Noora Kososen syksy 2021 poikkeaa kaikista muista 2000-luvun syksyistä, mutta LP Viestin torstaiseen otteluun hän on suuntaamassa

0
Voitto Himik Juzhnista jätti lähtemättömän vaikutuksen esimerkiksi Noora Kososeen (kuvassa kolmas oikealta). (kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo)

Noora Kosonen aloitti lentopalloharrastuksensa viisivuotiaana. Tarkkoja omakohtaisia muistikuvia siltä ajalta ei ole, mutta tuosta vuodesta 1999 lähtien hän on valmistautunut aina pelaajana uuteen lentopallokauteen.

Syksyllä 2021 tilanne on toinen. Lauantaina 28 vuotta täyttävä Kosonen kertoi maanantai-iltana Facebook-tilillään uran olevan ohi. Sulkuihin hän lisäsi tosin määreen (ainakin toistaiseksi).

– Avoimin mielin toki olen. Ei sitä tiedä, jos saan paikat kuntoon ja uusi kipinä pelaamiseen syttyy. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin selvä: minusta ei olisi pelikentällä hyötyä, Kosonen kertoi puhelimitse Salon Seudun Sanomille.

Lentopallokausi ei kuitenkaan ole jäämässä täysin väliin.

– Suunnitelmissa on mennä ”Hiltsun” (Hillaelina Hämäläinen) kanssa katsomaan torstaina Kisahalliin Helsinki Volleyn ja LP Viestin liiga-avaus, kertoo Helsingissä asuva Kosonen.

Hämäläinen ja Kosonen muodostavat melkoisen merkittävän osan 2010- ja vielä 2020-luvun alunkin salolaista lentopallohistoriaa. Hämäläisellä on seitsemän, Kososella kuusi Suomen mestaruutta.

Kosonen oli siis erittäin usein osa erittäin menestyksekkäitä LP Viestin joukkueita. Epäonnea mahtui mukaan esimerkiksi kahden polvivamman verran. Ne pilasivat kaikkiaan puolitoista pelikautta.

Viime keväänä Kosonen johti LP Viestin kapteenina Suomen mestaruuteen. Kolotuksia riitti kuitenkin useammassakin osassa kehoa.

– Pystyn kyllä näiden kipujen kanssa elämään ihan suhteellisen hyvin. Tosin olkapää on ollut vieläkin inhoittava, ja selkä on temppuillut vuosikaudet. Katsotaan rauhassa, että täytyykö näitä lähteä operoimaan vai riittääkö tavanomainen kuntoutus nyt, kun ei ole peli- tai harjoitteluvelvoitteita, hän miettii.

Kosonen kuuluu siihen lukuisten melko samanikäisten pelaajien joukkoon, jotka nousivat merkittäviin rooleihin Suomen maajoukkueessa. Vuosien 2010–2012 välillä Varalan urheiluopistoa kansoittivat hänen lisäkseen esimerkiksi Kaisa Alanko, Salla Karhu, Katja Kylmäaho, Roosa Laakkonen, Michaela Madsen ja Tiiamari Sievänen.

– Näillä pelaajilla on varmasti ollut motivaatio kohdallaan. Palava haluhan siihen vaaditaan, että noustaan aikuisten arvokisatasolle pelaamaan, 78 naisten maaottelua pelannut Kosonen pohtii näiden vuosina 1993 ja 1994 syntyneiden ikäluokkien menestyksen salaisuutta.

Kososen elämässä tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä avoinna.

– Varmaankin lähtökohtaisesti työrintamalta lähden asioita miettimään. Ja mikäli joku kiinnostava opiskeltava ala löytyy, niin se on tietysti toinen vaihtoehto, Kosonen miettii.

– Lentopallo ei missään nimessä täysin katoa elämästäni, mutta ainakaan päävalmentajaa minusta ei tule, hän hymähtää.

NOORA KOSOSEN URAN KOLME MIELEENPAINUVINTA OTTELUA

”Taisi siinä ”pieni” jännitys olla”

6.4.2012, Mestaruusliigan 5. loppuottelu LP Viesti–HPK 3–2: Kaikki mestaruudet ovat todella hienoja, mutta ensimmäinen pitää kyllä mainita. Taisi siinä ”pieni” jännitys olla, kun olin syöttämässä mestaruudesta ensimmäisellä liigakaudellani.

14.2.2013, Challenge Cup, LP Salo–Himik Juzhni 3–2 (kultainen erä 15–9): Torjuin viidennessä erässä sen pisteen, joka vei meidät Kultaiseen erään. Meteli Salohallissa oli ottelun päättyessä melkoinen.

25.8.2018, naisten EM-karsintaottelu Ruotsi–Suomi 0–3: Varmistimme tässä ottelussa Suomelle EM-kisapaikan. Viimeisessä pisteessä vastaanotto ei noussut aivan täydellisesti ja olin menossa passaamaan. Passari Alangon Kaisa sanoi kuitenkin, että mene hyökkäämään. Kaisa passasi minulle, ja löin ratkaisupisteen, jota Isabelle Haak (nykyinen maailmantähti) ei saanut puolustettua ylös.

Kuuden Suomen mestaruuden Noora Kosonen lopettaa lentopallouransa – ainakin toistaiseksi