Puolukkaa on paljon, mutta vuosi ei ole harvinainen

6
Mikä metsässä on ollessa kuunnellessa puiden huminaa ja omia ajatuksia, Marja Virta tunnelmoi. Kuva: Tommi Loimovuori

Puolukkasato on tänä vuonna runsas, mutta ei silti harvinainen.

– Hyviä vuosia on ollut ennenkin. Sato on runsas, mutta jos se olisi harvinainen, sanoisimme erittäin runsas, erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta (Luke) avaa tilannetta.

Luke on seurannut puolukan kehitystä 50:tä koeruudulta. Raakileiden määrä oli suuri, ja vaikka osa kärsi kuivuudesta, hyvä lopputulos oli ennustettavissa.

– Suurimmassa osassa maata puolukkaa on, ja poiminta on kiivaimmillaan. Nyt kannattaa poimia, Peltola kannustaa.

Hyvä vuosi näkyy myös tarjonnassa. Poimijat myyvät marjoja suoraan kuluttajille ja kotiin toimitettuna muun muassa Facebookissa jaTori.fi:ssä. 10 litran ämpärillisen hinta vaihteli keskiviikkona oli 15–30 euron välillä. Puhdistamatonta puolukkaa sai kympillä 10 litraa.

Puolukat ovat suuria ja jopa makeita. Kuva: Tommi Loimovuori

Somerolainen Marja Virta on viihtynyt metsässä pitkin kesää. Hän on kerännyt mustikoita, vadelmia ja viime viikosta lähtien puolukoita sekä sieniä siinä sivussa. Ainoastaan lakat saavat olla rauhassa, niistä hän ei tykkää.

– Ai vitsi, kuinka nätin näköisiä, hän ihastelee raskaana nuokkuvia varpuja.

Hänen parhaat puolukkametsänsä ovat Tammelan puolella Letkun alueella, mutta mainioita mättäitä on myös Somerolla. Parissa tunnissa 10 litran ämpäri täyttyy helposti.

– En kaupittele marjoja, enkä laita Facebookiin. Tulee paine, jos on oltava kauhea määrä.

Virta on havainnut puolukoita löytyvän erityisen hyvin hakkuualueiden ja kantojen reunoilta.

– Tapanani on ensin laukata alue läpi ja purkaa ylimääräinen energia. Sitten rauhoitun poimimaan.

Harmistusta aiheuttavat tuttujen marjamaiden häviäminen.

– Metsien kaatamisvimma on vienyt monet hyvää sieni- ja mustikkapaikat.

Poimuria saa tyhjentää tiuhaan. Kuva: Tommi Loimovuori

Marja Virta poimii poimurilla ja puhdistaa marjat kotona. Punainen peruspoimuri on osoittautunut kaikin puolin passeliksi. Hän on nähnyt uusimman keksinnön, akkukäyttöisen poimintakoneen, mutta kokemusta siitä ei ole. Ajatuksia se on herättänyt.

– Jos on laite ja akut ja kaksi ämpäriä, metsään meno on aika haasteellista.

Virran marjat päätyvät perheelle ja tuttaville. Kotona tehdään hilloja, survoksia ja mehuja. Tänä syksynä hän on keittänyt mehua myös puutarhassa kasvavasta marja-aroniasta. Kitkerä maku häviää, kun mehustimeen laitetaan kerroksittain aroniaa ja kirsikkapuun lehtiä.

– Sain vinkin työkaverilta. Mehusta tulee kirsikan makuista ja aronian kitkerä maku häviää.

Opit marjastamiseen ja sienestämiseen ovat tulleet isältä. Hienoa harrastusta hän on pyrkinyt jatkamaa omille lapsilleen ja myös onnistunut siinä.

Virran vinkit:
Kun lähdet metsään

  • Vesipullo pitää olla aina mukana.
  • Kännykkä pitää olla aina mukana. Paikantaju häviää nopeasti ristiin rastiin pyöriessä. Kännykkä paikantaa ja näyttää tiet.
  • Jos keruuastiat loppuvat kesken, voit poimia takin huppuun tai tehdä huivista nyytin.
  • Hirvikärpäsiä voi torjua pukeutumalla: laita takin helma housuihin sisälle ja sulje kaulus tiukasti. Pipo suojaa hyvin hiuksia. Musta väri houkuttelee hirvikärpäsiä eniten, valkoinen vähiten.
6 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
marjastaja
1 kuukausi sitten

Hyvin on puolukkaa. Hienoa tämä Suomalainen jokamiehen (ja naisen) oikeus, että saamme maattomatkin poimia marjoja ja sieniä toisten metsistä, kunhan ei mennä pihapiiriin.

Itse en ole harmissani ”metsien kaatamisvimmasta”, hakkuita pitää tehdä monestakin syystä. Eikä täysin luonnontilaisesta metsästä oikein löydy mitään marjoja, liian pimeää ja vaikeakulkuistakin. Hakkuuaukeilta löytyy vadelmia ja puolukkaa, aukon reunoilta puolukkaa ja mustikkaa. Harvennushakatusta valoisasta metsästä mustikkaa ja puolukkaa.

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  marjastaja

Samaa mieltä. Ja koska avohakkuita tehdään vuosittain alle prosentilla metsämaan pinta-alasta, kasvaa aiemmin hakatut metsät uusien aukkojen tilalle eli ei marjapaikat mihinkään häviä.

Pertti
1 kuukausi sitten
Reply to  marjastaja

Nykyään on niin vähän marjastajia, että avohakkuut ei vaikuta marjanpoimijoihin. Suurin osa lapsiperheistä ei ymmärrä marjojen terveysvaikutusta lapsille sekä psyykelle metsämaisema on lääkettä.
Se on suuri vahinko ettei ihmiset kerää riittävästi metsänantimia, marjoja sekä sieniä.

Vaihtoehto shoppailuun tai sohvalle makamiseen
1 kuukausi sitten

Nyt on oiva tilaisuus saada marjoja ja sieniä ilmaiseksi luonnosta. Myös liikunta on hyväksi, ja mieli virkistyy eli ei kun poimimaan.

Voita 100e
1 kuukausi sitten

Tämän päivän ihmiset ovat todella vieraantuneet luonnosta, ennen piti kerätä puolukoita kouluun muistaakseni kolme litraa mutta tänä päivänä on tärkeää olla shoppailemassa kaupoissa ostamatta välttämättä mitään vaan kulutetaan aikaa kun ei ole parempaakaan tekemistä.

Maija
1 kuukausi sitten

Onginta kuuluu samaan sarjaan kuin marjastus.
Kun nuorena oppii, vanhana taitaa.
Itse ongittu ja savustettu kala on lähiruokaa aidoimmillaan.
Särkikalojen syksy alkaa, joten kannattaa käydä ongella. Lahnaa saatiin ja savustettiin eilen.