Kaupunki selvitti aiemmin kaupunginhallituksen pyynnöstä mahdollisuutta tehdä talo puusta. Palvelutalosta pyydettiin arkkitehdiltä luonnokset ja alustava kustannusarvio niin puusta kuin betonista. Pyydetty selvitys kirvoitti valtuustossa keskustelun niin selvityksen tarpeesta kuin sisällöstä.
Teknistä lautakuntaa viime kaudella johtanut Juha Salo (kesk.) ihmetteli, mitä selvityksestä jäi käteen.
– Ylimääräisessä selvityksessä ei ole sellaista asiaa, jota meidän omat viranhaltijamme eivät olisi tuoneet esille jo alkuvuodesta. Arviot kustannuksista olivat lähellä nyt esitettyä. Sekin kerrottiin jo tuolloin, että puisen palvelutalon tekeminen on palomääräysten takia haastavaa, Salo huomautti.
Perussuomalaisten Harri Känkänen harmitteli selvitykseen mennyttä aikaa.
– Palvelutaloa rakennettaisiin jo, mutta menetimme puoli vuotta, kun viime metreillä alettiin kokoomuksen ja SDP:n tahdosta selvittää CLT-teknikkaa. Tällaiseen ei ole enää aikaa, eli nyt lopetetaan keskustelu tähän ja mennään betonilla, Känkänen sanoi.
Kaupunginhallituksessa selvitystä ehdottanut Jutta Varjus (kok.) totesi, että selvittelytyössä meni yllättävän pitkään.
– Nyt mennään betonilla eteenpäin.
Puun selvittämistä kaupunginhallituksessa puoltanut Riitta Lehtinen (sd.) oli pettynyt arkkitehdin työhön.
– Kilpailutus luonnoksista ja arkkitehdin valinnasta ei mennyt nappiin. Emme saaneet kunnollista CLT-tekniikan kustannusarviota.
Edelliseen tekniseen lautakuntaan itsekin kuulunut Lehtinen toivoi, että kaupunki reklamoi arkkitehdin työstä.
– Arkkitehti toteaa perustaneensa näkemyksensä muun muassa rakennusalan lehdistä löytämiinsä tietoihin. Varmaa tietoa ei siis saatu, kritisoi Lehtinen.
Lehtinen otti kantaa myös hankkeen viivästymiseen.
– Voi miettiä valmistelua, kun pohditaan, miksi hanke on myöhässä.
Vasemmistoliiton Heikki Lehtinen ihmetteli Aran yliarkkitehdin lausuntoa.
– Asiantuntija sanoo, että rakentaminen puusta kestää kauemmin kuin betonista. Sehän on päinvastoin, kun puussa kaikki tehdään teltassa eikä tarvitse odotella betonin kuivumista.
Uuden 62-paikkaisen palvelutalon alustava kustannusarvio on 8,75 miljoonaa euroa. Aran avustus voi kattaa kustannuksista korkeintaan 40 prosenttia.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara suositteli kaupungille lausunnossaan betonirunkoista rakennusta niin kustannusten kuin aikataulun takia. Puinen talo olisi arvioiden mukaan noin miljoona euroa kalliimpi.
Ara totesi lisäksi,että puukerrostalo on erittäin vaativa hanke, jonka suunnitteluun, rakentamisen valmisteluun ja rakentamiseen on varattava enemmän aikaa kuin perinteisen betonirakennuksentekemiseen.Aran mukaan aikatauluun vaikuttavat puukohteiden rakentamiseen halukkaitten urakoitsijoiden ja CLT:tä valmistavien tehtaiden vähäinen määrä sekä valmistelussa ja rakenteilla olevien kohteiden määrä.
Kuntien tulee ilmoittaa tuleville hyvinvointialueille sosiaali- ja terveystoimen uudet hankkeet helmikuun loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveystoimi siirtyy kunnilta maakunnallisille hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.
Someron palvelutalolla pitkä historia
2018: Someron kaupunginvaltuusto päättää myydä Tervaskannon palvelutalon Mehiläiselle, joka aikoo rakentaa Somerolle uuden palvelutalon.
Valtuutettu Riitta Lehtinen (sd.) valittaa päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen. Oikeus hylkää myöhemmin valituksen.
2020: Mehiläinen ilmoittaa luopuvansa Someron hankkeesta muuttuneen markkinatilanteen takia.
Kaupunki selvittää palvelutalon rakennuttamista yksityisen toimesta, mutta päätyy rakentamaan talon itse.
2021: Kaupunginhallitus päättää äänin 4–5, että uusi palvelutalo tehdään puusta. Kokoomus ja SDP kannattavat, keskusta vastustaa.
Kaupunginhallitus saa korjatun kustannusarvion ja päättää äänin 4–5, että palvelutalosta tilataan luonnokset ja kustannusarvio niin puusta kuin betonista.
Ara suosittelee palvelutalon tekemistä betonista.
Someron kaupunginvaltuusto myöntää betoniselle palvelutalolle lisämäärärahan.
Mitkä kaikki yksiköt uusi palvelutalo tulee korvaamaan? Mietin vain, riittääkö asukkaita tulevaisuudessa kaikkiin taloihin.
Ja nyt totuttuun linjaan tappion kärsineet aloittavat valituskierroksen. Ei sitä palvelutaloa taideta saada aikaan, ja kaupungin asukkaat maksavat tämän arvovaltataistelun.
Ovatko nämä edustajat kuitenkaan kunnan asialla?
Auttaisiko tähän villitykseen, jossa nämä samat päättäjät koko ajan tilaavat turhia selvityksiä, jos he maksaisivat ne itse. Taas nähtiin valtuutettujen kommenteista, että mikään ei kuitenkaan ylitä heidän tietämystään. Veronmaksajien rahoilla maksetun ylimääräisen puuselvityksen tekijä oli huono ja Aran asiantuntija myös.