Talo kuin suomifilmistä – Finlaysonin luova johtaja löysi kakkoskodin Salosta

0

Jukka ja Minna Kurttilan kakkosasunnon erkkeristä aukeaa näkymä, joka on kuin taulu. Etualalla on vanha suihkulähde, jonka takana ikivanhat jalopuut kurkottavat kohti taivasta. Taustalla siintää Vartsalansalmen vesi.

– Tärkein syy tämän paikan hankkimiseen ei ollut tämä talo, vaan ympäristö. 120-vuotiaita tammia ei saa ostettua mistään. Vasta myöhemmin tuli sellainen olo, että myös tämä talo olisi säilyttämisen arvoinen, Jukka Kurttila kuvailee.

Finlaysonin luova johtaja ja omistaja Jukka Kurttila osti vuosi sitten vaimonsa kanssa Halikosta entisen Vartsalan sahan johtajan talon. He toivat uutta elämää rakennukseen, joka oli ollut tyhjillään viimeiset seitsemäntoista vuotta.

Vuonna 1900 valmistunut hirsirakenteinen talo oli alun perin pitsihuvila, mutta 1930–40-luvulla se remontoitiin funkistyyliseksi. Tuolloin talossa asui Vartsalan sahan silloinen omistaja Sami Rae, joka sai sahan menestymään. Vartsalan sahan tuotteet tunnettiin ulkomailla asti.

Nyt Kurttilat ovat remontoineet talon oman näköisekseen, mutta vanhaa kunnioittaen.

– Kunnostamisessa ja sisustamisessa on ollut uskomattoman paljon työtä, kun yksin päärakennuksessa on yli 400 neliötä ja jokainen neliö täytyi tavallaan käydä läpi, Jukka Kurttila toteaa.

– Vaikka minäkin pidän sisustamisesta, Minna on tehnyt ja suunnitellut täällä kaiken sisustuksen. Minä taas olen ollut se, jolla pysyy kädessä moottorisaha, kirves ja vasara, hän lisää.

Minna Kurttila tunnustaa, että Vartsalan talo oli hänen löytönsä.

– Minä bongasin sen Kauppalehdestä ja halusin mennä katsomaan sitä, sillä mummoni on asunut Salossa ja olen lapsena viettänyt aikaa täällä. Jukka oli alkuun vähän varauksellinen muuttamaan tänne päin, mutta minä sain hänet ylipuhuttua, Minna Kurttila kertoo.

Jukka Kurttila on syntyisin Itä-Helsingistä, ja Helsingissä on myös pariskunnan nykyinen koti. Heillä oli kuitenkin haussa uusi kakkosasunto, ja he kävivät katsomassa erilaisia vaihtoehtoja muun muassa Lohjalla ja Tammisaaressa.

Mikään talo ei kunnolla kolahtanut ennen kuin Vartsalassa. Vartsalan sahan johtajan talon eli Tammipuiston pihassa tunne oli viimein oikea.

Kaupat tehtiin viime vuoden syyskuussa, ja lokakuussa he aloittivat remontin. Kurttilat eivät aikailleet myöskään muuton kanssa, vaan asettuivat taloksi saman tien.

– Ensin nukuimme makuupussissa rakennuspölyn keskellä. Alusta asti olemme asuneet puolet ajasta täällä ja puolet Helsingissä, Kurttilat kertovat.

Päärakennuksen remontti saatiin valmiiksi kuluneen kesän kynnyksellä, toukokuussa.

– Moni on sanonut, että saimme todella nopeasti valmista. Meillä oli onnea löytää ja saada varattua paikalliset ammattimiehet oikeaan aikaan. Ainoastaan putkimies tuntui olevan ihan kiven alla, ja sille olisi vieläkin tarvetta, Jukka Kurttila toteaa.

Sahan johtajan talossa riittää laadukasta puupintaa. Eteinen ja yläkerran portaikko ovat sormipaneloituja. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Vartsalan saha perustettiin vuonna 1882, ja se lopetti toimintansa vuonna 1964. Suurinta kukoistuskauttaan saha eli 1910–30-luvuilla. Silloin se työllisti jopa noin 300 henkilöä.

Kun saha 60-luvulla hiljeni, seuraavina vuosikymmeninä alueella oli monia omistajia ja monenlaisia yrittäjiä. 1980-luvulla saha-alueella oli muun muassa jonkin aikaa vuokralla Omenapuukylä-kommuuni. Vuonna 1997 Halikon kunta osti lopulta alueen roskapankkina tunnetulta Arsenalilta.

Sahan johtajan talo vaihtoi lukuisia kertoja omistajaa saha-alueen mukana. Lopulta se palasi taas yksityisomistukseen.

