Kertakäyttömuodin hyvästelemiseen on yksinkertainen resepti: osta tarpeeseen ja huolla oikein

0
Ompelija Sari Mäenpää kehottaa, että trendien sijaan kannattaa kiinnittää huomiota omaan tyyliin. Kuva: SSS/Marko Mattila

Muodin vastuullisuuteen kiinnitetään päivä päivältä enemmän huomiota. Yritykset ovat alkaneet valmistaa ympäristöystävällisempiä mallistoja, ja kuluttajat ovat ryhtyneet arvioimaan tuotannon eettisyyttä ja ekologisuutta.

Vastuullinen kuluttaminen on kuitenkin muutakin kuin vastuullisesti valmistetun tuotteen ostamista.

– Vaikka kuluttaja ostaa ympäristöystävällisen tuotteen, se ei poista niiden kertakäyttöisyyttä, toteaa Aalto-yliopiston tutkijatohtori Linda Turunen.

Ympäristön näkökulmasta erityisen haitallista onkin juuri kertakäyttökulutus. Siitä on kyse silloin, kun tuotteelle kertyy vain muutama käyttökerta.

Suomen tekstiili ja muoti ry:n mukaan vaatteiden tuotanto on kaksinkertaistunut edellisten 15 vuoden aikana. Samalla vaatteiden keskimääräinen käyttöikä on lyhentynyt.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Linda Turunen on tutkinut erityisesti kulutuskäyttäytymistä ja muodin vastuullisuutta.

Kertakäyttökulutukselle on monia syitä. Tuote on esimerkiksi ostettu ainoastaan yhtä käyttötarkoitusta varten, se ei ollutkaan oman maun mukainen tai se paljastui huonolaatuiseksi.

Kun vaatteelle ei enää ole käyttöä, se päätyy vaatekaapin perälle, kiertoon tai pahimmassa tapauksessa roskakoriin.

Keskeistä kertakäyttökulutuksessa ovat nopeat ostopäätökset. Tänä päivänä vaatteita hankitaan ilman suurempaa harkintaa, koska se on helppoa ja halpaa.

Jotta välttyisi hutiostoksilta, Linda Turunen kehottaa ensisijaisesti kiinnittämään huomiota siihen, mitä ostaa.

Linda Turusen mukaan pikamuoti on muuttanut kuluttajien käsitystä siitä, kuinka paljon esimerkiksi t-paidan hinta todellisuudessa on.

Tuotantoketju sisältää useita eri valmistusvaiheita aina raaka-aineen alkutuotannosta tuotteen ompeluun ja viimeistelyyn. Kun vaate on valmis, se pakataan ja kuljetetaan toiselle puolelle maapalloa. Jotta yritys jää myynnissä voitolle, on sen täytynyt valmistaa tuote suhteellisen edullisesti.

– Jos hinnoittelua avattaisiin läpinäkyvämmin tuotantoketjun ja raaka-aineen kulujen osalta, rakentuisi kuluttajalle ymmärrys edullisen tuotteen kääntöpuolesta, Turunen sanoo.

Korkea hintakaan ei takaa laatua tai vastuullisuutta, mutta vaikuttaa siihen, miten kuluttaja tuotteeseen suhtautuu.

– Jos tuote on kallis, kuluttaja harkitsee sen ostamista pidempään, ja myös kohtelee sitä paremmin.

Tuotteen hinnasta ja sen muista ominaisuuksista, kuten saumojen ompelusta, voi kuitenkin tehdä johtopäätöksiä siitä, kuinka hyvin vaate tulee kestämään.

Toinen asia, johon Linda Turunen kehottaa kiinnittämään huomiota, on tuotteen elinkaaren pidentäminen. Omilla päätöksillä pystyy vaikuttamaan siihen, kuinka pitkään tuote kestää käytössä.

On arvioitu, että jopa kaksi kolmasosaa vaatteiden koko elinkaaren aikana aiheutuvista ympäristövaikutuksista syntyy niiden käytön aikana. Vaatteiden pesemiseen, kuivaamiseen ja silitykseen kuluu runsaasti vettä ja energiaa.

Vaatteita ei tulisi pestä turhaan. Yhden tahran saa poistettua myös käsin, ja joskus vaatteille riittää pelkkä tuuletus.

Kun on aika heittää vaate pyykinpesukoneeseen, kannattaa sen pesuohjeet tarkistaa huolellisesti. Hoito-ohjeesta selviää muun muassa missä lämpötilassa tuote on tarkoitus pestä. Herkille materiaaleille kuten villalle ja silkille suositellaan usein pelkkää käsinpesua.

Sari Mäenpään mukaan laadukkaat ja hyvin huolletut vaatteet ovat helposti muokattavissa. Kuvan takista poistettiin olkatoppaukset. Kuva: SSS/Marko Mattila

Salolainen ompelija Sari Mäenpää tekee työkseen korjaus- ja muutosompelua. Hän huomauttaa, että laadukkaalle ja hyvin huolletulle vaatteelle voi aina tehdä jotain.

– Jos vaatekaapin perällä olevasta vaatteesta saa pienellä fiksauksella käyttövaatteen, niin kyllä se kannattaa korjata.

Esimerkiksi liian suurta vaatetta voi aina pienentää, ja joissain tapauksissa liian pientä voi suurentaa.

