Sote-lautakunta saattaa Saloa hyvinvointialueen hoiviin

5

Salon sosiaali- ja terveyslautakunta aloittaa työnsä erikoisesta lähtökohdasta.
Valtakunnallinen sote-uudistus siirtää kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnallisen hyvinvointialueen alaisuuteen vuoden 2023 alussa.

Lautakuntaa johtaa 38-vuotias halikkolainen perheenisä Kalle Tekkala (kd.), joka työskentelee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin logistiikkakeskuksessa työnjohtajana.
Tekkala sanoo pitävänsä lautakunnan roolia erityisen tärkeänä lähestyvän uudistuksen takia.

– Sote-palvelut ja niiden hyvä laatu pitää turvata salolaisille jatkossakin, hän sanoo.

Kalle Tekkalan mukaan maakunnan eri sote-toimijoiden yhdistäminen yhdeksi hyvinvointialueeksi on valtaisa projekti, joka vaatii paljon hiomista eri osa-alueilla.

– Vie varmasti useampia vuosia ennen kuin mahdolliset hyödyt alkavat näkyä oikeasti asiakkaallekin asti. Salo on Varsinais-Suomen toiseksi suurin kaupunki, joten täytyy pitää huolta, että meidän rooli on vähintään sen mukainen myös tulevan hyvinvointialueen  hallinnossa ja eri palvelujen toteutuksessa, hän pohtii.

Pula sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista vaivaa Saloa ja koko Suomea. Tekkalan mukaan kaupungin on pidettävä huolta siitä, että sote-palvelut on haluttu työpaikka jatkossakin.

– Henkilökunnan työskentelyolosuhteet, hyvinvointi sekä työntekijöiden riittävä määrä pitää huomioida kaikissa päätöksissämme. Kiinteistöasiat ovat ajankohtaisia varsinkin vanhuspalveluissa, ja niihin pääsemme varmasti myös pureutumaan tulevan kauden aikana.

 

Salon sosiaali- ja terveyslautakunnan muut jäsenet:

Satu Parttimaa (sd.), 1. varapuheenjohtaja
48-vuotias dieettikokki työskentelee Salon kaupungilla. Lautakunnan viime kauden puheenjohtaja haluaa olla mukana turvaamassa salolaisten palveluita, kun sote-uudistus sulauttaa palvelut maakunnalliseen hyvinvointialueeseen. Pitää myös Salon sairaalahanketta tärkeänä. Haluaa taata ikäihmisten palveluasumisen paikat Salossa.

Mika Laitinen (ps.), 2. varapuheenjohtaja
48-vuotias tiemerkitsijä Särkisalosta sanoo tavoitelleensa paikkaa sote-lautakunnassa jo lähtiessään ehdokkaaksi. Katsoo, että pystyy lautakunnassa parhaiten edistämään salolaisten terveyspalveluiden saatavuutta, vanhuspalveluiden kohdentumista ja hädänalaisten lasten ja perheiden avun saamista. Pitäjäyhdistys Särfinin hallituksen jäsen.

Katihanna Heikkinen (kesk.)                                                                                        41-vuotias koululaisperheen äiti ja filosofian maisteri asuu Perniön Koskella, etsii töitä ja toimii lukupiirin tuntiopettajana kansalaisopistossa. Haluaa vaalia hyvinvointia ja kokee, että kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta perusasioista. Uskoo yhteistyöhön, aitouteen ja avoimuuteen. Haluaa Saloon yhdenvertaisen ja kestävän palvelurakenteen, joka kantaa sote-uudistuksen läpi.

Marjatta Hyttinen (kok.)
Eläkkeellä oleva 74-vuotias lastenlääkäri ja konkaripäättäjä oli mukana lautakunnassa viime kaudellakin. Kokee, että ikäihmisten asumispalvelut, Salon sairaalahanke ja varautuminen sote-uudistukseen jäivät kesken. Haluaa jatkaa keskeneräisten asioiden hoitoa ja varmistaa, että kaupunki pärjää myös uudistuksen jälkeen.

Nilla Kosonen (kok.)
36-vuotias terveydenhoitaja ja kotisairaanhoitoyrittäjä asuu keskustassa miehensä, kolmen lapsensa ja kahden koiransa kanssa. Kunnallisella ja yksityisellä puolella työskennellyt alan ammattilainen halusi lautakuntaan, koska koki sen omakseen. Haluaa pitää erityisesti ikäihmisten puolia. On huolestunut muun muassa vanhusten yksinäisyydestä.

Jouko Kukko (vas.)
Olympiavuoden syyskuussa 1952 syntynyt eläkeläinen on sosiaali- ja terveyslautakunnassa toista kautta. Kokee lautakunnan hyvin mielenkiintoiseksi, koska se on jokaista kaupunkilaista koskettava instanssi.