Sahan johtajan talo valmistui vuonna 1900, ja se oli aikansa luksusrakennus. Sen pihaa hoiti oma puutarhuri, ja puutarhan suihkulähde kummastutti sahan työläisiä.

Nyt tuo suihkulähde on jälleen kunnostettu, ja puolentoista hehtaarin laajuinen puutarha on heräämässä ruususen unesta.

– Kun tulimme tänne, talon ympärillä kasvoi kolme metriä korkeaa pusikkoa, joka on nyt raivattu pois. Suihkulähteen läpi kasvoi kolme puuta. Talon ympärillä oli neliönmuotoisia laattoja, jotka poistettiin ja tilalle laitettiin liuskekiveä. Puutarhassa on ollut myös polkuja, joita haluaisin palauttaa, Kurttila kertoo.

Kurttilat harrastavat veneilyä ja Jukka Kurttila erityisesti kalastusta. Tonttiin kuuluu myös oma ranta, jota he ovat ruopanneet ja josta on nyt hyvä lähteä vesille.

Ovenkarmien alaosaa koristaa ympäri taloa tammenlehtikuvio. Vanha yksityiskohta päätettiin remontissa säilyttää. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kurttilat eivät ole lähteneet palauttamaan taloa pitsihuvilaksi, vaan kunnostuksessa on kunnioitettu talon funkisasua. Vaikuttavimpia osoituksia siitä ovat sormipaneelilla verhottu eteisaula ja portaikko, jotka ovat säilyneet täysin alkuperäisinä.

– Joku vieras on todennut, että tämä on kuin astuisi vanhaan suomifilmiin, Kurttila naurahtaa.

Eteisessä on muun muassa yksi talon yhdeksästä tulisijasta. Takkaan on upotettu koristeeksi värillisiä lasinpalasia.

– Keittiössä oli Porin Matti, jonka tilalle pertteliläinen pitkän linjan muurari Jouko Nietula muurasi uuden uunin vanhan mallin mukaan. Hänkin ihmetteli, ettei ole koskaan nähnyt vastaavanlaisia, lasinsirpaleilla koristettuja takkoja. Yläkerrassa on samanlainen, vain sirpaleet ovat eriväriset, Kurttila mainitsee.

Kun Kurttilat muuttivat taloon, talon savupiiput olivat täynnä naakan pesiä, eikä tulisijoista toiminut yksikään. Nyt kaikki uunit on taas saatu käyttökuntoon. Kolme niistä piti osittain purkaa, jotta ne saatiin toimintakuntoisiksi. Myös leivinuuni on jälleen käyttökunnossa.

Varsinaisena lämmitysmuotona talossa on suora sähkölämmitys, jota Kurttila on täydentänyt kolmella ilmalämpöpumpulla.

– Tulevaisuudessa olen ajatellut siirtymistä maalämpöön, Kurttila kertoo.

Talossa on yhdeksän vanhaa tulisijaa, jotka kaikki on saatettu toimintakuntoon. Kurttilat nauttivat niiden luomasta tunnelmasta. Eteisaulan takkaan on upotettu koristeeksi vihreitä lasinpalasia. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Talon lattiat on myös säilytetty alkuperäisinä, keittiötä ja alakerran päätyhuonetta lukuun ottamatta. Yläkerrassa on lautalattia ja alakerrassa parketti.

– Parketti on uskomatonta: kahden sentin paksuista tammea. Paksuinta parkettia mitä olen koskaan nähnyt, Kurttila toteaa.

Sahan johtajan talossa on laadukasta puuta myös muualla. Alakerran huoneiden seiniä kiertävät sekä yläreunassa että alareunassa sormipaneelit. Paneloinnit tuovat huoneisiin ilmettä.

– Halusimme säilyttää ne. Muuten seinissä oli 1980-luvun ihanat värit, joista halusimme eroon. Seiniin vedettiin valkoiset paperitapetit. Valkoisen päälle voi sitten pikku hiljaa tuoda värejä, jos siltä tuntuu.

– Olemme lisänneet värejä vasta yhteen ainoaan paikkaan: erkkeriin. Sinne laitoimme kasviaiheisen tapetin, koska siitä alkaa tavallaan puutarha, Kurttila kertoo.

Yläkerrassa lattiat ovat jonkin verran kallellaan, mutta siihen ei remontissa puututtu.

– Niitä ei lähdetty oikaisemaan. Jos talo on 120 vuotta vanha, joku paikka saa ollakin vinossa, Kurttila kuittaa.

