Tuttujen nimien kirjasyksy – suosikkikirjailijat paneutuvat isäsuhteisiin ja vievät katastrofien äärelle

1
Uutta tuotantoa julkaisee tänä syksynä muun muassa Jari Tervo. Kuva: Veikko Somerpuro

Syksyn kirjakatalogeja hallitsevat jälleen tutut nimet.

Kestosuosikeista Jarin Tervon Pääskyt talvehtivat järvenpohjassa vie 1500-luvulle, Anna-Leena Härkösen Rikospaikassa ystävyyden käänteet vievät tutkintavankeuteen (Otava).

Raija Orasen Kaikki tämä valo (Otava) kertoo oopperalaulaja Anita Välkin tarinan. Hiittisissä asunut Eppu Nuotio puolestaan kirjoittaa rakkaudesta Niin kuin vierasta maata -kirjassaan (Gummerus).

Sotavuodet ja synkät ajat nousevat esiin syksyn kirjoissa. Rosa Liksomin Väylässä (Like Kustannus) eletään syksyä 1944 ja paetaan Lapin sotaa, Katja Kallion Tämä läpinäkyvä sydän (Otava) vie jatkosodan Hankoon. Risto Isomäen Atlannin Kuningattaressa (Into Kustannus) puolestaan ollaan ilmastokatastrofin äärellä.

Teemoista isien ja lasten suhteet ovat keskiössä useissa kirjoissa. Matti Röngän Surutalo (Gummerus) kertoo isistä, pojista ja rintamamiestaloista. Isien ja poikien suhteisiin paneutuu myös Juha Itkosen Kaikki oli heidän (Otava).

Isä on teemana myös Anja Snellmanin teoksessa Kaikki minun isäni (WSOY), samoin kuin esikoiskirjailija Niklas Ahnbergin Isät jäävät merelle -kirjassa (WSOY).

Jännityskirjallisuuden saralla uutta luettavaa tarjoilevat muun muassa Ilkka Remes (Lohikäärmeen isku, WSOY), Christian Rönnbacka (Tulen aika, Bazar) ja Max Seeck (Kauna, Tammi).

Turkulaisen Reijo Mäen Vares jatkaa seikkailujaan Sulhasmiehessä (Otava), Taavi Soininvaaran Ratamo Sokeassa oraakkelissa (Otava) ja Leena Lehtolaisen Hilja Ilveskero Ilvesvaarassa (Tammi).

Leena Lehtolaisen hahmo Hilja Ilveskero palaa Ilvesvaara-kirjassa. Kuva: Veikko Somerpuro

Syksyn elämäkerroista salolaisittain kiinnostavimpiin kuuluu Vilppaan koristaiturin Teemu Rannikon tarina. Valtteri Mörttisen kirjoittama Teemu Rannikko 31 – Pelin tekijä (Docendo) kertoo turkulaispojan kasvusta arvostetuksi pelinjohtajaksi.

Saloon kytkeytyy myös Nokian entisen toimitusjohtajan Olli-Pekka Kallasvuon Puhelin soi öisin – Mitä opin globaalina yritysjohtajana (Otava), jonka Kallasvuo on kirjoittanut yhdessä toimittaja Juhana Rossin kanssa. Björn Wahroos ei yllä Joensuun kartanon vuosiinsa saakka muistelmateoksessaan Barrikadeilta pankkimaailmaan – Eräänlaiset päiväkirjat 1953–1992 (Otava).

Elämäkerroissa nousevat esille muutaman vuoden takaisen kohun jälkeen vahvasti naiset. Helsingin Sanomien laskelman mukaan syksyllä 2017 julkaistuista elämäkerroista 56 kertoi miehistä ja vain 7 naisista, nyt naisia näkyy tasaisemmin kustantamojen listoilla.