Juha Mäkilä (sd.)
40-vuotias sairaanhoitaja on istunut sosiaali- ja terveyslautakunnassa vanhan Salon ajoilta vuodesta 2005 asti. Sanoo olevansa edelleen innostunut kehittämään ja luomaan sote-alan toimintaa salolaisille. Haluaa pitää erityisesti heikompien puolta kaupungin toiminnassa.

Anne Nummi (ps.)
62-vuotias eläkkeellä oleva sairaanhoitaja Kiskosta sanoo, että eri-ikäisten asukkaiden hyvinvoinnissa on aina parannettavaa koko Salon alueella. Psyykkinen hyvinvointi jää usein taka-alalle. Hän nostaisi lapset ja nuoret ensi sijalle ja huomioisi paremmin vammaisryhmiä. Nummi parantaisi myös kolmannen sektorin työpanoksen arvostusta.

Satu Paananen (liik.)
44-vuotias Moision yläkoulun erityisluokanopettaja on työnsä puolesta paljon tekemisissä sote-puolen toimijoiden kanssa. Odottaa mielenkiintoista uudistusten aikaa. Pitää tärkeänä, että Salo saa äänensä kuuluviin ja pystyy puolustamaan palveluita alueellaan, etteivät kaikki palvelut siirry Turkuun.

Marko Poikela (sd.)
43-vuotias perheenisä Ollikkalasta työskentelee lähihoitajana Palvelukeskus Ilolansalossa. Ensi kertaa mukana kuntapolitiikassa. Toiminut oman työpaikkansa luottamusmiehenä. Haluaa, että vanhuksista ja kaikista avun tarpeessa olevista pidetään hyvää huolta.

Jenni Salakari (vihr.)
48-vuotias teijolainen mielenterveystyön ja järjestömaailman konkari on työskennellyt sote-alalla siitä asti, kun valmistui sosiaaliohjaajaksi 1995. Työkykykoordinaattori Salon Klubitalolla. Toivoi pääsevänsä sote-lautakuntaan, koska tuntee alan hyvin. Haluaa edistää ennaltaehkäisevää asiakastyötä ja pitää mielessä henkilökunnan riittävyyden ja jaksamisen.

Taro Turtiainen (vas.)
50-vuotias ict-asiantuntija aikoo ottaa kantaa Perniön hammashuollon ja terveyspalveluiden puolesta. Hammashuollon puuttuminen on puhuttanut eteläisessä Salossa, ja tilanne vaatii korjaamista. Haluaa huolehtia myös siitä, ettei tuleva sote-uudistus heikennä Perniön terveyskeskuksen asemaa.

5 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Sairas
20 päivää sitten

Hienoa, kun nyt on joutunut jonottamaan 2,5 kuukautta EVVK-lääkärille ja jatkossa pääsee samalle viikossa.

Muistakaa omaishoitajat
19 päivää sitten

Pitäkää huoli, että omaishoitajien palkkiot ja vapaapäivät eivät vähene, kun sote-uudistus tulee. Palkkioissa on suuri vaihtelu riippuen paikkakunnasta, vaikka hoitoisuus olisikin samantyylinen.

Eli otetaanko käyttöön sote-alueella oleva suurin vai pienin palkkio vai siitä välistä? Muutenkin palkkiot ovat aivan naurettavia, laitoshoito maksaa kymmeniä kertoja enemmän.

Lisäksi usein unohtuvat lapsiperheet ja työikäiset puolisoaan hoitavat. Usein omaishoitajat mielletään tuonne vanhuspuolelle.

Tavis torilta
19 päivää sitten

Ehkä tässä uutisessa on myös selitys siihen, miksi sote-lautakunta ajaa Saloon uutta hoivakotia IoT Campukseen vielä tyhjillään oleviin tiloihin. Mutta halpaa eivät tule olemaan muutostyöt sielläkään ennen kuin on tehty tietty määrä yhden hengen huoneita ja niihin jokaiseen omat wc- ja suihkutilat ja kaikki muu tarpeellinen.

Repa
19 päivää sitten
Reply to  Tavis torilta

Niinpä, kunhan tässä ei kävisi samalla lailla kuin kuntaliitoksessa kävi aikanaan, kun kunnille tuli kiire investoida omaan kuntaan. Muun muassa kivikeskus ja koulu, jotka eivät liitoksen jälkeen olisi enää onnistuneet.

Hoivaa lähellä
18 päivää sitten
Reply to  Tavis torilta

Kai te ymmärrätte, että jos Salossa ei ole riittävästi lainmukaisia paikkoja, voi hyvinvointialue jatkossa myöntää hoitopaikan salolaisvanhukselle vaikkapa Loimaalta tai Turusta. Tässä ei ole kyseessä mikään lähipalvelu.

Eli kyllä se on salolaisten etu, että niitä paikkoja on – ja riittävästi – siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueille siirrytään. Ei hyvinvointialue tänne enää mitään vanhuspaikkoja halua investoida eli sitten mennään Turkuun.

Btw, äänestäkää ihmiset aluevaaleissa, että saataisiin salolaisia mukaan päätöksentekoon.