Keski-ikäinen mies vaihtui nuoreen naiseen – salolaislähtöisen Mikael Salon sarjakuvat heräsivät henkiin, kun päähenkilö sai uuden hahmon

0
Salolaislähtöisen Mikael Salon esikoissarjakuva-albumin päähenkilö on Satu Sammalkorpi, jonka taustalla vilahtelee salolaisille tuttuja kohteita. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Surumielinen, mutta hauska. Mielikuvitusmaailmoihinsa kesken konttoripäivän uppoutuva haaveilija.

Sellainen on Satu Sammalkorpi, Mikael Salon luoma sarjakuvahahmo. Salon esikoisalbumi Satu Sammalkorpi – Melankolian auringon alla ja muita kertomuksia ilmestyi tänä syksynä.

Albumin tarinat ovat syntyneet vajaan kymmenen vuoden aikana. Salo ideoi, käsikirjoittaa ja piirtää sarjakuvansa alusta loppuun saakka. Satu Sammalkorven hahmon hän keksi Turun työväenopiston sarjakuvakurssilla.

– Ensimmäisenä kurssipäivänä opettaja sanoi, että jokaisella pitäisi olla oma hahmo, sillä sarjakuva tapahtuu usein hahmon kautta. Tein keski-ikäisen keskivartalolihavan ja pälvikaljun miehen, mutta en tiennyt mitä tehdä hahmon kanssa, Salo muistelee.

Kun opettaja täsmensi, ettei hahmon tarvitse olla samaa sukupuolta kuin tekijän, Satu Sammalkorpi ilmestyi kuin itsestään. Mistä ja miten, sitä Salo ei itsekään tiedä.

– Peruspiirteet, isot silmät ja piikkitukka syntyivät heti. Hahmo rupesi puhumaan minulle välittömästi. Hän on sekoitus itseäni ja kavereita, mutta ei alter ego tai autofiktiota.

Ennen kurssia Salo oli piirtänyt sarjakuvia kouluaikoinaan, mutta harrastus katkesi vuosikymmenten ajaksi. Samalla jäi sarjisten lukeminen. Kurssilla into sekä lukemiseen että tekemiseen palasi.

Satu Sammalkorpi on kulkenut Salon matkassa vuosia. Sammalkorvesta kertovia muutaman sivun mittaisia tarinoita on julkaistu Sarjari-lehdessä. Mustavalkoisen albumin kertomuksista suurin osa on uusia.

– Joitakin vanhojen tarinoiden ruutuja piirsin uusiksi, sillä ne olivat aika köpöisen näköisiä.

Valmista sarjakuvaa Salolta syntyy suunnilleen sivu viikossa. Jos Sarjari-lehden deadline häämöttää, tulosta syntyy nopeammin – ja aina aikataulussa.

– Jos kamaa on saatava aikaiseksi, kädet on pakko pistää santaan.

Ensimmäisen Satu Sammalkorpi -albumin on kustantanut Pokuto – Pohjoinen kustannustoiminta, ja Salo on saanut sen työstämiseen tukea Sarjakuvantekijät ry:ltä.

Seuraavaksi Salon suunnitelmissa on päästä puhumaan Satu Sammalkorvesta sarjakuvatapahtumiin. Hän on mukana verkossa järjestettävillä Turun sarjisfestareilla ja Tampereen Telakka kuplii -tapahtumassa.

– Puhuin parvekkeella tietokoneelle Turun videota varten. Ihme juttuja sitä saakin tehdä – mä teen vaan sarjakuvaa, Salo naurahtaa.

Salon tavoitteena on jatkaa Sammalkorven hahmon kanssa kauan. Sammalkorven ei ole tarkoitus ikääntyä, mutta taustamiljööt voisivat muuttua maailman muuttumisen tahtiin.

– Se voisi olla häröä. Satu on sympaattinen hahmo, ja tykkään kehittää sitä. Hänen historiassaan on asioita, joita ei ole vielä käsitelty. Joskus voisi olla tosi kivaa, että voisin itse vain käsikirjoittaa ja joku toinen piirtäisi, Mikael Salo miettii.

Teininä Mikael Salo hankki luettavakseen sarjakuvia sekä kirjastosta että Pop Shopista. Skaala vaihteli Ryhmä-X:istä ja Aku Ankoista Luutnantti Blueberryyn ja Karvisesta Korkeajännitykseen.

– Oli ihan käsittämätön juttu, kun löysin kirjastosta aikuisten sarjakuvat. Etenkin Joakim Pirisen Sokeri-Sakari oli hyvä.

Kun Salo ryhtyi aikuisiällä lukemaan uudestaan sarjakuvia, genre oli muuttunut. Mangan tarjonta oli kasvanut hurjasti, lehtien sivuilla kuolleet supersankarit heränneet henkiin ja hahmoista ainoastaan Sokeri-Sakari oli vanhentunut.

Kotimaisen sarjakuvan tarjonta ja laatu olivat parantuneet.

– Piirrosjälki on muuttunut. Sarjakuvamaisuus on vähentynyt ja tilalle on tullut realistisuutta. On sarjiksia, joista on vaikea mieltää, ovatko ne sarjakuvaa vai kuvataidetta. Kuvien sommittelu on kehittynyt, ja hahmot voivat olla vaikka kankaasta leikattuja. Ennen oli suurin piirtein vain Nakke ja Aku.

Manserock tuo basistin Saloon

Salolaisyleisölle Mikael Salo on tullut tutuksi basistina. Hän on soittanut muun muassa useissa Teatteri Provinssin revyissä, Led Elephant -bändissä ja tuuraajana The Wiren keikoilla. Tänä syksynä hänet tuo kaupunkiin manserock: Salo soittaa bassoa Provinssin Vuonna 85 -musikaalin orkesterissa.

– Soittokaveripiirini on Salossa, ja en ole tainnut soittaa yhtään keikkaa Turussa.

Salolaislähtöinen Mikael Salo muutti opintojen perässä parikymppisenä Turkuun. Hän on töissä Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa.

Kipinän kirjastoalalle hän sai yläasteen työelämään tutustumisjaksolla Salon pääkirjastosta, jossa hän teki myöhemmin tuurauksia.

– Kun käyn kirjastossa edelleen satunaisesti ympäri vuoden, Salo kertoo.