Oman tarinansa saavat kansien väliin muun muassa tekstiilitaiteilija Vuokko Nurmesniemi (Vuokko – Muotoilija Vuokko Nurmesniemen elämä ja ura, Jutta Ylä-Mononen, Siltala), taiteilija Outi Heiskanen (Outi Heiskanen – taiteilija kuin shamaani, Tuula Karjalainen, Siltala), Alli Paasikivi (Alli Paasikivi – Eturivin taustavaikuttaja, Aura Korppi-Tommola, SKS) ja runoilija Katri Vala (Katri Vala – Kulkuri & näkijä, Minna Maijala, Otava).

Näyttelijät ovat näkyvästi esillä syksyn kirjoissa. Näyttelijä Kati Outinen kertoo urastaan ja elämästään teoksessaan Niin lähelle kuin muistan (Karisto), Panu Rajala kirjoittaa Hannele Laurista kirjassa Hannele, näyttelijä (Otava). Samuli Edelmannista ja tämän kamppailusta alkoholismia vastaan kertoo Johannes Lahtelan Samuli – Pimeydestä valoon (Otava).

Muusikoista kertovat muun muassa Danny (Tuntematon Danny, Pirjo Kemppinen, Otava), Linda Lampenius (Kesytön elämäni, Otava), Eini (Discokuningatar Eini, Anna-Liisa Hämäläinen, Docendo) ja Kaija Koo (Kaija Koo – Taipumaton, Jouni K. Kemppainen, WSOY).

Omalla tavallaan elämäkertansa saa myös fiktiivinen hahmo. Tuomas Marjamäen Uuno on numero yksi – Turhapuron koko tarina 1971–2021 (Docendo) kertoo Uunon ja elokuvien syntytarinan.

Paikallista väriä Salosta, Somerolta ja Kemiönsaarelta

Kirjasyksyä värittävät tänä vuonna myös paikalliset nimet. Salon Seudun Sanomien toimittajana tunnettu Mikko Kiviluoto julkaisee esikoisteoksensa Casa Dementeria (Docendo), jossa katsotaan, miten käy kun sarjayrittäjät avaavat hoivakodin Portugalin rannikolle.

Taalintehtaalla asuvan Juha Ruusuvuoren Piraatin perinnössä seikkaillaan muun muassa Purunpään lahden maisemissa Kemiönsaarella kahdella eri aikakaudella (WSOY).

Saloon linkittyy runsaasti omakustanteita. Salon Seudun Sanomien toimittaja ja pakinoitsija Asko Lehtonen julkaisee pitkäksi venähtäneen koronavuoden pakinoista kokoelman Tartuntaketjureaktio (Books on Demand). Salolaisen Gabriel Korven Valo Kurki -dekkarisarjasta ilmestyy kolmas osa Timantti ja ruoste (Bod).
Salo näkyy tapahtumapaikkana Ilpo Hiltusen kirjassa Unohditko minutkin (BoD). Toimittaja Lilli Jokelan Salo.nyt puolestaan kertoo Nokian lähdön jälkeisestä Salosta todellisten ihmisten haastatteluiden kautta.​

Somerolaislähtöisen muusikon M. A. Nummisen muistelmien ensimmäinen osa Kaukana väijyy ystäviä saa jatkoa. On syytä muistaa (Docendo) kertoo taiteilijan elämästä 1990-luvusta eteenpäin.

Somerolla toimiva Amanita jatkaa sota-aikaa käsittelevien suurteosten julkaisemista. Suomen naisten sota on 600-sivuinen tietokirja, jossa on yli 500 kuvaa. Artikkeleja ovat kirjoittaneet Kaari Utrio, Sari Savikko ja Hanna Pukkila-Toivonen.

Paimiolaislähtöinen kirjailija Juha Hurme on tarttunut Aleksis Kiven klassikkoteokseen Seitsemän veljestä ja suomentanut siitä oman, nykykielisen versionsa (Teos).

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Tuomo
1 kuukausi sitten

Myös SSS:n eläkkeellä oleva toimittaja Kauko Mäntylä on julkaissut kirjan tänä syksynä.