– Viime sunnuntaina olin ylpeä tästä kaupungista. Tori oli täynnä ja maisema elävän kaupungin näköinen.
Lasten laulukaupungista ja toritapahtumista tuttu puuhamies Pertti Falkstedt innostuu kertoessaan ohjelmallisista kesäsunnuntaista Salon torilla elokuun lopussa.
Falkstedt on torilla yleensä aina, kun jotain tapahtuu. Hän sanoo saavansa yhdistystoiminnasta ja vapaaehtoistyöstä iloa ja tyydytystä. Samalla voi tehdä osansa kehittääkseen kotikaupunkiaan.
Yhteisen hyvän edistämiseen pyrkii myös kulttuuritalo Villiä hallinnoivan Pro Rantakivet-kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Martti Halme.
Kaksikko istuu Salon Hermanni-seuran hallituksessa, ja seuran tavoitteisiin kuuluvat muun muassa kotiseudun kehittäminen ja ihmisten viihtyvyyden lisääminen.
Salon Seudun Sanomat on kutsunut miehet pieneen ideapalaveriin miettimään, miten Salon keskustaa voisi elävöittää.
Torikahviossa istuessa Salon parhaita puolia voi luetella pelkästään katselemalla ympärilleen. Elävä tori on kaupungin sydän, ja jokirannan terassit ovat piristäneet sitä kesällä entisestään.
– Tori on kesäaikana auki seitsemänä päivänä viikossa. Vielä kun aukioloaikoja saataisiin vähän vapaammiksi, ja kauppiaat saisivat jatkaa niin kauan kuin asiakkaitakin riittää, Pertti Falkstedt toivoo.
Torin ympärillä ja Salonjoen rannoilla on hyvin hoidettuja viheralueita ja puistoja, joista kaksikko antaa kehuja. Tykkipuisto saa Halmeelta erityiskiitokset ja toiveen, ettei sinne anneta rakentaa koskaan mitään pysyvää.
Falkstedtin mukaan Salossa on ylipäätään paljon hyvää, joka ei aina huomata. Urheilupuiston kaltaista keidasta ei löydy monesta kaupungista.
Salon jokivarsi on hieno rautatiesillalta Moisionkosken riippusillalle, ja kaupunkiin on tehty pieniä piristyksiä skeittiparkista Alangon liikennepuistoon.
– Joen hyötykäyttöä voisi lisätä. Nyt sen rannalla on pari onkikilpailua kesällä, ei juuri muuta, Pertti Falkstedt sanoo.
Martti Halme muistuttaa Salon maauimalahankkeesta ja miettii, voisiko maauimalan sijoittaa erillisenä altaana Salonjokeen Helsingin Allas Sea Poolin tavoin.
Salon tori hiljenee talvisin. Lasten laulukaupunki ja sittemmin Hermanni-seura ovat pyrkineet piristämään aluetta ympyräparkkiin jäädytetyllä luistelukentällä.
Hermanni-seura on ehdottanut kaupungille myös tekojäärataa ympyräparkkiin, jotta leudot talvet eivät pilaisi luistelua. Uuden huoltorakennuksen myötä alueelle saadaan pukukopitkin.
Martti Halmeen mukaan toinen vaihtoehto olisi kulttuuritalo Villin pihamaa, joka toimii nyt lähinnä torikauppiaiden kuorma-autojen pysäköintialueena.
– Jos luistelubaanaa ei saada ympyräparkkiin, Villin pihalla on hiekkaparkki, johon voisi kätkeä kylmälaitteet. Villissä on myös vessoja ja keittiö, jota voisi hyödyntää, Halme sanoo.
Villin puistossa oli tarkoitus järjestää Bruks-festivaali tänä kesänä. Festarit siirtyivät lokakuulle ja Salohalliin, mutta tapahtuma on tarkoitus palauttaa Villin kulmille tulevina kesinä.
– Siellä olisi tilaa järjestää muutakin, vaikka kesäteatteria, Halme ideoi.
Kaksikko kiittää, että elävä musiikki on lisääntynyt Salossa viime vuosina. Kaupunkiin on tullut festivaaleja ja pienempiä konsertteja torin kesäsunnuntaiden tapaan. Taiteiden yä ja vastaavat tapahtumat elävöittävät kylää.
– Ainoa pulma Salossa on saada riittävästi porukkaa liikkeelle, kun on joku häppeninki, Halme sanoo.
Torilla yleisötapahtumia haittaa joskus huono sää. Pertti Falkstedt miettii, olisiko esiintymislavan edustalle mahdollista pystyttää suurta telttaa sääsuojaksi. Hän sanoo käyneensä Itävallassa ravintolateltassa, johon mahtui muutama tuhat ihmistä.
– En tiedä, onko teltta hyvä ajatus. Se voi myös blokata osan torista ulkopuolelle, Halme vastaa.
Lähdemme liikkeelle Salonjoen rantaan. Falkstedt ja Halme ihailevat jokea, kunnes tullaan rautatiesillalle. Sen eteläpuolella alkaa teollisuusalue, miesten mielestä kovin lähellä ydinkeskustaa.
