Partio on lisännyt suosiotaan poikkeusaikana – Salon kahdeksassa lippukunnassa jäsenmäärä noussut 76:lla partiolaisella

0
Perttelin Pikettien seikkailijaryhmä harjoitteli viimeviikkoisessa kokoontumisessaan muun muassa nuotion sytyttämistä. Keskellä neljäsluokkalaiset seikkailijat Aaro Koski (vas.), Toivo Koivunen ja Ahti Ukura. Reunassa ryhmän johtajat Nella Mustonen (vas.) ja Anni Paasikivi. Kuvat: SSS/Marko Mattila

Partioharrastus on korona-ajasta huolimatta lisännyt suosiotaan. Lounais-Suomen Partiopiirin mukaan piirin jäsenmäärä on vuoden aikana kasvanut 200 uudella partiolaisella. Yhteensä partiolaisia on piirin yli 120 lippukunnassa noin 11 000.

– Jäsenmäärä on ollut viime vuodet pienessä tasaisessa nousussa. 200 uutta harrastajaa ei ole iso määrä, mutta kun otetaan huomioon korona-ajan asettamat rajoitteet, se on tosi iso luku. Olemme todella iloisia siitä, että partio on pystynyt viime vuoden aikana säilyttämään harrastajansa ja vieläpä lisäämään harrastajien määrää, sanoo Lounais-Suomen Partiopiirin piirinjohtaja Eero Kivistö.

Ilmiö näkyy muun muassa Salon partiolippukunnissa. Salon kahdeksassa lippukunnassa jäsenmäärä on kasvanut viimeisen vuoden aikana yhteensä 76:lla partiolaisella. Kun vuoden 2020 heinäkuun lopussa maksaneita jäseniä oli 674, nyt heitä on 750. Määrä voi nousta syksyn aikana vielä suuremmaksikin, sillä uudet sudenpennut saavat olla jouluun asti mukana ilmaiseksi, eli heitä ei luvussa ole vielä mukana.

– Jäsenmäärä on lisääntynyt lähes kaikissa lippukunnissa. Kyllä tähän kehitykseen saa olla todella tyytyväinen, sanoo Salon seurakunnassa partioasioista vastaava nuorisotyönohjaaja Timo Sjöblom.

Korona-ajan rajoitukset ovat vaikeuttaneet kaikkea harrastustoimintaa. Vuosi sitten partiopiirissä pohdittiin, päästäänkö partiota harrastamaan ja millä tavoin. Rajoitusten pelättiin myös vähentävän harrastajien määrää, mutta toisin kävi.

– Partiossa tärkeintä on yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys. Korona-aika on lisännyt yhteisöllisyyden kaipuuta, ja partio on vastannut siihen. Myös ihmisten kaipuu luontoon on lisääntynyt: luonnosta on löydetty korona-aikana paljon lohtua. Luonnossa toimiminen kuuluu tiiviisti partioharrastukseen, mikä varmasti on myös yksi syy partion suosion säilymiseen, Kivistö arvelee.

Rajoitusten vuoksi partiolaisten suuria yhteistapahtumia, kuten piirileiri Otavaa, ei ole pystytty järjestämään kahteen vuoteen. Myös viikkotoiminnan toteuttamista on pitänyt miettiä uudella tavalla.

– Omissa ryhmissä on oltu paljon ulkona, pienryhmissä tai etänä. Positiivista on, että korona-aikana on löydetty paljon uusia toimintatapoja, joiden avulla harrastamista on voitu jatkaa terveysturvallisesti, Kivistö sanoo.

– Viikkotoimintaa ei ole tarvinnut keskeyttää kertaakaan, vaan toiminnan muoto vain on muuttunut. Tiukimpien rajoitusten aikaan pidettiin etäpartiota ja jäsenille annettiin etätehtäviä: kirjallisia tehtäviä ja itsenäistä luonnossa liikkumista, Sjöblom kuvailee.

Nyt uutta toimintakautta aloitetaan toiveikkaissa tunnelmissa. Sjöblomin mukaan Salossa partiotoiminta alkaa muuten pitkälti normaalisti, paitsi että toiminta keskittyy ulos.

