Korona-aika ei juuri näy Salon asukasluvuissa – maaseudulla on pientä kasvua, keskustaajama polkee paikallaan

4
Taulukon uusimmat luvut ovat elokuulta 2021. Taajamien asukasluvuissa ovat mukana asemakaava-alueilla ja niiden lähialueilla asuvat salolaiset. Keskustaajaman muodostavat Salon keskusta ja Halikon kirkonkylä lähialueineen. Kaupungin muut alueet ovat haja-asutusaluetta.

Alkuvuoden 2021 aikana muuttoliikettä suuntautui Suomessa suurimmista kaupungeista niiden kehyskuntiin. Näin on käynyt muun muassa Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Korona-ajan muuttovoittajiin kuuluu esimerkiksi Turun itäinen naapuri Kaarina.

Salossa taajamien ja haja-asutusalueiden välillä ei ole tapahtunut suuria väkiluvun muutoksia korona-aikana. Taajamien välillä on kuitenkin eroja. Kaupungista löytyy kaava-alueita, joissa asukasluku on noussut enemmän kuin keskustaajamassa. Sen osuus kasvusta on vähäinen. Syntyvyys Salossa niin kuin koko maassa on vähäisempää kuin kuolleisuus. Väkiluvun kasvu perustuu muuttoliikkeeseen.

Keskustaajaman muodostavat kaupungin väestötarkastelussa vanhan Salon keskusta ja Halikon kirkonkylä lähialueineen. Keskustaajamassa asuu lähes 29 000 ihmistä. Tämän vuoden alusta väkiluku on noussut kymmenellä hengellä.

Suhteellisesti ja osin absoluuttisestikin eniten taajamien väki on lisääntynyt Hähkänällä, Muurlassa ja Teijolla. Taajamien ja niiden lähialueiden asukasluku on laskenut muun muassa Märynummella, Vaskiolla ja Mathildedalissa.

Sekä kaava- että haja-asutusalueiden väkiluvut ovat laskeneet Salossa vuoden 2010 jälkeen. Viime vuonna tapahtui käänne niin, että taajamien väkiluku kääntyi hienoiseen kasvuun.
Muutokset ovat pieniä ja runsaan puolen vuoden aikajänne lyhyt, mutta niissä näkyy ehkä jonkin muutoksen alku, arvioi kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi.

– Ainakaan kaupungin väkiluku ei laske samaa tahtia kuin ennen. Jokainen tulomuutto Saloon on arvokas, sanoo Mannervesi.

Hähkänän ja Muurlan kasvuluvut selittyvät hänen mukaansa sillä, että ne ovat maaseutumaisia taajamia lähellä Salon keskustaa.

Salon väkiluku on kasvanut tänä vuonna – elokuuhun asti. Elokuussa väkiluku yleensä notkahtaa, kun muualle opiskelemaan lähtevät vaihtavat paikkakuntaa. Niin kävi tänäkin vuonna.

Vanhojen kuntarajojen mukaisessa aluejaossa löytyy väkiluvun kehityksessä voittajia ja häviäjiä.

Vuoden alusta kasvua on ollut kaikissa muissa vanhoissa kunnissa paitsi Halikossa, Suomusjärvellä ja Särkisalossa.

Vuoden 2019 loppupuolen eli vajaan kahden vuoden takaisiin lukuihin verrattaessa voittajia ovat vain Kisko, Muurla, Pertteli ja Suomusjärvi.

Kaupungin tuottamassa väestötarkastelussa Salon asukasluku oli elokuun puolivälissä 50 845. Luku on pienempi kuin Tilastokeskuksen tiedoissa. Väestötarkastelussa eivät ole mukana esimerkiksi hoitolaitoksissa asuvat salolaiset.

Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan Salossa myytiin viime vuonna yli 200 omakotitaloa, joista puolet sijaitsi asemakaava- ja puolet haja-asutusalueella (SSS 11.10.).

Paikkatietoon perustuvista väkilukutiedoista ei voi suoraan lukea, onko elämä paikkakunnalla hiljentymässä vai vilkastumassa. Vakituiseksi ilmoitettu osoite ei välttämättä kerro, missä todellisuudessa asutaan. Korona-aikana on puhuttu paljon monipaikkaisesta asumisesta.

– Monipaikkaisuus näkyy erityisesti Salon itäosissa, sanoo maaseudun kehittämishankkeita organisoivan Ykkösakseli ry:n toiminnanjohtaja Maarit Teuri.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vakinaisesti asuvat ihmiset voivat tehdä etätöitä ja asua muutenkin ison osan vuodesta Salon maaseudulla.

– Lohja ja Salon itäosat ovat juuri sellaisella etäisyydellä pääkaupunkiseudusta, että tällainen monipaikkaisuus on mahdollista.

Myös vakituisia asuntoja muuttuu pikkuhiljaa vapaa-ajanasunnoiksi, tietää Teuri. Talo maaseudulle pysyy käytössä, vaikka asukkaat ovat kirjoilla kaupungin keskustassa.

– Etätyö varmasti vähenee korona-ajan määristä, mutta sitä tehdään edelleen. Tämä taas lisää palvelujen tarvetta. Kaupan lisäksi tarvitaan esimerkiksi polttopuita ja pihan hoitoa.

TOIMITTAJAN KOMMENTTI: Kehyskunnat Salon sisällä

Yli 50 000 asukkaan kaupungin tasolla muutaman tai kymmenen ihmisen muutokset eivät heilauta tasapainoa, mutta pienissä taajamissa on merkitystä sillä, jääkö talo pois muuttaneen jäljiltä tyhjilleen vai tuleeko siihen uusia asukkaita.
Tyhjä talo maalla paistaa maisemassa toisin kuin tyhjä asunto kerrostalossa.
Valtakunnallista kehitystrendiä ei voi sellaisenaan skaalata Saloon, mutta samankaltaisuutta on. Laajassa Salossa keskuskaupunki ja kehyskunnat ovat samojen kuntarajojen sisällä. Kun otetaan huomioon taajamien koot, ”keskuskaupungin” väkiluku polkee käytännössä paikallaan, mutta parin ”kehyskunnan” väkiluku kasvaa.

4 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Kummallinen juttu
1 kuukausi sitten

Miten se olisi pitänyt näkyä. Kaarina annettin esimerkkinä ”koronavoittajista”, mutta Muurla ei siihen kelvannut. Salossa on ilmeisesti eri kriteerit.

Yksi täti
1 kuukausi sitten

Onhan se harmillista kaupungin vastaaville, kun on ihmisiä, jotka haluavat muuttaa palvelujen lähelle, mutta ei kaupungin torin lähistöön.

Mä vaan
1 kuukausi sitten

Hox. Kiikala kuuluu myös voittajiin.

Muurlalainen
1 kuukausi sitten

Muurlan etu on moottoritieyhteys Turkuun ja Helsingin suuntaan. Yhteydet eivät parane Muurlasta tunnin junilla. Muurlasta pääsee nopeammin Turkuun kuin torin kulmilta. Nyt pitäisi vain Muurlan kaava-asiat hoitaa ja hyödyntää moottoritieliittymän edut. Alue ei kehity murehtimalla torin nurkan kehitystä!