Salolaisnuorten päihteiden käyttö on vähentynyt, osoittaa hiljattain julkistettu valtakunnallinen kouluterveyskysely.
Täysin raittiiksi itsensä ilmoittaa 33 prosenttia ammattikoululaisista, 39 prosenttia lukiolaisista ja 55,8 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista.
Kaikissa ryhmissä raittiita on enemmän kuin vuonna 2019, jolloin kysely tehtiin viimeksi.
Nuorista humalahakuisimmin alkoholia käyttävät ammattikoululaiset, mutta ”tosi humalaan” itsensä kuukausittain juovien osuus on vähentynyt vauhdilla myös tässä ryhmässä. Kymmenen vuotta sitten näin ilmoitti tekevänsä 47 prosenttia ammattikoululaisista, nyt 23 prosenttia.
Kouluterveyskysely toteutettiin keväällä 2021. Siihen vastasi Salossa yhteensä 1 665 8.- ja 9.-luokkalaisista, ammattikoululaista ja lukiolaista. Lukiossa vastaajat olivat 1. ja 2. vuoden opiskelijoita.
Nuoret käyttävät myös tupakkaa ja nuuskaa vähemmän kuin aiemmin.
Ammattikoululaisista päivittäin kertoo tupakoivansa vajaat 16 prosenttia vastaajista. Vielä vuonna 2009 luku oli yli 40 prosenttia ja vuonna 2019 yli 24 prosenttia.
Myös lukiolaisista päivittäin polttaa entistä harvempi: lukema on nyt 2,5 prosenttia. Osuus on ollut alle kymmenessä prosentissa yli kymmenen vuoden ajan.
8.- ja 9.-luokkalaisista 8 prosenttia tupakoi päivittäin. Vastoin toisen asteen opiskelijoiden trendiä, peruskoululaisten kohdalla lukema on reilun prosenttiyksikön verran korkeampi kuin vuonna 2019. Pidemmällä vertailujaksolla myös peruskoululaisten tupakointi on kuitenkin vähentynyt.
Nuuskan osalta kehitys on kulkenut viime vuosina päinvastaiseen suuntaan kuin tupakoinnissa: päivittäin nuuskaavien osuus on kasvanut etenkin ammattikoululaisten ryhmässä Salossa voimakkaasti.
Nyt julkaistut tulokset näyttävät trendin kääntyneen. Ammattikoululaista päivittäin kertoo nuuskaavansa hieman yli kymmenen prosenttia, kun vuonna 2019 lukema oli 15 prosenttia.
Lukiolaisissa ja peruskoululaisissa nuuskaa käyttäviä on huomattavasti vähemmän kuin ammattikoululaisissa.
Nuuskan käytön väheneminen on paitsi paikallinen myös maakunnallinen trendi. Maakunnan tasolla nuorten nuuskan käyttö väheni nyt ensi kertaa 15 vuoteen.
– Nuuskaamisen väheneminen voi johtua muun muassa nuuskan saatavuuden heikentymisestä sekä nuuskan hinnan noususta korona-aikana. Nuorten sosiaalinen eristäytyminen on saattanut vaikuttaa nuuskaamiseen vertaispaineen vähentyessä, arvioidaan Ankkuri-hankkeen tiedotteessa. Turun ammattikorkeakoulun vetämä Ankkuri-hanke pyrkii edistämään etenkin ammattikouluopiskelijoiden terveyttä, koska heillä on enemmän terveysvajeita sekä päihteiden ja tupakkatuotteiden käyttöä.
Viime keväänä tehdyssä kouluterveyskyselyssä kartoitettiin myös nuorten kokemuksia korona-ajasta.
Nuoret ovat korona-aikana kantaneet enemmän huolta läheistensä mahdollisesta sairastumisesta kuin siitä, että he itse saisivat koronatartunnan. Eniten asiaa ovat pohtineet lukiolaiset, joista 34 prosenttia kertoo olleensa huolissaan läheisistä koronan vuoksi.
Lukiolaiset kokevat myös muita ryhmiä voimakkaammin korona-ajan kuormittaneen perhe-elämää: joka viides kertoo perheen sisäisten ristiriitojen lisääntyneen.