Pusikoitunut joen varsi pitäisi saada siistittyä ja teollisuuden tilalle asuntoja ainakin pitkällä tähtäimellä.
– Ratasillan eteläpuolta on totuttu pitämään Salossa teollisuusalueena. Muualla Euroopassa jokivarsi olisi jo otettu asumiskäyttöön, Pertti Falkstedt arvelee.
– Sadan vuoden sisällä jokiranta on asuntoja Vuohensaareen asti. Ainoa, mikä voi sen estää, on ilmastonmuutos ja veden nousu, Martti Halme miettii.
Jokirantaan pitäisi saada myös siisti kulkureitti Vuohensaareen asti. Nyt matka katkeaa itärannalla Vähäjoen siltaan, joka on pahasti kallellaan ja jonka käyttö on kielletty.
Vanha vino silta kuvastaa Salon keskustan ongelmia. Tori voi olla siisti, mutta jo parin korttelin päässä paikat ovat rempallaan. Se ei anna hyvää kuvaa.
Turuntien ja Helsingintien huonokuntoiset kiinteistöt ovat niin puhki kaluttu aihe Salossa, että Halme ja Falkstedt tyytyvät toivomaan mörskien purkamista ja uusien talojen rakentamista tilalle.
Sama ajatus nousee esiin Tehdaskadulla, jossa kadun varret kasvavat pitkää heinää ja jossa moni talo on parhaat päivänsä nähnyt.
Mikä on Salossa keskustaa? Martti Halme haluaa ajatella, että kokonaisuuteen kuuluu Salon keskustaajaman lisäksi Halikon kirkonkylä.
– Tällä alueella asuu noin puolet salolaisista, ja alue on niin pieni, että voi liikkua halutessaan pyörällä menemättä valtateille, hän perustelee.
Pyöräily ja sähköpotkulaudat ovat kaupungeissa jo yleisiä kulkupelejä. Halme toivoo, että pyöräteitä kehitetään entisestään ja että kevyelle liikenteelle rakennetaan uusi silta Inkerinkadun ja Helenankadun välille.
– Sähköautot yleistyvät. Saan isännöitsijänä paljon viestiä, että kaupunki voisi miettiä myös sähkölatauspisteitä tai rakentaa ainakin valmiuksia niille aina, kun katuja korjataan ja laajennetaan.
Entä kävelykatu, jota Salossa on mietitty jo vuosia?
Halmeen mukaan ei riitä, että joku kadunpätkä nimetään kävelykaduksi. Se pitää myös suunnitella ja rakentaa sellaiseksi.
– Oikea ilmansuunta, että ihmiset saavat aurinkoa. Viihtyisä paikka, mahdollisuus terasseille, bisneksentekomahdollisuuksia yrittäjille… Nykyinen Vilhonkadun kävelykatupätkä ei ole mikään oikea kävelykatu.
Teinivuosinaan Helsingissä asunut ja edelleen kaupungin kotoisaksi tunteva Martti Halme sanoo, että Salon keskustaan on saatava lisää elämää, jos tänne halutaan saada lisää asukkaita pääkaupunkiseudulta.
Eläkeläisille pieni, näppärä ja luonnonläheinen Salo on jo nyt houkutteleva asuinpaikka, mutta perheelliset vaativat enemmän. Lapsille pitää olla kouluja, päiväkoteja ja harrastusmahdollisuuksia, ja aikuisetkin ovat tottuneet elämään ja vilkkaaseen keskustaan.
Salossa moni yhdistys ja yritys miettii yksin ja yhdessä keskustan kehittämistä. Pitäisikö kaupungissa olla keskustan kehittämisyhdistys, jossa mukana olisi myös kaupungin virkamiehiä ja päättäjiä ja jossa asioita pähkittäisiin yhdessä?
Pertti Falkstedt pitää ajatusta yhteisestä keskustelufoorumista hyvänä, ja Martti Halme samoin.
– Jokainen pyrkii kuitenkin katsomaan asioita omasta näkökulmastaan. Olisi hyvä olla joku tämmöinen foorumi, jossa voisi keskustella yhdessä asioista, Halme sanoo.
Kuka sinne haluaa ihmisiä?
Hei, nythän ihmisiä nimenomaan tulee Saloon, mutta onko pieniä vuokra-asuntoja tarjolla?
Henkilökohtaisesti hämmästelen, miten vähän Salo haluaa hyötyä seudulla kovaa kasvavasta vapaa-ajan asumisesta. Muiden mökkipaikkakuntien keskustat kuhisevat väkeä huhtikuusta syyskuun loppuun.
Salossa mökkeilyä pidetään jotenkin ylimääräisenä oleskeluna ja yksityisteiden kuluttamisena, kun pitäisi ymmärtää, miten paljon varsinkin pääkaupunkiseudun kesäasukkaat tuovat euroja alueen palveluille, elintarvikeliikkeille, rautakaupoille ja kiinteistöveroina suoraan kaupungille.
Artikkelin otsikko kysyy sitä samaa mutta olisit nyt keksinyt jonkun vastauksen etkä pelkästään jatkanut ihmettelemistä. Miten niitä sinne keskustaan saadaan, jos siellä ei ole mitään? Ei varmaankaan ole kaupungin tehtävä yksinään niitä tapahtumia järjestää tai rakentaa uutta.