– Ollaan laavulla, metsässä tai partiokolon pihapiirissä. Lippukunnat voivat kokoontua myös sisätiloissa, missä pätevät samat maskisuositukset kuin kouluissa.

Salon partiolippukunnissa syksyn toiminta on juuri alkanut. Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä lähimmän lippukunnan johtajaan tai täyttämällä jäsenhakemuksen osoitteessa partio.fi.

Yleisin tapa aloittaa partio on sudenpentuna 7–8-vuotiaana, mutta yhtä hyvin mukaan voi lähteä myöhemminkin.

– Partio on siitä hyvä harrastus, että sen voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa. Aika usein partio aloitetaan sudenpentuna ja sitä harrastetaan muutaman vuoden ajan, kunnes teini-iässä harrastus katkeaa, kun tulee muita kiinnostuksen kohteita. Mutta sitten harrastus aloitetaan vanhempana uudestaan, Sjöblom kertoo.

Partion voi aloittaa vaikka aikuisena. Juuri aikuisista on pula koko Lounais-Suomen Partiopiirissä.

– Partiotoimintaa tehdään täysin vapaaehtoisvoimin, joten myös merkityksellistä vapaaehtoistyötä etsiville aikuisille tämä on mitä parhain harrastus, vinkkaa piirinjohtaja Kivistö.

Myös Salon lippukunnissa kaivataan kipeästi lisää aikuisia.

– Aikuisia ohjaajia ei ole tarpeeksi. Toivommekin, että löytyisi aikuisia, jotka partion kautta saisivat uutta sisältöä vapaa-aikaansa. Tarjoamme koulutuksen, eikä aiempaa partiotaustaa tarvitse olla, Sjöblom sanoo.

 

Perttelin Pikettien seikkailijat harjoittelivat viime viikolla muun muassa kirveen käyttöä. Kaverit kannustivat, kun Pekko Mäntynen opetteli halkaisemaan polttopuuta. Ohjaajana oli Henri Aalto.

 

PÄIVÄN TEEMANA PUUKON JA KIRVEEN KÄYTTÖ JA NUOTION SYTYTYS

Henri Aalto näyttää Perttelin Pikettien partiokolon pihassa, kuinka kirveellä hakataan klapeja. On Perttelin Pikettien seikkailijaryhmän viikottainen kokoontumisilta, eli kuulolla on 14 neljäsluokkalaista.

Aalto neuvoo oikean asennon ja lyöntitekniikan, ja sen jälkeen jokainen pääsee kokeilemaan vuorollaan. Joillakin on kokemusta kirveen käytöstä jo entuudestaan, joillekin kerta on ensimmäinen. Kirves nousee iskuun kerta toisensa jälkeen, ja kavereille annetaan kannustusta.

– Iske lujempaa! Noin! Hyvä!

Muun muassa Burak Atilgan tarttuu kirveeseen jo tottuneesti. Hän on käyttänyt sitä myös kotona. Partiossa hän on ollut mukana noin vuoden verran.

– Äiti kertoi partiosta ja ajattelin, että täällä tehtäisiin jotain kivaa. Nyt tiedän, että täällä on kivaa. Tykkään partion leikeistä ja tehtävistä.

Seikkailijaryhmän johtajina toimivat yläkouluikäiset tarpojat Nella Mustonen , Eliida Vapaavuori ja Anni Paasikivi.

– Alkuun otamme yleensä leikkejä, ja sen jälkeen opetellaan uusia taitoja. Tällä kertaa harjoittelemme kirveen ja puukon käyttöä ja nuotion sytyttämistä, Nella esittelee.

– Partiokololla kokoontumisen lisäksi käymme lähimetsässä ja joskus myös urheilukentällä tai vaikka kansallispuistossa. Käymme myös yöretkillä ja leireillä, Eliida kuvailee.

Kun seikkailijoiden suurimmat energiat on ensin purettu kirkonrotta-leikkiin, johtajakolmikko jakaa heidät kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä alkaa harjoitella kiehisten veistämistä, yksi nuotion sytyttämistä ja yksi puiden pilkkomista.