Talon mukana tuli jonkin verran myös alkuperäisiä kalusteita. Tummat, jalopuiset huonekalut istuvat uuteen sisustukseen, jossa niitä täydentää nykypäivän design.

Talon mukana tuli myös biljardipöytä, joka sekin sai jäädä.

– Pöytä on käytössä, kun lapset tai ystävät tulevat käymään. Meillä on kaksi aikuista tytärtä ja yksi lapsenlapsi. Myös Finlaysonin johtoryhmän kokouksia on pidetty täällä, ja yleensä ne päättyvät juuri biljardipöydän ympärille, Jukka Kurttila kertoo.

Finlaysonin tekstiilejä Kurttilan talossa on vain maltillisesti.

– Lakanat, pyyhkeet ja sohvatyynyt. Ei määräänsä enempää. Verhot taitavat olla Vallilan. Mutta sehän on nykyään samaa konsernia, hän toteaa.

Keittiössä oli monen vuosikymmenen kerrostumia, jotka poistettiin. Käytännössä koko huone pistettiin uusiksi.

– Tässä on ainoa kohta, missä olemme kaataneet seinää: puhkaisin keittiön ja ruokasalin välisen seinän, Kurttila kertoo.

Kun talo aikoinaan rakennettiin sahan johtajalle, se suunniteltiin palvelusväen ylläpidettäväksi, eikä kyökin puoli saanut näkyä isäntäväen puolelle. Keittiön yhteydessä on edelleen olemassa pieni piian huone.

– Eräs kyläläinen kertoi, että hänen äitinsä on ollut tässä talossa piikana, eikä isäntäväkeä saanut silloin katsoa silmiin. Paljon on maailma muuttunut, Kurttila miettii.

Keittiö uudistettiin remontin aikana kokonaan. Porin Matin tilalle muurattiin uusi uuni. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Jukka ja Minna Kurttila kokevat, että heidät on otettu Vartsalassa vastaan hyvin. Ohikulkevat kyläläiset pysähtyvät usein juttelemaan.

– Kaikki tuntuvat olevan tyytyväisiä siihen, että muutimme tänne ja pelastimme tämän talon. Tässä on ollut kuitenkin Vartsalan moottori kauan aikaa sitten, ja tämän ympärille kylä on rakentunut, Kurttila pohtii.

Jukka ja Minna Kurttila ovat vuoden aikana asettuneet Salon seudulle kumpikin omalla tavallaan. Jukka Kurttila toteaa, että vaimo on ottanut omakseen paikalliset palvelut ja harrastustoiminnan, kun taas hän itse on tutustunut enemmän rakentamiseen ja rautakauppaan.

– Minä olen lähinnä integroitunut täällä tontilla rakennusalan ihmisiin, hän naurahtaa.

– Sinänsä tämä muutto ja remontti osuivat hyvään saumaan, että korona-ajan vuoksi minulla on ollut aikaa tehdä tätä.

Vieläkin tontilla riittää tekemistä. Päärakennuksen vieressä on kaksi piharakennusta, joista toisen eli aittarakennuksen Kurttilat ovat jo kunnostaneet kesäyöpymiseen sopivaksi.

Tällä hetkellä työn alla on rapattu piharakennus, jonka toisessa päässä ovat olleet talon sauna- ja kylpytilat ja toisessa autotallit. Siellä on ollut myös jotakin, joka on voinut hämmästyttää kyläläisiä vieläkin enemmän kuin suihkulähde: uima-allas.

– Allas on luultavasti rakennettu 30–40-luvulla tehdyn remontin yhteydessä, Kurttila arvelee.

Allas on nykypäivän uima-altaisiin verrattuna pieni mutta syvä. Kaakeloidun altaan vesi on lämmitetty puilla, eli tavallaan kyseessä on entisajan palju.

Allasta, saunatiloja ja niiden yhteydessä olevaa takkahuonetta aletaan kunnostaa seuraavaksi. Rakennuksessa on myös pieni holvattu kellari, jonka Kurttila aikoo muuttaa viinikellariksi.

– Nimitämme tätä leikkisästi Spa-rakennukseksi, Kurttila hymyilee.

 

Yläkerran parvekkeelta avautuu näkymä puutarhaan ja rantaan. Vanha suihkulähde on kunnostettu, ja etu- ja takapihalle on asennettu liuskekiviä.
Pihan autotalli- ja saunarakennuksessa on todellinen yllätys, uima-allas. Allas aiotaan kunnostaa.
Salolainen Jukka Hiltunen on rakentanut holvattuun kellariin uuden oven vanhan mallin mukaan.

 

Talo on alunperin Vartsalan sahan johtajan asunto.