Kaupunki osittain kyllä on myötämielinen ollut kehittämiselle, mutta Salon Yrittäjät vastustaa milloin mitäkin parkkipaikkojen menettämisen pelossa.
Parkkipaikat alkavat olla vanha vitsi. Eihän keskustassa ole enää juuri liikeyrityksiäkään, joissa autolla asioisi.
Ratkaisun avain on kaavoitus ja liikennesuunnittelu. Niiden avulla voidaan joko houkutella ja helpottaa ihmisten tuloa keskustaan tai vaikeuttaa rakentamista ja hidastaa liikennettä.
Kaava kertoo, mitä tontilla saa tehdä ja mitä ei. Kansalaiset ja yritykset toimivat sen mukaan. Tai siirtyvät toisaalle, missä asiat sujuvat paremmin.
Niin, eikä uusia yrityksiä tule kun Salon Yrittäjät tekevät kaikkensa ettei vaan tulisi kilpailua. Parkkipaikat ovat olleet vain yksi, näkyvä keino siinä jarruttamisessa.
Miksi tulla Saloon yrittämään kun ilmapiiri on niin torjuva. Muissa kaupungeissa toivotetaan uudet yrittäjät tervetulleiksi. Salossa ryvetään brezneviläisessä stagnaatiossa ja muistellaan kadonnutta suuruutta.
Muistan kun ex-kaupunginjohtaja kehui uutta kaupungintaloa että ”on velattomat seinät”. Tämä oli ennen kuin uudet lattiamatot revittiin irti.
”Salossa mökkeilyä pidetään jotenkin ylimääräisenä oleskeluna ja yksityisteiden kuluttamisena.”
Kolikon toisena puolena on, että pääkaupunkiseudun mökkeilijät vaativat, että tiet ovat yhtä hyvässä kunnossa kuin pääkaupunkiseudulla ja vahvasti hiekotettuja talvella. Auratakin pitää usein talvella, jotta mökkiläiset voivat kävellä pikkukengissä kuten Helsingissä.
Kuitenkaan tieyksikkömaksuja ei saa missään nimessä korottaa, kun on jo nyt liian kallista mökkeilijöiden mielestä.
Olen pääkaupunkiseudulta. Asun nykyään Salossa. En tarvitse pikkukenkiä. Aikamoista rienaamista nämä Allanin huutelut.
Kyllä väitteeni pitää täysin paikkansa. Hienoa, että löytyy poikkeuksia jotka vahvistavat säännön. Tunnen kyllä paljon ihmisiä kymmeniltä yksityisteiltä ja näiltä teiltä suurin osa on sellaisia, että pääkaupunkiseudulla asuvat mökkeilijät vaativat, että tiet on jatkuvasti hyvin lanattuja ja talvella hyvin aurattuja ja hiekoitettuja vaikka teillä pärjäisi ihan hyvin harvemmalla aurauksella ja hiekoituksella. Vastaavasti kun nousseista kustannuksista haluttaisiin nostaa tienhoitomaksuja, niin se ei käy kun on liian kalliit maksut muutenkin. Erittäin monet yksityistien hoitokunnat ovat erittäin riitaisia, juurikin siitä syystä kun vaadittu hoitotaso ja maksettu tiemaksu eivät kohtaa. Monissa yksityistien hoitokunnissa nykyiset tien hoitajat haluaisivat luopua hoitotehtävistään ja antaa pääkaupunkiseutulaisten hoidettaviksi. Luovuttaminen… Lue lisää »
Salon keskustassa pitää rakentaa korkeampaa ja arkkitehtonisesti vaativampaa. Jos Tukholman vanhassa kaupungissa sai 1600-luvulla tehdä 6-kerroksista, niin miksi ei Salossa 2020-luvulla?
Kaupunkien ongelma on liian löysä rakenne. Salossa kuten muissakin tämän kokoisissa kaupungeissa suuret kauppaketjut repivät keskustaa hajalle. CM kun tekee peltomarkettinsa vielä Ollilaan, niin se on auf Wiedersehen Salo.
Pitää hommata joku maailman nimekkäimmistä arkkitehdeista toteuttamaan taloja ja kokonaisia kortteleita. Näin saadaan asukkaita ja lisää turisteja. Jos bussilastillinen japanilaisia arkkitehteja voi vierailla Kauttualla, niin myös tulevaisuuden Salossa opintomatkalla.
Lähellä Salon keskustaa olisi tonttimaata isolle liikekeskukselle. Kaikki Nokian vanhentuneet tehdashallit puskutraktorilla nurin, Ankkalinna ja Hanhivaara mukaan lukien ja tontteja konserneille.
Unohtakaa nostalgia, tänne ei ikinä tule mitään piilaaksoa.
”Pitää hommata joku maailman nimekkäimmistä arkkitehdeista toteuttamaan taloja ja kokonaisia kortteleita.” Ei auta asiaa. Täällä ovat paikalliset päivystävät arkkitehdit jo onnistuneet torppaamaan tehokkaasti keskustan kehitys vaihtoehdot. Täällä on jo suojeltu hirveän rumia tehdasrötisköjä ja jarrutettu lisäkerrosten tekemistä.
