Joen leventäminen puhuttaa Perniössä – Pesänlammen kunnostaminen ei kuulu elyn suunnitelmaan

0
Kevättulva sai Perniönjoen tulvimaan huhtikuussa 2011. Kuvassa etualalla Lasse Ojanen, joka tarkastelee tilannetta entisen makkaratehtaan kiinteistön kohdalla. Kuva: SSS arkisto/Minna Määttänen

Perniönjoen leventämissuunnitelmat puhuttavat paikallisia.

Salon Seudun Sanomat uutisoi lauantaina (SSS 18.9.2021), että ely ja kaupunki aikovat yhteistyössä leventää jokea keskustan kohdalta noin kahden kilometrin matkalta.

Levennys tehdään rakentamalla tulvatasanteet, joiden leveys on 20–30 metriä. Perinteistä ruoppausmenetelmää ei voida käyttää, koska joessa elää erittäin uhanalaiseksi luokiteltu vuollejokisimpukka.

Perniöläinen kotiseutuaktiivi Antero Peijonen on sitä mieltä, että elyn ja kaupungin suunnitelma keskittyy liiaksi kirkonkylän keskustaan ja kattaa liian lyhyen matkan.

– Kuinka paljon se auttaa? Ongelmia on niin pitkällä matkalla, Peijonen pohtii.

Joen ohella kirkonkylässä tulvariskiä aiheuttavat Ruoko- ja Hirssuonojista virtaavat vedet, jotka laskevat Pesänlampeen. Lammen osalta kehitys lähti väärään suuntaan jo vuosikymmeniä sitten, arvioi Peijonen.

– Ongelma on siinä, että lammesta lähtevä Sikaoja laitettiin umpeen ja putkeen. Se tapahtui jo 1930- ja 60-luvuilla. Kukaan ei ole hoitanut putkea. Voitaneen vielä kyseenalaistaa kahdessa osassa tehdyn putkiston virtaaman riittävyys vuoden 2010 tilanteessa.

Pesänlammen vesi kulkee putkessa Perniönjokeen. Vuonna 2010 keskusta kärsi tulvasta, kun lampi ei tyhjentynyt rankkasateella riittävällä nopeudella. Tämän jälkeen lampea ei ole korjattu, ja se on rämettynyt.

Peijosen mielestä lammen kunnostaminen toisi viihtyvyyttä keskustaan.

Pesänlammen perkaus ja korjaus eivät kuulu elyn ja kaupungin suunnitelmaan, joka keskittyy Perniönjoen pääuoman leventämiseen.

– Hankkeessa keskitytään pääuomaan, ja lammen kunnostaminen olisi erillinen projekti, sanoo vesitalousasiantuntija Pekka Parkkila Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.

Perniönjokea levennetään nimenomaan kirkonkylässä, koska tehtyjen mallinnusten mukaan se tuo suurimman parannuksen tilanteeseen.

– On tehokkainta laajentaa joen tilavuutta keskustan alueella. Muualla joella on enemmän tilaa nousta pelloille.

Tulevien tulvatasanteiden tieltä kaadetaan puita, ja keskustan maisema muuttuu ainakin hetkellisesti paljon. Myös maisema-asia on puhuttanut perniöläisiä.

Pekka Parkkila sanoo, että maisemoinnista tullaan kysymään paikallisten mielipiteitä ja toiveita. Maisemoinnissa pyritään luonnonmukaisuuteen, joten pääasiallinen toteutustapa on todennäköisesti kasvillisuuden istuttaminen tulvatasanteille.

– Tuskin jokeen tehdään graniittipenkkoja, koska ne ovat tyyriitä eikä kiviränni palvele luonnonmukaisuuden ideaa. Tämä ei tarkoita, etteikö kiveä voitaisi käyttää joissakin kohdissa. Tavoitteena on, että maisemoinnin suunnittelu voitaisiin aloittaa marraskuussa, Parkkila sanoo.

Perniön tulvia

  • Helmikuussa 2020 runsaat talvisateet aiheuttivat Perniönjoen vedenkorkeuden nousun tulvakorkeuksiin. Näin arvioidaan tapahtuvaksi kerran 10–20 vuodessa.
  • Syksyllä 2019 vedenkorkeudet Perniönjoessa kävivät useaan kertaan tulvarajalla sateisen syksyn takia.
  • Keväällä 2011 tapahtui jääpatotulva Perniön keskustassa, kun jäät jäivät kiinni uoman reunan puihin.
  • Kesällä 2010 rankkasade aiheutti tulvan Perniön keskustassa Pesänlammen tulvittua.
  • Keväällä 1966 sattui poikkeuksellisen suuri lumen äkillisestä sulamisesta johtuva tulva.
  • Lähde: Varsinais-Suomen ely-keskus/Salon kaupunki​

Lue myösPerniönjoen leventäminen mullistaa kirkonkylän maiseman ensi kesänä

Perniön keskusta on kokenut vuosikymmenten varrella useita tulvia. Toukokuussa 2010 rankkasade sai Pesänlammen tulvimaan. Kuva: SSS arkisto