Salon keskustan halki virtaavaa Vähäjokea kunnostetaan tulevien viikkojen aikana. Joen uomaa avataan 200 metrin matkalta Tahkonkadun sillalta Perhepuiston amfiteatterille asti.
– Vesikasvillisuutta poistetaan ja joen uomaa syvennetään hieman. Amfiteatteria vastapäätä Vähäjoessa on myös pieni saari, joka poistetaan. Sitten vesi pääsee virtaamaan paremmin, sanoo Salon kaupunginpuutarhuri Matti Nikander.
Vesikasvillisuutta tuossa kohdassa todellakin riittää. Tällä hetkellä vettä ei näy kasvien seasta juuri lainkaan.
– Tässä kohdassa tilanne on kaikkein huonoin, Nikander toteaa.
Nikander muistelee, että vesikasvillisuutta ei ole poistettu tästä kohdasta Vähäjokea Perhepuiston rakentamisen jälkeen. Toisin sanottuna kasvillisuus on saanut runsastua rauhassa parinkymmenen vuoden ajan.
Kasvillisuuden poistamisesta on ollut puhetta jo monena vuonna. Tänä vuonna siihen saatiin määräraha ja voitiin ryhtyä toimeen.
– Yhteensä tarkoitus on kunnostaa jokea 400 metrin matkalta eli Perhepuiston luona olevalle puiselle kävelysillalle asti. Tälle vuodelle ei kuitenkaan ole enempää määrärahaa, joten teemme työn nyt puoliväliin asti. Jos ensi vuodelle saadaan määräraha, työ tehdään loppuun sääolosuhteista riippuen jo talvikauden aikana, Nikander selittää.
Projekti alkaa työmaatien rakentamisella. Jokirantaan on tehtävä väliaikainen tie, jota pitkin pitkäpuominen kaivinkone pääsee vesirajaan poistamaan kasveja.
– Kun työ on valmis, tie maisemoidaan. Maisemointi tehdään ensi vuonna, kun koko kunnostustyö on saatu tehtyä – kerralla koko 400 metrin matkalle, Nikander toteaa.
Työmaatien rakentaminen aloitettiin maanantaina.
– Tien edestä piti valitettavasti kaataa joitakin puita, mutta nyt kaikki kaadot on jo tehty, Nikander kertoo.
Tien rakentamisen arvioidaan kestävän viikon verran. Ensi viikolla alkaa vesikasvillisuuden poistaminen, johon menee pari viikkoa.
Työskentelyn ajaksi jokivartta pitkin kulkeva kevyen liikenteen väylä joudutaan sulkemaan liikenteeltä.
Pahkavuorenpuiston leikkipaikasta vaihtoehto Perhepuiston rinnalle
Salon kaupunki peruskorjaa parhaillaan myös Tahkonkadun lähellä sijaitsevaa Pahkavuorenpuiston leikkipaikkaa. Se uudistetaan aivan kokonaan.
– Mitään vanhaa ei jää jäljelle, kertoo kaupunginpuutarhuri Matti Nikander.
Uudistettu puisto on varusteiltaan hieman keskivertoleikkipuistoa monipuolisempi.
– Alueella on paljon perhepäivähoitajia ja päiväkotiryhmiä, jotka retkeilevät ahkerasti läheisissä leikkipuistoissa. Tarkoituksena on luoda Pahkavuoren puistosta vaihtoehto Perhepuiston rinnalle, Nikander sanoo.
– Haimme puistoon tulevissa telineissä luonnollisuutta. Uudet välineet ovat Robinia-puuta, joka vanhetessaan muuttuu harmaaksi, kelopuun näköiseksi, hän kuvailee.
Vielä toistaiseksi uusia leikkivälineitä ei ole nähtävillä, mutta kauaa ei tarvitse enää odottaa. Vanha leikkipaikka on jo purettu pois, ja seuraavaksi alkaa uuden rakentaminen.
– Lokakuun loppuun mennessä uuteen puistoon toivottavasti pääsee leikkimään, Nikander sanoo.
– Uusitussa puistossa on entistä parempi valaistus. Puisto tulee myös vähän näkyvämmälle paikalle, enemmän pyörätien varteen, hän mainitsee.
Onko Vähäjoen yläjuoksulla tulvia vai miksi pitää poistaa vesikasvit? Vesikasvit poistaisivat mereen valuvaa ravinnekuormaa. Suo siellä vetelä täällä.
Just tämän vuoksi Salossa ei tapahdu mitään edistystä. Kaikkeen löytyy vastustamisen syy.
En missään tapauksessa vastusta Vähäjoen pätkän ruoppausta, en vastusta koskaan mitään, mutta kysyn usein perusteluja. Kunhan kysyin ja ajattelin, josko jonkin muun kohteen ehostus olisi kuitenkin vetävämpi ja järkevämpi rahankäyttökohde. Kysymällä asiat selviävät. Tämän keskustelun perusteella kaupunkilaisten mielestä ruoppaus on paras vetovoimatekijä, jolla saadaan Saloon muuttovoittoa ja edistystä.