Nykykeskusta pitäisi kokonaan laittaa puistomaiseksi kävelyalueeksi ja viedä asema ja uusi kehittyvämpi keskusta vaikkapa Piihovin nurkille. Tosin sekin varmaan torpataan jonkun päivystävän arkkitehdin toimesta ja keksitään, ettei kulttuurihistoriallista maisemaa saa enempää pilata. Linkkimaston pystytystäkin aikoinaan vastustettiin sinne Piihovin läheisyyteen.
Saloa on hyvin vaikea kehittää moderniksi, kun viimeistään päivystävät arkkitehdit torppaavat hankkeet.
Latauspisteet eivät ole kaupungin toimialaa. Se voi toki osoittaa tontin, johon yksityinen toimia tekee latauspisteen. Juu, Turussa on, mutta siellä onkin oma energiayhtiö.
Latauspisteiden teko on liiketoimintaa, ei yleishyödyllistä.
Eihän nykyäänkään ole polttoainepumppuja parkkipaikoilla. Sähköautot ladataan huoltamoilla tai parkkihalleissa, ei parkkipaikoilla.
Kaupungissa kannattaa sähköautojen latauspaikkoja olla siellä, missä liikkeet ja yritykset hyötyvät niistä eniten. Tällä hetkellä täyssähköautoja myydään jo 10 prosenttia uusista autoista ja ladattavat hybridit lisäksi. Kun uusilla autoilla ajetaan enemmän kuin vanhoilla, niin voi arvioida, että keskustassa pyörivistä peltilehmistä on ensi vuonna 10 prosenttia ladattavia. Kaikkien pitää nyt tiedostaa, että muutos on erittäin nopea. Ladattavilla autoilla liikkuvien toimintatapa poikkeaa aiemmista. Varsinkin pitkämatkalaiset haluavat saada auton aina lataukseen. Akkua ei päästetä melkein tyhjäksi ja aleta vasta sitten etsiä latausmahdollisuutta. Ajatus auton lataamisesta pelkästään huoltoasemalla ei aina kiinnosta. Täyssähköautojen ja ladattavien hybridien omistajien toimintamalleissa voi olla eroja. Latausmahdollisuus on tärkeä houkutin… Lue lisää »
Ajatellaanpa, että tulevaisuudessa on kaikilla jokin sähköllä liikkuva ajopeli. Jos oletuksena on, että kauppakeskuksessa saa kaupassa käynnin aikana ladattua autoa, niin jokaisessa parkkiruudussa pitäisi olla latausmahdollisuus, ja ihmisen pitäisi viipyä kaupassa kauan, jos vähänkin enemmän virtaa halutaan akkuun.
Ei näillä nykyisillä piperryksillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, kun latauspisteitä on jopa viisi yhdessä paikassa.
Sähköautoilun suurin ongelma on juuri se latauksen hitaus, joten kotilataukseen pitää pyrkiä. Eivät kauppojen pienet latausmahdollisuudet siihen muutosta tuo.
Latauspisteiden rakentaminen ei kuulu yhteiskunnalle. Eihän yhteiskunnalla ole huoltamoitakaan, joissa autoja tankataan.
Mikä hirvittävä hyväosaisempien hyysäysbuumi nyt on vallalla?
Ovat hiljentyneet isojenkin kaupunkien keskustat ihmisistä, Aleksanterinkatu Helsinki, Oulu, Jyväskylä ja Hämeenlinna, mikäli on uskominen eilistä Iltalehteä. Olemme myös paikan päällä käyneinä tehneet saman havainnon, vaikka ovatkin pitkät ja leveät kävelykadut keskikaupungeilla.
Eivät yksistään kävelykaduilla kävelevät ja terasseilla istuskelevat ihmiset tee kaupungista elävää. Jotain muutakin tarvitaan, että kaupungissa poikkeavat motaria ohi ajelevat.
Ennen keskustojen liiketilojen osto- ja vuokrahinnat olivat edullisia, mikä toi jatkuvasti paljon uutta monipuolista palvelutarjontaa ydinkeskustoihin.
Nykyään kaikki liiketilat ovat kovaa tuottoa odottavien sijoittajien näpeissä, eikä niissä ole varaa toimia kuin suurilla (usein kansainvälisillä) ketjuilla. Jos näiden ketjujen tuotteille ei ole kaupungissa kohderyhmää eli tarpeeksi ostajia, tilat jäävät tyhjiksi ja keskusta autioituu.
Pienyrittäjillä ei ole mahdollisuutta tulla keskustaan kuten ennen.
On täällä edullisia vuokratiloja vaikka millä mitalla. Paljonko haluat neliöitä? Tiedän kymmeniä erikoisia kohteita. Syy ei ole keskustan liiketilojen vuokrissa, vaan yritysten kannattavuudessa tällä pienellä kunnalla.
Kaikki ostavat lähinnä marketeista ja perustavaraa, ne vievät kivijalkamyymälöiden asiakkaat.