Poimintoja kouluterveyskyselystä:
Pojat ovat tyttöjä tyytyväisempiä elämäänsä
Noin 70 prosenttia salolaisnuorista on tällä hetkellä tyytyväisiä elämäänsä. Tyytyväisyys on vähentynyt hieman vuoteen 2019 verrattaessa. Poikien tyytyväisyys asettuu keskiarvon yläpuolelle ja tyttöjen alapuolelle. Tyttöjen tyytyväisyys on myös laskenut vertailujaksolla enemmän.
Hampaiden harjauksessa lintsataan
Suositus on, että hampaat harjataan aamulla ja illalla, mutta moni tyytyy vähempään. Harvemmin kuin kahdesti päivässä hampaansa kertoo harjaavansa 54 prosenttia ammattikoululaisista, 38 prosenttia 8.-ja 9.-luokkalaisista ja 31 prosenttia lukiolaisista.
Muutakin kuin perunaa?
Kasvisten kulutusta mitataan kysymällä, onko nuori syönyt tuoreita tai keitettyjä kasviksia (jotain muuta kuin perunaa) päivittäin tai lähes päivittäin viimeksi kuluneen viikon aikana. Näin kertoo tehneensä 21 prosenttia ammattikoululaista, 28 prosenttia 8.-ja 9.-luokkalaisista ja 37 prosenttia lukiolaisista.
Ammattikoulussa viihdytään paremmin
Elintapavertailussa ammattikoululaiset erottuvat usein ryhmänä, jonka valinnat ovat epäterveellisempiä kuin muilla. Kun katsotaan koulunkäyntiä, ammattikoululaiset erottuvat joukosta positiivisesti: heistä 77 prosenttia kertoo pitävänsä koulunkäynnistä. Luku on suurempi kuin lukiolaisilla tai 8.- ja 9.-luokkalaisilla. Ammattikoululaiset kokevat myös harvemmin koulu-uupumusta ja riittämättömyyden tunteita kuin muut ryhmät.
”Jotkut kaverit polttavat, mutta he eivät painosta”
Katugallupiin osallistuneet salolaisnuoret toistavat samaa viestiä kuin kouluterveyskysely: elämä on päihteetöntä ja pääpiirteissään hyvää.
Ammattikoulussa autoalaa ensimmäistä vuotta opiskeleva Roni Pulkkinen kertoo uuden lukukauden alkaneen hyvin.
– Saan opiskella sellaista, mikä kiinnostaa. Mukavampaa tämä on kuin yläaste.
Yläkoulua Pulkkinen kävi koronarajoitusten varjossa. Hänelle korona-aika ei ole kuitenkaan aiheuttanut ylimääräistä stressiä.
– Ihan normaalisti meni. Kotona sai keskityttyä hyvin.
Päihteet eivät kuulu Pulkkisen elämään.
– En polta, eikä ole ollut paineitakaan polttaa.
Kahdeksasluokkalainen Oliwia Sadowska ja ammattikoulua ensimmäistä vuotta käyvä Martyna Wyralska ovat Plazassa tapaamassa ystäviä.
He nimeävät ystävät tärkeäksi asiaksi, kun pohditaan hyvää elämää.
– Mulla on perhe- ja kaverisuhteet tosi hyvin, ja koulu sujuu hyvin, vaikka olen asunut Suomessa vasta neljä vuotta. Olen tyytyväinen, sanoo Sadowska.
Kumpikaan tytöistä ei ole kokenut suurta koronastressiä, vaikka välillä rajoitukset ovat hankaloittaneet ystävien tapaamista.
– Korona-aika on mennyt ihan hyvin. Minua ei stressaa tartunnan saaminen, sanoo Wyralska.
Tytöt kertovat elävänsä päihteettömästi.
– Jotkut kaverit kyllä polttavat, mutta he eivät painosta muita polttamaan eivätkä ole tunkemassa röökiä suuhun, sanoo Sadowska.
Entäpä vihannekset ja hedelmät? Kouluterveyskyselyn mukaan vähemmistö nuorista syö päivittäin kasviksia.
– Syön niitä kyllä joka päivä. Suosikkejani ovat nektariinit, vesimeloni, porkkana, punajuuri ja suolakurkku, luettelee Sadowska.
