Sivuosassa kuntaliitos – Lilli Jokela keräsi kirjaansa tarinoita Salosta, jota Nokia murjoi ja kuntaliitos muutti

0
Lilli Jokela seurasi uuden Salon rakentamista Turun Sanomien Salon aluetoimituksessa. Uutistyössä juttujen sävy oli usein synkkä. Jokelan Salo.nyt -kirjassa kaupungista saa huomattavasti valoisamman kuvan. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salo oli virkku ja eläväinen pieni kaupunki, kun toimittaja Lilli Jokela tuli tuoreena yhteiskuntatieteiden maisterina Salon Seudun Sanomiin töihin loppuvuodesta 2006.

Nokia eli kulta-aikojaan ja kylvetti Saloa rahassa.

Samoihin aikoihin Jokelan kanssa Saloon ilmaantui filosofian tohtori Arto Koski. Hänet oli nimetty selvitysmieheksi Salon seudun kymmenen kunnan kuntaliitokseen.

Liitos toteutui vuoden 2009 alussa. Lilli Jokela oli ehtinyt siirtyä edellisenä vuonna Turun Sanomien Salon aluetoimittajaksi.

Pian kuntaliitoksen jälkeen alkoi Nokian ja Salon alamäki. Nokian matkapuhelintehdas lakkautettiin 2012, ja Microsoft lopetti Salon yksikön kokonaan 2015.

Kaksi vuotta myöhemmin entinen kännykkäkampus ostettiin salolaisomistukseen, ja Salo IoT Campus alkoi rakentaa Joensuunkadun varressa uutta menestystä.

Lilli Jokela teki 2010-luvulla Turun Sanomiin Salo-uutisia, joiden sävy oli enimmäkseen synkkä: säästöjä, lakkautuksia, palveluiden karsimista.

Samaan aikaan toimittaja eli keskellä TS-yhtymän omaa yt-neuvottelukierrettä, joka kesti lähes kymmenen vuotta. Sen myötä aluetoimituksia suljettiin ja Jokelakin siirrettiin lehden keskustoimitukseen Turkuun.

Hän alkoi saada juttukeikoillaan palautetta: miksi lehdistö pitää yllä pelkästään negatiivista kuvaa Salosta, vaikka paljon positiivistakin on tapahtunut?

– Aika monta vuotta oli jo rullattu sen teeman ympärillä, että Nokia romahti ja Salo suistui raiteiltaan. Salosta alkoi tulla viestejä uusista yrityksistä ja työpaikoista. Tuli mieleen, että voisiko tässä olla kokonaan uusi näkökulma, hän muistelee nyt.

Jokela alkoi miettiä, miten salolaiset ovat eläneet vaikeiden vuosien läpi ja miten he ovat kokeneet oman elämänsä Nokian ja kuntaliitoksen vuosina.

Hän keksi, että aiheesta voisi tehdä kirjan. Samalla saisi hetkeksi vaihtelua uutistoimituksen päivittäiseen rumbaan.

– En halunnut lähteä tulkitsemaan muutosta itse. Ajattelin, ettei minulla ole kompetenssia vetää yhteen Salon seudun muutosta vuosikymmenten varrella. Paljon kiinnostavampaa olisi, miten ihmiset sen kokivat ja mitä he ajattelivat.

Varsinais-Suomen kulttuurirahaston apuraha mahdollisti puolen vuoden projektin. Jokela alkoi etsiä kirjaansa ihmisiä, jotka voisivat kertoa oman tarinansa.

– Täällä oli syntynyt kymmenen vuoden aikana jo aika hyvä verkosto. Kyselin sopivia ihmisiä projektiin myös entisiltä ja nykyisiltä työkavereiltani, jotka toimivat muutenkin sparraajinani.

Jokela haarukoi kymmenen ihmistä, joista kaikki suostuivat. Kuvanveistäjä Kimmo Schroderus tosin kieltäytyi ensin kahdesti – kunnes suostui.

Heikki Liede kantoi huolta Särkisalokodista 2011.

Salo.nyt -kirjassa pääsee ääneen esimerkiksi IT-Linen toimitusjohtaja Hannu Karlsson, joka teki Nokiassa töitä lähes 20 vuotta ja nousi globaalissa yrityksessä korkeaan tehtävään, jonka titteli nauratti miestä itseäänkin.

Pasi Lehti teki myös pitkän uran elektroniikkateollisuudessa, mutta kuntaliitoksen jälkimainingeissa hänet opittiin tuntemaan Hajalan kyläaktiivina, joka oli mukana pelastamassa päiväkotia ja koulua lakkautukselta.

Kiikalan Rekijoella kävi huonommin. Kylä menetti koulunsa. Raumalta Saloon Nokian töiden perässä muuttanut Minna Elo suree omassa tarinassaan kylän hiipumista.

Kimmo Schroderus hyötyi kuntaliitoksesta. Hän osti vaimonsa kanssa vanhan suuren kyläkoulun asunnokseen ja työpaikakseen.

Helsingissä asunut Heikki Liede puolestaan rakensi mökin Särkisalon Pettuun ja muutti saarelle pysyvästi jäätyään eläkkeelle. Asiantuntijatehtävissä ollut mies alkoi hoitaa yksityistietä ja lossia ja päätyi lopulta koko kulmakunnan edusmieheksi. Liede oli myös keskeinen tekijä Särkisalokodin henkiin herättämisessä.

Rekijoen koulun lakkautus oli kova isku kylälle.

Jokela pohtii virkamiesten ja poliittisten päättäjien äänen korostuneen liikaakin sanomalehden uutisoinnissa. Jutuissa kaupunki oli toimijana, ja päätösten vaikutukset tavallisten ihmisten elämään jäivät turhan vähälle.

Kirjassaan hän käänsi näkökulman päälaelleen. Ihmiset kertovat elämästään, arjestaan, rakkaudestaan ja menetyksistään. Nokian alamäki ja kuntaliitos tapahtuvat jossain taustalla, eivätkä ne välttämättä vaikuta ihmisten elämään.

– Korostan, että tämä ei ole mikään minun kirjani. Tämä on tarinansa kertoneiden ihmisten kirja ja kurkistuksia heidän elämäänsä, Jokela sanoo.

Hajalan päiväkoti säästyi, ja se remontoitiin.

Lilli Jokela sanoo jättäneensä tietämättään ”heipat” Salolle kirjansa myötä. Hänen palatessaan kirjavapaalta töihin helmikuussa 2021 Turun Sanomat oli purkanut aluetoimittajuudet, ja uutisseuranta oli keskitetty uutispäälliköille.

Omaan vastuualueeseen ja sen mukanaan tuomaan vapauteen tottuneen Jokelan oli vaikea sopeutua tilanteeseen. Hän sanoo olleensa toimittajana ”pikkaisen hukassa”.

– Tämän projektin jälleen olen katsellut ympärilleni ja miettänyt, että olisiko elämässä jotain muutakin.

Jokela on opiskellut töiden ohessa avoimessa yliopistossa erityispedagogiikkaa. Tänä vuonna hän osallistui yliopiston pääsykokeisiin ja tuli hyväksytyksi. Hän aikoo jäädä vuodenvaihteessa opintovapaalle ja opiskella itselleen toisen ammatillisen tukijalan.

– Olen toistellut toimittajana haluavani tehdä merkityksellistä työtä. Ehkä joskus tulevaisuudessa voin tehdä työtä yhden aikamme merkittävimmän yhteiskunnallisen ongelman, eriarvoisuuden vähentämiseksi.