Kivijalkamyymälät eivät ole ymmärtäneet ainoaa valttikorttiaan – asiakaspalvelua. Kun sitä ei saa, on netti lähellä – ilman tylytystä.
Salossa on paljon hyviä liikkeitä. Valitettavasti n. 1 000 euron edestä olen silti ostoksia hiljattain tehnyt Salon sijaan Turussa ja Helsingissä, kun paikallisissä liikkeissä ei vaivauduta edes vastaamaan tiedusteluun tuotteen saatavuudesta.
Kun asiakkaalla on valinnanvaraa, silloin sitä käytän hyödykseni. Salosta ostamisen viisauteen liittyen pallon voisikin heittää yrittäjille.
Tunkatkaa nyt se Eino Heinon talo ensin suoraksi.
Joo, Salossa on yllättävän paljon yhtäläisyyksiä Petroskoin näkymien kanssa. Salolaiset ovat vain niin nurkkakuntaisia, etteivät näe tätä rähjäisyyttä. Suomessa on vaikka kuinka monta vastaavan kokoista kaupunkia, jossa on oikeasti pidetty huolta ympäristöstä, myös kerrostalojen pihoista, puhumattakaan nyt omakotitaloista. Rautatiepuistokin mätänee silmissä. Tai viljavarasto, huh huh. Servetin näköinen muraali ei paljon auta.
Jotain perin naurettavaa ja omahyväistä on Salon mainoslauseessa tuolla motarin varrella. ”Joka päivä parempi”. Siis mitä?? Ei puhettakaan mistään tervetulotoivotuksesta, joita näkee muualla. Parempi taitaa olla että ulkopaikkakuntalaiset pysyvätkin poissa, eivätkä tuo tänne rahojaan…
Mainitsepa muutama kaupunki, johon olet vertailua tehnyt. Naantalissa ovat vanhat talokorttelit, ja talot on hoidettu ja hyvissä maaleissa. Samoin Tammisaaressa ja Raumalla. Vanhoista pienistä puutaloista pidetään huolta, ja se uusi asutus on omilla alueillaan, joissa ei ole tullut käytyä.
Lohja on jo aikoinaan jo kaavoitettukin eri tavalla kuin Salo. Se on Mathildedal ja Teijo, jotka vierailijoita Saloon tuovat.
Samaa mieltä Salon katukuvasta. Tämä varmasti satuttaa joitakin, mutta Salossa katukuva on yksinkertaisesti ruma. Helsingintien ja Turuntien katuosuudet kantavat toinen toistaan rumempia ja hoitamattoman näköisiä rakennuksia. Masentava, tympeä, harmaa fiilis iskee aina, kun ajaa Saloon ja keskustan läpi. Liiketilat ja kauppakeskukset huutavat tyhjyyttä aivan poskettoman korkean vuokratason vuoksi. Salo kuolee hiljaa pois, kun ei uskalleta tehdä muutoksia, vaan samat jäärät roikkuvat hallinnossa vuodesta toiseen. Aikaisemmassa kommentissa joku mainitsi, että Piilaaksoa ei Saloon enää tule. Jos päättäjien joukossa vielä joku on tällaista odottanut, niin kannattaa siirtyä muihin tehtäviin nopeasti. Se juna meni ajat sitten. Pitäkää yllä kyläkoulut ja homeisten koulujen tilalle… Lue lisää »
On ihmisillä aikaa, kun jaksetaan kauppojen perässä ajella kilometritolkulla.
Se on jännä, kun muun muassa Asemapuiston kohennusta ja rakennusten ehostusta vastustettiin voimakkaasti.
Salossa on voimakas vastarinta kaikkeen muutokseen, eivätkä virkamiehet enää jaksa taistella tuulimyllyjä vastaan.
Miksi aina Eino Heinon talo? Mikä puolittain räjähtänyt talo sijaitsee Helsingintiellä Bio Saloa vastapäätä hoitamattomine jalkakäytävineen ja tosi roskaisine pihoineen. Miksi se ei häiritse ketään?
Jaa ”klippo”, vanha Kone-Glans?
Siellä on liikaa parkkipaikkoja.
Salo on merenrantakaupunki, mutta eipä sitä kukaan tiedä saatika sitä mitenkään hyödynnetä. Aloitetaan jokivarren kehittämisestä Viurilanlahden suuntaan.
