Salo hankkii yksityisiltä yrityksiltä kiireapua suun terveydenhuollossa talven aikana.
Kaupunki on pyytänyt neljältä yritykseltä tarjouksia 400 tarkastuksesta ja kokonaishoidosta. Kilpailutukseen sisältyy sadan kerran optio, joka nostaa kokonaismäärän viiteensataan tarkastukseen ja hoitoon.
– Tarkoituksemme on käynnistää toiminta joulukuun alussa. Tarkastuksia ja kokonaishoitoja ostettaisiin neljän kuukauden ajan. Ostettavien palvelujen hinta jää alle 150 000 euron, Salon johtava hammaslääkäri Ari Nyysti kertoo.
Salo hankki kiireapua yksityisiltä yrityksiltä ensimmäistä kertaa vuosi sitten. Nyt palveluja ostetaan toista kertaa suuremmassa mittakaavassa.
– OIemme tällä välilläkin ostaneet palveluita avuksi esimerkiksi yksittäisissä sairauslomatapauksissa, Nyysti huomauttaa.
Yksityisten palvelujen ostaminen suun terveydenhuoltoon on arkea monissa kaupungeissa. Isoista kaupungeista esimerkiksi Turku, Tampere ja Helsinki ovat ostaneet jo vuosia yksityisiä palveluita.
– Tyypillisiä ostopalveluita ovat päivystys ja jonojen purku, josta meilläkin nyt on kyse.
Vuosi sitten yksityisten palveluiden ostoa selitti koronakevät 2020. Silloin suun terveydenhuolto joutui sulkemaan yksiköitään koronapandemian takia, ja kiireapua tarvittiin syntyneiden jonojen ja hoitovelan purkamiseen.
– Koronakevät lisäsi meillä sairauspoissaoloja 60 prosentilla vuodesta 2019 vuoteen 2020. Tältä vuodelta ei ole vielä tilastoja, mutta epäilen, etteivät luvut ole viime vuodesta paljon vähentyneet, Ari Nyysti sanoo.
Äkillisiä poissaoloja aiheuttavat esimerkiksi koronatestit. Testejä tehdään oireiden takia kaksi kertaa rokotetuillekin, ja he joutuvat odottamaan tulosta pari päivää kotona. Lisäksi tavallinen flunssa ja influenssa aiheuttavat poissaoloja.
Sairauslomien takia potilaiden tarkastusaikoja ja kiireetöntä hoitoa on jouduttu siirtämään lyhyellä varoitusajalla.
– Se aiheuttaa asiakastyytymättömyyttä ja vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen. Tilanne ei ole kestävä, Ari Nyysti sanoo.
Salossa pääsee Nyystin mukaan hammaslääkärille edelleen hoitotakuun puitteissa, ja kiireellisissä tapauksissa samana päivänä.
Ongelmana on, että tarkastuksen jälkeinen toinen hoitokerta voi venyä usean kuukauden päähän. Se ei ole hyvä asia, koska vaivat eivät parane odottamalla.
Tilanteen korjaamiseksi Salossa käynnistyy helmikuun alussa kokeilu, jonka työnimi on ”kerralla kuntoon”. Sen perusajatuksena on saada 60–70 prosenttia asiakkaista tyytyväiseksi yhdellä käyntikerralla.
Esimerkiksi kelpaa hammaskiven poisto tai pienen reiän paikkaus. Nykyisin tarkastusaika on usein niin lyhyt, että hammaskiven poistoon pitää tulla uudelleen myöhemmin suuhygienistille. Aikaa voi joutua odottamaan kuukausia.
– Jatkossa annamme asiakkaille tunnin aikaikkunan, ja asiakas kutsutaan hoitoajan vapautuessa sisällä tekstiviestillä. Edellytyksenä on, että hän ehtii paikalle puolessa tunnissa. Tarvittaessa hoitoaikaa voidaan jatkaa niin, että samalla kerralla voidaan antaa vaadittu hoito, Ari Nyysti kertoo.
Vastaava järjestelmä on käytössä esimerkiksi Imatralla ja Lappeenrannassa, ja siellä on saatu hyviä kokemuksia. Kutsujärjestelmä on tuonut hampaiden hoitoon joustoa ja tehokkuutta. Henkilökunta on pitänyt muutosta hyvänä, ja asiakaspalautekin on ollut positiivista.
– On selvää, ettei tämä sovi kaikille asiakkaille. Emme ota tähän mukaan esimerkiksi monisairaita, joiden hoito vaatii erikoisjärjestelyjä. Toimintaan ei kutsuta myöskään alle 17-vuotiaita, Nyysti tarkentaa.
Hammaslääkäreitä saa, hammashoitajat ovat tiukemmassa
Salon suun terveydenhuollossa on johtavan hammaslääkärin Ari Nyystin lisäksi 27 hammaslääkäriä, 35 hammashoitajaa ja 11 suuhygienistiä.
Hammaslääkäritilanne on usein julkisuudessa, mutta Nyystin mukaan Salo on saanut toistaiseksi alan ammattilaisia hyvin ainakin keskustan toimipisteisiin.
– Meillä oli hiljattain kolme virkaa auki, ja hakemuksia tuli 14. Se kertoo hyvästä tilanteesta.
Suun terveydenhuollon pullonkaula löytyy sen sijaan hammashoitajista.
– Hammashoitajien saatavuus ei ole ongelma yksin Salossa, vaan koko maakunnassa. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että se johtuu osin palkkauksesta. Ihmisiä lähtee työpaineen takia myös töihin muille aloille, Ari Nyysti sanoo.
Kiire ja tehokkuus ovat terveydenhuollossakin osa arkea. Puolitoista vuotta Salossa työskennellyt Ari Nyysti sanoo huomanneensa, että kaupungissa mennään usein ”talous edellä”.
– Me olemme niin kädet täynnä potilastöitä, että resursseja ennaltaehkäisevään työhön ja esimerkiksi koulutoimeen jalkautumiseen ei ole. Pelkkä sairauden hoito ei riitä. Aikaa pitäisi olla myös ennaltaehkäisevään työhön ja keskusteluihin koulujen, järjestötoiminnassa mukana olevien ja perheiden kanssa, Nyysti muistuttaa.
Ensin terveyskeskus oikein houkuttelee yksityispuolella käyneitä, ja nyt ihmetellään, mitä näillä kaikilla haalituilla potilailla pitäisi tehdä. Tämä ”kerralla kuntoon”-projekti kertoo kaiken virkamies-”kiireistä”. Yksityisellä tällainen on aina ollut ihan itsestäänselvyys. Nyt kaupungin rahat menevät veroparatiisi-firmoille, paikallisilta ei ole edes kysytty mitään halukkuudesta osallistua jonojen purkuun.
Ei palkka ole kaikki kaikessa, myös johtamistaidot vaikuttavat työntekijöiden saatavuuteen ja pysymiseen.
Samaa mieltä, ja lisäksi järjestelmien toimivuus.
Kannattaa panostaa myös puhelinjärjestelmän toimivuuteen ja puheluiden tallennukseen, niillä saavutetaan ihan omat etunsa.