Kun Eliida puhaltaa pilliin, ryhmät siirtyvät toiselle tehtäväpisteelle. Lopuksi paahdetaan nuotiolla yhdessä vaahtokarkkeja.

Perttelin Piketeissä on tällä hetkellä 108 jäsentä. Lippukunnan jäsenmäärä ei ole noussut, mutta se on silti Salon kahdeksasta partiolippukunnasta kolmanneksi suurin.

– Partion etu korona-aikana on ollut, että sitä pystyy harrastamaan ulkona, Eliida toteaa miettiessään syitä partion suosion säilymiseen.

– Viime keväänä jouduimme jonkin aikaa harrastamaan etänä. Silloin ryhmäläisille annettiin kotitehtäväksi esimerkiksi linnunpöntön tekemistä vanhempien kanssa ja leipomista, Nella kertoo.

Mikä partiosta sitten tekee niin hyvän harrastuksen?

– Se on tosi monipuolinen, ja sen kautta saa uusia kavereita, Eliida kiteyttää.

Nella, Eliida ja Anni ovat itse siitä hyviä esimerkkejä. Nella ja Eliida aloittivat partion samaan aikaan ekaluokkalaisina, ja Anni tuli mukaan pari vuotta myöhemmin. Sudenpennuista on kasvanut vastuuntuntoisia ryhmänjohtajia, joiden tiimityö sujuu saumattomasti.

– Olemme tunteneet toisemme jo tosi kauan, he hymyilevät.

Remus Oranta (vas.), Topias Saari, Iida Koponen, Amanda Ojaranta ja Jimi Vellamo harjoittelivat kiehisten veistämistä Eliida Vapaavuoren ohjauksessa. Puukko kuuluu partiolaisen varusteisiin.

 

SUOMUSJÄRVEN 4H-KERHO ENNÄTYSSUOSITTU

Salon 4H-yhdistyksessäkin on törmätty tänä syksynä ennennäkemättömään suosioon.

– Suomusjärven 4H-kerhoon ilmoittautui ensimmäisen kahden ilmoittautumispäivän aikana 30 osallistujaa. Se on ihan ennenkuulumatonta. Yleensä osallistujia on ollut noin 15, hämmästelee Salon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Laakkonen.

– Suomusjärvellä meillä oli onneksi kaksi ohjaajaa, joten saimme järjestettyä sinne kaksi kerhoa. Molemmat ovat nyt täynnä, ja lisäksi osa ilmoittautuneista jäi jonotuslistalle.

4H-kerhojen syyskausi on käynnistymässä Salossa tällä viikolla. Kaiken kaikkiaan Salossa on alkamassa viisi kerhoa, mikä on vähemmän kuin aiempina vuosina.

– Syynä siihen on, että kerhonohjaajia ei ollut niin paljon tarjolla kuin aikaisemmin, Laakkonen kertoo.

4H-kerhot on suunnattu alakouluikäisille. Niiden vetäjinä toimivat 4H:n kerhonohjaajakoulutuksen käyneet nuoret.

– 4H-yrityksiä perustavien nuorten määrässä ei kuitenkaan ole tapahtunut laskua. Yritysten perustamisissa on ollut tasaista kasvua, Laakkonen mainitsee.

Kaikissa muissa Salon 4H-kerhoissa paitsi Suomusjärven kerhossa on vielä tilaa uusilla ilmoittautujille. Halikossa on alkamassa kokkauskerho, joka kokoontuu keskiviikkoisin klo 17.30 Ikäkeskus Majakan tiloissa. Perniössä taas starttaa kädentaitokerho maanantaisin klo 17.30 Nuorisotalo Narikassa.

– Salon keskustassa pidettävän kädentaitokerhon minimiosallistujamäärä ei ole vielä tullut täyteen. Ilmoittautumisaika meni jo umpeen, mutta voimme venyttää sitä viikolla, että saamme ryhmän toteutumaan. Vielä voi siis ilmoittautua, Laakkonen kannustaa.

Mukaan kerhoihin voi ilmoittautua osoitteessa: salo.4h.fi/4h-kerho. Salon keskustan kädentaitokerho kokoontuisi maanantaisin klo 17 Turuntie 6:ssa, uuden 4H Business Labin yhteydessä.