Todellakin kaupunkia pitäisi kehittää joen mukaan merelle päin. Samalla Helsingintieltä pitäisi purkaa tai vähintään tehdä täydelliset julkisivuremontit kaikkiin vanhoihin taloihin. Se, että jossain on joskus ollut joku yritys, ei pitäisi tarkoittaa sitä, että taloa ei saisi purkaa. Laittakoot muistolaatan uuden rakennuksen kylkeen, jos on pakko. Rummunlyöjänkadultakin voisi vetää matalaksi Maran baarin rakennuksen ja toisen aivan naurettavassa kunnossa olevan puutalon. Tilalle voisi rakentaa kadun kulmasta asti 2-3-kerroksisen asuintalon sekä liikehuoneistoja. Vanhan Kahvimestan rakennuksen voisi myös pistää palasiksi surutta ja rakentaa moderniman kulman. Julkisivuremontit jokaiseen taloon Helsingientien varrella. Eiköhän joku suunnittelija jostain löydy, joka osaa luoda vanhasta uutta ja säädyllistä. Saman voisi… Lue lisää »
Olisi hienoa, jos oman äänensä saisi jotenkin kuuluviin kaupungin kehittämiseen liittyvässä päätöksenteossa. Voisi luulla, että kaltaisteni nuorten perheellisten näkemyksillä olisi käyttöä, kun päättäjät täällä tuntuvat olevat enimmäkseen harmaahapsisia vanhoja ukonketaleita. Olen aiemmin asunut Mikkelissä, ja sieltä Saloon muuttaminen oli aivan järkyttävä kulttuurishokki. Rähjäisiä, lahonneita ja uponneita mörskiä pitkin kaupunkia ja aivan hoitamatonta kaikkialla. Ei tänne kehtaa pyytää edes sukulaisiaan käymään, kun ovat tottuneet siihen, että Itä-Suomessa nurkat pidetään kunnossa. Kyllä täällä näkee hienoja autoja liikenteessä ja talojen pihoissa, eli rahan puutetta se ei voi olla, vaan ennemmin kyse on siitä, ettei viitsitä nähdä vaivaa ja ollaan jo luovutettu. Salo on… Lue lisää »
Hienoa, että tuot mikkeliläistä osaamista tänne takaperolaan. Sitä olemmekin suunnattomasti kaivanneet.
Täyttä asiaa. Hyvä, että kaltaisiasi ihmisiä on muuttanut Saloon. Hannu Karpon sanoin – Tämä (se) on jääkylmä totuus. Kaikki mitä sanoit, on niin totta.
Salon kaupungin pitää ottaa itseään niskasta kiinni, ja vähän eikä vain vähän ravistella itseään. Hyvä, että asiat tuodaan esille.
Turun kyljessä Raisio on nostanut muutamassa vuodessa tasoaan ja vetää nyt lapsiperheitä asumaan kauempaakin Suomesta, vaikka suuri ja mahtava Turku on aivan vieressä. Miten? Raision keskustaan rakennettiin uusia, tasokkaita kerrostaloja ja kävelykadut aukioineen. Silloin kaupunkiin muutti ensin nuoret. Kaupan ja palvelualojen yrityksille tuli runsaasti innokasta työvoimaa. Palvelut terästäytyivät kuntoon ja lapsiperheet huomasivat sen. Heidän mukanaan Raisioon kehittyy kaiken aikaa uutta harrastusta, kulttuuria, rakentamista, yhä monialaisemmaksi laajeneva kauppakeskus sekä teollisuuden, vähittäiskaupan ja autokaupan keskittymiä. Kaikki tämä, vaikka Raisioon ei edes kulje juna.
Turussa ja Turun kyljessä ovat myös työpaikat monille tuhansille ihmisille. Kun Salossa taas ei sellaisia työllistymismahdollisuuksia ei ole ja tuskin tuleekaan, ainakaan lähiaikoina. Näin se vain on.
Eiköhän Raisio vedä siksi, että se on niin lähellä Turkua ja samalla huomattavasti halvempi kuin Turku. Työmatka Turkuun ei ole kovin pitkä, toisin kuin Salosta, minkä lisäksi bussit kulkevat tiuhaan.
En usko, vaikka kuinka rakennettaisiin uusia ja moderneja kerrostaloja Saloon, niin nuoret tänne muuttaisi.
Raision keskustassa ei oikeastaan ole kunnon kauppoja. Mylly ja Ikea yms. ovat kunnan itälaidalla. Toki pieni on kunnan pinta-ala ja hyvä maantieyhteys joka suuntaan, niin on helppo kulkea
Muutin tänne pk-seudulta, kun sain edullisesti talon koulujen, päiväkotien, urheilupuiston, kaupan vierestä ja virastojen vierestä. Uimapaikat ja luonto plussaa. Työt edelleen Helsingissä, jonne menen junalla silloin sun tällöin ja näen kavereita kuten ennenkin. Turussakin tulee tätä nykyä käytyä.
Ostokset hoidetaan pääsääntöisesti Salossa tai tilaan netistä. Ei kiinnosta kauppakeskuksissa pyöriminen, joten aivan sama missä Jumbo, Kaari, Mylly jne. sijaitsevat.
3 lasta ja ikää oli 30 muutettaessa. Lähes 6 vuotta takana Salon touhua.
