Reputetut

0

On reppu ministerille kai kaikkein paras tuttu, /  ja tukkakin on leikattu, se onkin eri juttu. / Jos kaiken kertois siitä, / ei lööpin pinta riitä. / Se vaatteilta ja ruualta vain sisältäkin näyttää…

Ja tähän stoppi. Emme halua tietää, mitä pääministerin repussa on. Sen sijaan haluamme kiittää Reino Helismaan Reppu ja reissumiestä alkusäkeiden pohjatekstistä ja muistuttaa mahdollisille nuoremmille lukijoille, että Suomessa on ollut lauluntekijä-Reinoja ennen Nordiniakin.

Emme avaa reppua, mutta voimme kuvitella, mitä sen sisältä löytyy.

Ainakin siellä on Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn. Hän sanoi tällä viikolla Ilta-Sanomien haastattelussa, että on aika alkaa kerätä puskureita. Autotarvikekauppiaan pojalle se on luonteva tapa kuvata talouden tasapainottamista, mutta kaikkialla sitä ei ymmärretty. Rikolliset ovat puskureiden sijaan alkaneet kerätä katalysaattoreita, mistä salolaisuhreillakin on kokemusta.

Repun omistaja on selvästi käynyt ostoksilla osuuskaupassa eli jossain S-ryhmän myymälässä. Pohjalta löytyy pakastepussi. Pussissa on jo jokin aika sitten valmistettu ja pakattu tuote, jota osuuskauppaväki ei ole poliittisista syistä voinut ottaa vielä käyttöön.

Venäjällä tiedetään jo nyt vuoden 2024 presidentinvaalien tulos, mutta Suomessa ei. Sauli Niinistön toinen kausi on yli puolivälin, eikä hän lain mukaan voi enää tulla valittua.

Niinpä S-ryhmäkin uskaltaa jo paljastaa uuden pienten myymälöidensä nimen ilman että se näyttää ehdokkaan tukemiselta: Hyvänmielen Sale.

Repun pohjalta löytyy kaavake, jolla voi ilmoittautua Vuoden salolainen liikeidea -kilpailuun. Siihen voivat osallistua innovaatioillaan teollisuus- ja teollisuutta tukevat yritykset. Salolaisen yrityshistorian opetuksena voi antaa yhden vinkin: kosketusnäytöllä ei kannata lähteä kisaan. Se ei menesty.

Repun sivutasku on sen verran pieni, että sinne mahtuvat hädin tuskin käsi ja kädentäysi äänestyslippuja.

Niitä tarvittiin Venäjän duuman ”vaaleissa”. Maailmalle levisi valvontakameran elävää kuvaa, jossa ikään kuin esiripun raosta sujautetaan näyttämöllä seisovaan vaalilaariin paperinippu.

Jotain vastaavaa pitää tehdä Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa ensi tammikuussa. Ei vaalitulokseen vaikuttamiseksi, vaan siksi, että olisi edes jotain laskettavaa.

Nyt on laulut laulettu, melkein. Vedetään loppuun vielä kertosäe, jossa ollaan valtioneuvoston tienoilla tai Kesärannan portilla:

Siellä törmäät sä kuuluisaan pariin, / toinen reppu on, toinen on Marin, / ja kumpikin arvonsa ties.