Olen joutunut toisaalla kantamaan kanootin vastaavan näköisen kohdan ohi, oli kuulemma joku pienvesien suojelukohde, jota ei saa perata. Täällä mennään näillä, ehkä ensi kesänä pulahdamme perhepuistosta uimaan puhtaaseen Vähäjoen mutkaan.
Kuulemma yksi syy raivaukseen ovat yläjuoksulta tulleet valitukset tulvista. Mihin ne tulvat mahtavat siirtyä, kun uoma tästä kohdasta perataan? Vähäjokeenhan valuu vettä todella laajalta alueelta ja rankkasateilla virtaama on hurja kuten mm. viime talvena nähtiin.
Eli oikeampi keino olisi kaivaa lampi.
Ravinteiden pidättämiseen tuo kaislikkoa kasvava puro olisi kyllä parempi.
Eli toisaalla tehdään suurella rahalla kosteikkoja hulevesien mömmöjäämiä varten ja Salossa perataan kasvillisuus pois.
Puhutaan Salon vetovoimaisuudesta ja miten muut kaupungit on hyvin hoidettuja sekä yleisilmeeltään siistejä. Kun sitten tuollainen umpeen kasvanut paikka aiotaan siivota, löytyy heti syy jos toinenkin, miksi näin ei pitäisi tehdä. Salo ylpeilee urheilupuistollaan ja Vähäjoki liittyy maisemassa saumattomasti siihen kokonaisuuteen, sekä yhdistää tuohon vielä Pahkavuoren metsikön. Enemmän kuin hyvä on siis ajatus siistiä tuo umpeen kasvanut kuralätäkkö. En edes usko ravinteiden sitoutumiseen. Talvella ja keväällä, jolloin virtaamat ovat suuria, kasvillisuutta ei tuollaista määrää ole, joten huuhtoutumatkin ovat suuria. Kesällä, jolloin kasvillisuus rehottaa, ei ole virtaamia, eikä ravinteetkaan liiku. Jos ravinnekuormaa halutaan vähentää, kannattaisi puuttua siihen, mistä ravinteet on peräisin.… Lue lisää »
Jos syntyy kosteikko tai delta, se syntyy alajuoksulle suodattamaan ravinteita ennen mereen laskua. Noin siis silloin, kun luonto hoitaa homman.
Eiköhän tuo kasvusto ainakin hidasta veden virtausta ja sitä kautta vähennä Vuohensaaren veden ravinnekuormitusta. Metsäojituksen perkaaminenkin suositeltiin jättää tekemättä noilla perusteilla. Luontoa katsotaan niin eri tavoin. Lasten kanssa kesällä ihmeteltiin kyseisessä paikassa luonnon monimuotoisuutta. Paikka suorastaan kuhisi erilaisia pörriäisiä. Laskivat kuusi erilaista korentolajiakin. Osmankäämejä siliteltiin ja kaikkea hauskaa tehtiin. Toisten silmää miellyttää steriili monokulttuuri.
Tervetuloa katsomaan Halikon keskustan läpi virtaavaa puroa. Sitä ei ole pengerretty fiinisti kivillä.
Ehkä sitten olisi hyvä ajatus jättää ensi kesänä tykkipuiston nurmikot niittämättä. Saataisiin monimuotoisuutta kaupunkiin ja turisteille seliteltävää, jos se on näissä kohteissa ykkösasia. Minulle riittää se, että monimuotoisuutta löytyy 30 miljoonalta metsähehtaarilta.
Ojituksia metsissä ei tosiaan kannata kunnostaa, jos se ei puuston kasvun kannalta ole tarpeen. Metsässä perattavissa kohteissa päästöjä yritetään hallita kaivukatkoin, pintavalutuskentillä, saostuskuopilla yms. ratkaisuilla. Jos nyt on tarve golfkentän kuormitusta mereen vähentää, voisi jotain kosteikkotyyppistä ratkaisua ajatella. Kun virtaus saadaan riittävän pieneksi, kosteikko alkaa ravinteita sitoa. Suorassa joessa kasvillisuus tuskin merkittävästi ravinteita ehtii sitoa. Talvella ja keväällä tulvien aikaan ravinteet kuitenkin lähtee liikkeelle.
Pääkaupungissa on oikeasti tehty taajamaan hulevesien allas. Tarkoituksena sitoa päästöjä.
Ehkä oikea toimenpide olisikin kaivaa lampi
Lampi sopisi tuohon kohtaan hyvin. Sitä en tiedä, miten sellainen toteutettaisiin niin, ettei se muutaman vuoden kuluttua olisi epämääräinen umpeen kasvanut painanne.
Sopisiko pohjapato joka pitäisi veden korkeuden?
Taikka pohjaan putkitus, joka pumpaten liikuttaisi vettä edestakas kuivana kautena.
Kasvillisuus alkoi rehoittaa Golfkentän tulon jälkeen.
Vähäjoen virtaama on niin pieni verrattuna Uskelanjoen varrella olevien peltomaiden ravinnevalumaan, että sitä voisi hyvinkin leventää ja tehdä pohjapatoja, niin siinä olisi vettä runsaammin ja olisi ns. vesielementti, jonka rannalla olisi kiva eväät syödä.