Aika samanlainen tarina täälläkin, joskin paluumuuttajina tultiin takaisin kuusi vuotta sitten asuttuamme noin kymmenen vuotta muilla paikkakunnilla sitä ennen. Pikkukaupungin hyödyt ovat selvät ja korona-aika on tasoittanut sitä mielestäni suurintakin heikkoutta, eli etätyö parantaa työmahdollisuuksia. Nuoria perheettömiä on lähes mahdotonta houkutella suurempien kaupunkien sykkeestä Saloon, eikä siihen mielestäni kaupungin kannata liikaa paukkuja laittaakaan. Sen sijaan lapsiperheille Salolla olisi mielestäni tarjottavaa, mutta kaupunki on viritetty eläkeläisille mainospuheista huolimatta. En halua nyt tätä luettavan niin, että pitäisin eläkeläisiä jotenkin toissijaisena ryhmänä verrattuna vaikkapa lapsiperheisiin, vaan ennemminkin haastaisin kaupungin toimijoita miettimään omaa toimintaansa lasten ja nuorten näkökulmasta. Otan ihan käytännön esimerkin Salon uimahallista,… Lue lisää »
Raisiossa vaan homma toimii. Eikös kauppakeskus Myllyäkin suunniteltu Turkuun, mutta Turussa ei saatu päätöstä aikaan paikasta ja luvista.
Raisiossa ja Turussa on myös lähialueidensa kanssa huomattavasti suurempi asukasmäärä Saloon verrattuna. Siellä on työpaikkojen paljous. Ei voida odottaa Salolta vastaavia. Salo on ihan viihtyisä pikkukaupunki, tyytykäämme siihen.
Raisiossa ei asu päivystävää arkkitehtiä jonka ajatusmaailma on jämähtänyt jonnekin 40-luvun ja 60-luvun välille omiin lapsuusmuistoihinsa, jotka tulee säilyttää ja suojella hinnalla millä hyvänsä, vaikka ne olisivat nykyään hirveitä rumiluksia.
Täällä suojellut kohteet ja pelko lisäsuojeluvaatimuksista rajoittavat tehokkaasti kehitystä.
Hyvä tai oikeastaan huono esimerkki oli osittain palanut Kastun talo, jota ei saanut purkaa. Sille kuitenkin tehtiin remontti.
Vika ei ole automaattisesti päättäjissä, jos suojelutoimet estävät purku ja rakennusprojektit.
Sen sijaan on päättäjissäkin vikaa, kun huonokuntoisia paraatipaikalla olevia rakennuksia ei ole vaadittu korjattavaksi, kun syrjäisemmilläkin alueilla on katselmuksissa vaadittu rakennusten ja tonttien siistimisiä.
Miksi samaa ei vaadita ydinkeskustan alueella?
Tämä nimenomaan pistää silmään. Esimerkiksi Loimaalla ja Lohjalla aivan korvessa haja-asutusalueiden perukoilla rapistuneille taloille on annettu kirjallisia korjauskehotuksia. Salossa ei edes ydinkeskustassa. En usko että maankäyttö- ja rakennuslaki on tarkoittanut maanomistajille näin epätasapuolista kohtelua. Salon pienillä piireillä on varmasti omia lehmiä ojassa, eikä korjauskehotuksia haluta antaa, koska silloin niitä menisi myös kavereille ja puolitutuille.
Ja eikös Salossa ole vieläkin vallalla ajatus, että max 4 kerrosta. Eikä niin matalaa kerrostaloa kannata edes rakentaa. Ymmärtääkseni on muutama paikka mihin olisi rakennettu, mutta kun ei saa tehdä korkeampaa.
Oliko tossa korkeudessa joku kytkös palolaitoksen tikasauton ylettymiseen?
Silloin joskus Salon maapohja on todettu liian pehmeäksi neljää kerrosta korkeammille. Ehkä sekin onnistuu nykyään, jos oikein yrittää.
On itsestään selvä vastaus tuohon lopun kysymykseesi. Ränsistyneen rakennuksen omistajalla on hyvät kontaktit kykypuolueeseen (sulle-mulle). Jos virkamies uskaltaa laittaa eräille Salossa paljon kiinteistöjä omistaville yrittäjille kunnostusvaatimuksen, niin heti tulee kykypuolueen poliitikko lankaa pitkin kimppuun. Tavallista syrjäseudun ihmistä on turvallisempaa uhkailla.
Kykypuolueesta en tiedä vai olisiko sittenkin ne kyvyttömät demarit asialla? Salo on täynnä demareita ja talonraatoja ihan pääkaduilla eli Turun- ja Helsinginteillä; Eino Heino, Kauno-Leninki, Kone-Glans jne. miksi rakennusvalvonta ei tee mitään? Tai S-bonusviljasiilot ja S-boonusagrimarketit, eikö mitään kyetä uhkasakoilla laittamaan ruotuun?
Niin ja kävelytie molempia rantoja sokerisillalle ja siitä länsirantaa eteenpäin kohti Vuohensaarta.
Hämmästyttävän vähän keskusta uudistui Nokian huippuvuosina, jolloin kaupungissa oli aitoa kasvua ja rahaa. Nyt kumpaakin on enää murto-osa niistä ajoista. Se saattaa selittää haluttomuutta ylläpitää ja uudistaa rakennuskantaa.
Nokian myötä kuitenkin näimme, ettei keskustan kehitys käynnisty ulkoisista seikoista kuten tuhansista työpaikoista, vaan se vaatii aktiivisia toimia kaupungin ja sen maankäyttöosaston sisällä.
Aivan samaa mieltä. Päättäjät ja virkamiehet ovat olleet kyvyttömiä hoitamaan Salon asioita mallikkaaksi. Rahaa on haaskattu tarpeettomiin ja turhiin investoihin eikä saada katukuvaa paremmaksi.
