Sudet piinaavat lammastilallisia Kiikalassa – Nietosvaaran Lampola joutui kesän aikana peräti neljän susihyökkäyksen kohteeksi

2
Tapio Nietosvaara (vas.) toteaa, ettei hän ole susien täyskaadon kannalla. Metsästystä voisi kuitenkin lisätä. Vieressä Heikki Nietosvaara. Kuva: SSS/Marko Mattila

Kiikalassa on sattunut kesän aikana useita lampaisiin kohdistuneita susihyökkäyksiä.

Edellinen tapaus on torstain vastaiselta yöltä. Tuolloin hyökkäyksen kohteeksi joutui 15 emolammasta.

– Havaitsimme hyökkäyksen torstaina. Kymmenen lammasta kuoli ja kaksi on loukkaantunut. Kolme lammasta on vielä kateissa, Herrakunnan Lammas Oy:n Jaakko Jussila kertoo.

Yrityksen leivissä laiduntaa yhteensä noin 700 lammasta.

– Eivät lammasyksilöt ihan ilmaisia ole. Emolampaat maksavat noin 300–400 euroa kappaleelta, Jussila arvioi.

Hän näkee, että susiasiat jakavat ihmiset vahvasti kahteen leiriin.

– Osa haluaa suojella, osa haluaa kaataa enenevässä määrin.

Jussila toteaa, että susihyökkäysten estämiseksi voi tehdä teorian tasolla monia asioita.

– Sähköiset petoaidat ovat yksi vaihtoehto. On kuitenkin eri asia, miten ratkaisut toimivat käytännössä. Jos susi haluaa päästä läpi, sen se usein myös tekee.

Kiikalassa toimiva Nietosvaaran Lampola joutui kuluneen kesän aikana peräti neljän susihyökkäyksen kohteeksi. Karitsoja niissä menehtyi yhteensä 30 kappaletta.

– Kaksi hyökkäystä tapahtui kesäkuussa ja kaksi elokuussa. Viimeisin oli viikko sitten perjantaina, Tapio Nietosvaara kertoo.

Hänen mukaansa kesäkuisista hyökkäyksistä oli vastuussa susiemo. Elokuussa mukaan pääsivät myös katraan pennut.

– Kahdeksan karitsaa pelastui eräässä tapauksessa, vaikka niitä purtiin kaulaan. Purenta oli niin heikkoa, että vastuussa eivät voineet olla muut kuin pennut, Nietosvaara päättelee.

Sähköisen petoaidan rakentaminen ei tule myöskään Nietosvaaran Lampolassa kyseeseen.

– Tiluksemme ovat niin isot, että aitaa pitäisi rakentaa 15 kilometrin edestä. Rakentaminen ja ylläpito vievät rahaa, jota meillä ei ole tällä hetkellä panostaa.

Tapio Nietosvaara ei ole susien täyskaadon kannalla. Metsästystoimia voisi silti hänen mielestään lisätä.

– Pitäisi koko ajan hiukan metsästää, jotta yksilöistä tulisi arkoja eikä tällaisia hyökkäyksiä tapahtuisi. Asutusten lähettyvillä maleksivat sudet on toki kaadettava välittömästi.

Kiikalan Metsästysyhdistys ry:n Pekka Oksanen vahvistaa, että kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen susihyökkäysten suhteen.

– Viime vuonna tapauksia oli pari, tänä vuonna jo viisi, hän päivittelee.

Oksanen tietää, että Salon seudun susikanta on nousemaan päin.

– Kiskossa on jo pitkään ollut oma laumansa, mutta nyt reviiriä on vallattu myös Somerolla. Terttilässä ja Kuusjoella on myös tehty useita susihavaintoja, mutta siellä kyseessä saattaa olla sama Someron porukka.

Myös Pöytyällä on laaja susireviiri. Oksasen mukaan ei ole lainkaan epätavanomaista, että urossudet lähtevät omilta reviireiltään muille alueille.

– Ne voivat vaeltaa pitkiäkin matkoja, kun etsivät morsianta. Kun alkaa hiukoa, on helpompi napata kiinni lammas kuin vaikka peura.

Oksanen näkee, että susiongelmista pääsisi helpoiten eroon kannanhoidollisia metsästyslupia myöntämällä.

– Helpommin sanottu kuin tehty, sillä byrokratiaa on valtavasti. Mahdollisiin oikeuskäsittelyihin menee todennäköisesti kuukausia.

– Poliisi voi toki myöntää karkotusluvan, jos susihavainto tehdään. Luvan käsittelyyn menee kuitenkin pari päivää, ja mistä enää parin päivän jälkeen tietää, missä se eläin liikkuu?

Nietosvaaran Lampolassa on koettu neljä susihyökkäystä kesän aikana. Kuva: Päivi Nietosvaara
2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Dejavu
10 kuukautta sitten

Joko taas!

Railaa
9 kuukautta sitten

Kunpa edes söisivät tappamansa lampaat!