Joskus vaateen malli kaipaa päivitystä. Esimerkiksi olkatoppaukset on helppo poistaa, ja housujen lahkeet on mahdollista muotoilla uudestaan.

– Kerran tänne saapui lapsi mummonsa kanssa. Kun lapsi ymmärsi, että vaatetta voi muokata, näytti siltä kuin lamppu olisi syttynyt hänen päänsä yläpuolella, naurahtaa Mäenpää.

Myös Mäenpää kehottaa kiinnittämään huomiota omaan kulutukseen. Jos ostotapahtumaa motivoi ainoastaan ostamisen ilo, kannattaa tuote jättää kaupan hyllylle.

Jos uudelle vaatteelle todella on tarvetta, Mäenpään mielestä sen ei tarvitse istua pukukopissa 100-prosenttisesti. Tärkeintä on löytää jotain, mistä pitää ja mille on käyttöä.

Hän huomauttaa, että tällä hetkellä lähes kaikessa on joustoa, mikä vaikeuttaa oikean koon arvioimista. Jos vaate on jo ostohetkellä liian tiukka, sen venyminen rasittaa kangasta, eikä näin tule kestämään.

– Otetaan esimerkiksi housut. Suurempi koko on muuten sopiva, mutta vyötäröltä liian leveä. Niinpä asiakas ottaa pienemmän koon, joka on vyötäröltä sopiva mutta kaikkialta muualta liian tiukka. Tässä tapauksessa kannattaa mieluummin ottaa suurempi koko ja joko pienentää vyötäröä tai käyttää vyötä.

Suomen tekstiili ja muoti ry:n mukaan tuotteen ostaminen käyttötarkoituksen mukaan ja sen huoltaminen oikein on yksinkertaisin tapa, jolla kuluttaja voi tehdä vastuullisia valintoja.

Kertakäyttökulutuksen ehkäiseminen ei kuitenkaan ole ainoastaan kuluttajien tehtävä, vaan myös yritykset ovat vastuussa toiminnastaan.

Yritysten tehtävä on kehittää uusia toimintamalleja, joilla ne pystyvät tarjoamaan tuotteita kuluttajille vaihtoehtoisin keinoin.

– Tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoisia palveluita yritykset voisivat kompensoida sitä, että ne eivät enää tuota yhtä paljon, sanoo Linda Turunen.

Tällä hetkellä tilanne on se, että yritys valmistaa tuotteen ja myy sen kuluttajalle. Tämän jälkeen ostajalla on siitä täysi vastuu.

Sen sijaan että tuotettaisiin jatkuvasti uutta, yritys voisi olla mukana tuotteen elinkaaren muissa vaiheissa.

Yritykset voisivat esimerkiksi tarjota tuotteen huolto- ja korjauspalveluita. Myös vaihtoehtoiset palvelut kuten vaatteiden vuokraus tai niiden myyminen käytettynä mahdollistaisivat uudenlaista liiketoimintaa.

Suomesta löytyy jo muutamia yrityksiä, jotka tarjoavat tämänkaltaisia palveluita. Turusen mukaan kyseinen toimintamalli on yleensä merkki siitä, että tuote on huolella valmistettu ja sen pitkäikäisyyden eteen ollaan valmiita tekemään töitä.

Yritykset kehittävät myös keinoja, joilla hyödyntää tekstiilijätettä, eli vaatteita jotka eivät enää päädy kiertoon sellaisinaan.

Paimiossa aloittaa marraskuussa toimintansa Pohjois-Euroopan ensimmäinen poistotekstiiliä laajamittaisesti kierrätyskuiduksi jalostava tehdas, jossa tekstiilijätteestä tehdään muun muassa lankaa ja kangasta.

Vaatteet ovat keino, jolla pystymme ilmaisemaan itseämme. Kaikki omistamamme tavarat kertovat sanatonta tarinaa siitä, millaisia ihmisiä olemme.

Tekstiiliteollisuuden ongelmat koskevat kaikkia, jotka käyttävät jollain tavalla tekstiileitä.

– Meistä jokainen voi miettiä valintojensa kautta omaa kuluttamistaan, vinkkaa Turunen.

Hän on kuitenkin optimistinen. Uhkakuvien maalaamisen sijaan hän kehottaa kiinnittämään huomiota lukuisiin mahdollisuuksiin.

Turunen kiinnostui muodista alun perin siksi, että se kuvastaa täydellisesti aikaa ja yhteiskuntaa. Muoti on kiinnostava tutkimuskohde myös siksi, että se on jatkuvassa muutoksessa.

– Muutoksen pitää tapahtua, eikä kukaan pysty tekemään sitä yksin. Kaikkien täytyy ottaa suunta toisenlaiseen tulevaisuuteen.

Kestävä kulutus: Ajatuksia vaateostoksille

  • Onko tuote laadukas? Mistä materiaalista se on tehty?
  • Sopiiko tuote käyttötarkoitukseensa? 100-prosenttinen puuvillatuote ei välttämättä ole  paras mahdollinen valinta, jos tarkoituksena on ostaa hikeä hylkivä urheilupaita.
  • Onko tuote ajaton vai tämän hetken trendien mukainen?
  • Tulenko käyttämään tuotetta enemmän kuin muutaman kerran?
  • Voisinko kuvitella pukeutuvani tuotteeseen useiden vuosien ajan?
  • Sopiiko tuote erilaisiin asuyhdistelmiin? Entä voinko yhdistää sen vaatteisiin, jotka omistan jo?