MDI, ovatko mainitsemasi Eino Heino, Kauno-Leninki, Kone-Glans jne. kiinteistöjen omistajat siis demareita? S-kauppaa ei yksikään virkamies Salossa, jos muuallakaan, uskalla uhata. Sen hallinnossa näyttää olevan lähinnä kykypuolueen ja maatalouspuolueen edustajia.
Turussakin TOK on haalinut hallintoonsa sekä Turun virkamiehiä että poliitikkoja. Miten Salossa virkamiehet, en tunne heitä? Mutta Suomessahan ei ole korruptiota, eihän?
Kyllä vaan Salossa voi uhmata s-ryhmääkin. Ellen väärin muista, niin osuuskauppa halusi rakentaa puretun Mc Donaldsin tontille kerrostalon. Eipä saanut lupaa sille viidennelle kerrokselle. Siinä se tyhjä tontti on edelleen.
En tiedä, ovatko demareita, mutta en tiedä sitäkään ovatko ns. kykypuolueen edustajia kuten kirjoitit. Se puoluekanta lienee sivuseikka, kun yritystä oman kaupungin kehittämiseen ei tunnu löytyvän mistään suunnasta. Rakennusvalvonta nukkuu ruususen unta, koska uhkasakkoja rakennusten korjaamiseksi ei aseteta. Myös asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden jättäminen käyttämättä mahdollistaa periä kiinteistönomistajalta rahaa, miksi raha ei Salolle kelpaa? Liikennesuunnittelu on sekin oma lukunsa, maan hitaimmalla kierrolla olevat liikennevalot maan hitaimmille valoista lähtijöille takaavat maksimaaliset CO2:set, toki myös ilman yhtäkään vihreää aaltoa. Tai Helsingintien jalkakäytävien patit, joiden takia busseilla on vaikeuksia taipua pysäkeille, tai vinoparkkipysäköinti ”pääkaduilla” tai jne.. Tai paikallisliikenne, eilen kävin kaupassa 57 hengen bussilla… Lue lisää »
Hyvin kiteytetty. Meidän perhe ei enää käy Salon keskustassa, koska keskustan lähestyminen omalla autolla vie niin paljon aikaa. On paljon helpompi ja nopeampi hurauttaa moottoritieltä Halikon Prismaan ja tehdä ostokset siellä.
Raisio on yhtä kuin Myllyn tai Prisman takapiha, ja Turussa on enemmän työttömiä kuin Salossa. No, siihenkö pyritään?
Turun suurempaa työttömien (%) määrää selittää muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuus 12.3 % (2020). Salossa se on puolta pienempi. Esimerkiksi Turun Varissuolla ja Lausteella on n. 16000 asukasta ja työttömiä enemmän kuin koko Salossa.
Joo, Salon kaupunki rakentamaan halpoja vuokra-asuntoja, niin saadaan väkiluku nousuun. Kaupunki sitten palkkaamaan flyerin jakajia tietyillä kielillä Hgin Itäkeskukseen ja Turun Varissuolle. Muuttokulut korvataan.
Mikkelissä on sen verran monta kertaa käyty ja nähty, että Salon kanssa ovat täysin eri viivalla. Ei voi puhua edes samana päivänä vertaillen toisiinsa.
Salo kuuluu pieniin maaseutukaupunkeihin, joita myös Suomessa on. Mikkelissä muuten SOK:n viljasiilot on saneerattu uusiokäyttöön. Viimeksi torin Marskin kahvilateltan kahvikaan ei kehuttavaa ollut. Kaunis, historiallinen kaupunki, tykätään!
Väkiluvun koon puolesta kaupungit kyllä kilpailevat samoissa kahinoissa. Molempien kuntien keskustaajamat ovat samaa suuruusluokkaa. Paperilla kunnat olisivat näin ollen vertailukelpoisia, mutta totuus on toinen.
Luulen, että Salon pysähtyneisyyttä selittää Turun läheisyys, jonka seurauksena kaikenlainen toimeliaisuus, joka muuten syntyisi Saloon, kehittyy herkemmin Turkuun suuremmille markkinoille. Esimerkiksi Mikkelissä tällaista isomman kaupungin imuvaikutusta ei ole.
Osuuskaupan viljasiiloista täsmennän sen verran, että Mikkelissä kyseiset rakennukset purettiin ja tilalle rakennettiin 14-kerroksinen asuintalo. Talo suunniteltiin muistuttamaan siilojen muotoa, mistä voisi luulla, että rakennukset on saneerattu.
Mikkelissä radan läheisyyden markkina-arvo asumiskäytössä ymmärrettiin ja asunnot myytiin hetkessä loppuun. Vielä kun Salossa näkisi jonain päivänä nostokurjen jossain.
Kaikesta huolimatta Salo ja Mikkeli ovat eri viivalla, vaikka miten päin pyörittelisit. Oletko tutkinut ja tutustunut kaupunkien erilaiseen historiaan ja syntyyn?
Salon kaupunki-tittelin voisi vaihtaa käpykyläksi.