Hirsijärven hoitokalastus tuottaa Pietarin kalansaaliin – kalastajan mukaan järven kunto on jo parantunut

0
Kalastajat Eemeli Koivisto (vas.) ja Arto Hautala (oik.) toivat keskiviikkona rantaan lähes laitojaan myöten täyden lastin kalaa. Juhani Santavuo ja Tapio Siivonen ottivat talkoissa ensimmäisen lapiointivuoron, jotta kala saadaan rantaan. Kuva: SSS/Vesa Käiväräinen

Hirsijärvellä tehdään tällä viikolla koko järven kattavia hoitokalastuksia, ja saaliit ovat ensimmäisten päivien perusteella hirmuisia.

Ammattikalastajat Arto Hautala ja Eemeli Koivisto nuottasivat järven pohjoispäästä 2,6 tonnia roskakalaa pelkästään tiistaina.

Keskiviikkona ensimmäinen nuottaus tuotti samanmoisen saaliin. Iltapäivällä 300-metristä nuottaa piti vetää toisen kerran.

– Nuottaa vedettiin seitsemän hehtaarin alueella, ja kalaa tuli 2 600 kiloa. Hehtaarisaalis on kova, ja se kertoo, että hoitokalastus on tarpeen, Hautala totesi.

Puolentoista päivän nuottaussaalis: yhdeksän laatikkoa roskakalaa. Yhdessä laatikossa on 400-500 kiloa. Kuva: SSS/Vesa Käiväräinen

Ammattikalastajalla oli järven rannan asukkaille ja mökkiläisille hyviä uutisia: saaliit ovat pienentyneet ensimmäisistä hoitokalastuksista, roskakala vähenee ja vesikin on kirkastunut.

Ensimmäisenä vuonna nuottauksella poistettiin järvestä noin 25 000 kiloa pikkukalaa. Tänä vuonnakin päästään viisinumeroisiin kilomääriin, mutta ensimmäinen luku on ykkönen.

– Sinilevää ei ole ollut kahteen vuoteen. Ei edes tänä kesänä, vaikka oli pitkään hellettä. Se on erittäin hyvä merkki, Hirsijärven vesienhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Toivonen iloitsee.

Järven pohjoispäässä nuottaan kertynyt saalis oli Arto Hautalan mukaan 80-prosenttisesti lahnaa. Särkeä oli arviolta 15 prosenttia ja loppu suutaria, salakkaa, pasuria, sorvaa sekä pientä ahventa ja kiiskeä.

– Kalastus täällä päässä vaikuttaa koko järveen, koska vesi virtaa täältä etelään, hän muistutti.

Valtaosa Hirsijärven nuottauksen kalasta on erikokoista lahnaa. Pienen silpun joukossa on suurempiakin. Kuva: SSS/Vesa Käiväräinen

Nuotatun kalan määrästä parhaiten kertoo se, ettei yhden vedon saalis mahtunut kerralla kuljetusveneeseen. Rantaan piti ajaa kaksi kertaa, ennen kuin saalis oli maissa.

Rannassa talkoolaiset lapioivat kalat laatikoihin, joihin mahtuu 400–500 kiloa kalaa. Puolentoista päivän jälkeen laatikoita oli rannassa jo yhdeksän kappaletta.

Laatikot siirrettiin traktorilla läheiseen pihaan, josta ne noudetaan kuorma-autolla. Kalat päätyvät minkkien ruuaksi Ypäjälle.

– Yhdistys on onnellisessa asemassa. Talkoolaisia on niin paljon, etteivät kaikki innokkaat saa lapiointivuoroa. Samalla sana hoitokalastuksesta ja sen tuloksista leviää ympäri järveä, Hannu Toivonen kiitti.

Hirsijärven vesienhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Toivonen on tyytyväinen nuottauksen tuloksiin. Vasemmella Leevi Toivonen. Kuva: SSS/Vesa Käiväräinen

Hirsijärven hoitokalastus jatkuu koko viikon. Ensimmäiset kaksi päivää nuotataan 12 kilometriä pitkän järven pohjoispäässä, sitten keskisellä järvellä ja lopuksi Toijan päässä.

Hoitokalastuksen tavoitteena on vähentää järven rehevyyttä ja antaa petokalakannoille tilaisuus kasvaa. Jos petokaloja on tarpeeksi, ne pitävät pikkukalakannat kurissa.

– Jotkut järvet tulevat yhdellä kalastuskerralla kuntoon. Petokalakannat vahvistuvat ja tasapaino löytyy. Tällaisilla sameilla järvillä, joissa on paljon kuormitusta, kalastuksia pitää tehdä toistuvasti, Arto Hautala kertoi.

Hänen mukaansa hoitokalastus on paras tapa saada ravinteita järvestä pois. Toinen tehokas tapa olisi ruoppaus, mutta se maksaisi todella paljon.

Halpaa ei ole hoitokalastuskaan. Hirsijärven vesienhoitoyhdistys arvioi, että tämän viikon kalastusrupeama maksaa toistakymmentä tuhatta euroa.

Ely-keskuksen avustus kattaa laskusta 40 prosenttia, mutta loppu jää yhdistyksen maksettavaksi ja talkootyön osuudeksi. Työ vaatii myös järven 11 osakaskunnan luvan.

– Me saamme tästä palkkamme kesällä, kun ei tule levää, kalaa lapioinut mökkiläinen Tapio Siivonen muistutti.

Aimo Inkiläinen lapioi talkoissa kalaa veneestä laatikkoon ja edelleen maihin. Operaatiota seuraa kalastaja Eemeli Koivisto. Kuva: SSS/Vesa Käiväräinen

Hirsijärvi on pitkä, ja leveämpiä kohtia yhdistävät kapeat salmet.

Pohjoisimman osan jatkona on kapea Sammalonsalmi, jonka kohdalle suunnitellaan Turun ja Helsingin välisen oikoradan siltaa.

Vesienhoitoyhdistyksessä ratasuunnitelmia ei katsota hyvällä. Järven rantojen asukkaita ja mökkiläisiä huolestuttaa, mitä radan rakentaminen tarkoittaa salmen virtaukselle ja sitä myöten järven kunnolle.

Korkealla ja kovaa kulkevan junan pelätään aiheuttavan myös pysyvää meluhaittaa asukkaille ja mökkiläisille.

– Aion ainakin itse valittaa melusta maailman tappiin asti, Tapio Siivonen lupasi.