Kymmenet tuhannet tulevat Saloon kurpitsojen perässä – muutamasta lyhdystä paisui kahden viikon hulabaloo

5
Rannikon puutarhan työntekijät aloittivat kurpitsalyhtyjen tekemisen tällä viikolla. Kuva: Tommi Loimovuori

Kurpitsoista on tulossa hyvää vauhtia Salon tunnetuin kasvis. Neljä vuotta sitten pienestä alkanut Rannikon puutarhan tempaus on laajentunut Kurpitsaviikoiksi. Kurpitsapuistoon tutustumisen lisäksi matkailijoita houkutellaan ensimmäistä kertaa majoittumaan ja ruokailemaan paikkakunnalla.

Esa Rannikko Rannikon puutarhalta on mielissään. Hänen ideansa ilmaisesta hyvän mielen syystapahtumasta on lyömässä itseään läpi toden teolla.

– Nyt haetaan elinkeinoelämälle ruisketta ja toivotaan, että Saloon poiketaan syyslomalle ja käytetään paikkakunnan palveluita. On hienoa, että kaupunki ja Halikon Yrittäjät ovat lähteneet tähän mukaan.

Hän tietää, että viime vuonna kurpitsojen perässä tultiin pääkaupunkiseudulta ja laajasti Varsinais-Suomesta, mutta myös Pohjamaalta ja Keski-Suomesta. Ulkopaikkakuntalaisia oli tuhansia ja paikallisia kävjöitä kymmeniä tuhansia. Useimmat katselivat tuikkivaa peltoa eli kurpitsapuistoa Vanhaa Turuntietä madelleiden autojen ikkunoista.

– Kuvittelin, että kurpitsalyhdyt kiinnostavat nuoria ja nuoria aikuisia, mutta ne kiinnostavat myös lapsiperheitä ja isovanhempia, Rannikko sanoo.

Kurpitsapuistossa loistaa maanantaista alkaen kerralla noin 1 500 kurpitsalyhtyä. Myytyjen lyhtyjen tilalle tuodaan päivittäin täydennystä ja lyhtyjen sytyttäminen ajoitetaan parahiksi hämärän tuloon.

Rannikon puutarha on Suomen suurin kurpitsanviljelijä, jonka pinta-ala on 20 hehtaaria. Kurpitsaviikot työllistävät hetkellisesti kaikki puutarhan noin 80 työntekijää.

Puiston sulkemisen jälkeen lokakuun viimeisellä viikolla alkaa suurin sesonki, kun Halloween-lyhdyt toimitetaan tukkujen kautta kauppoihin.

Lyhdyt ovat kaivertajiensa uniikkeja töitä. Pienimmät lyhdyt on nimetty sinkuiksi. Kuva: Tommi Loimovuori

– Olemme etsineet erilaisia kurpitsalajikkeita, sillä kuluttajasegmentti on laaja. Tänä vuonna viljelyssä on ollut 28 lajiketta. Uutuutena on pieni sinkku-kurpitsa, Esa Rannikko kertoo.

Sosiaalisessa mediassa jaetut kuvat tuikkivista lyhdyistä on noteerattu muun muassa Kanadassa.

– Jyväskylässä käymässä ollut kanadalainen tyttö otti kuvia ja julkaisi ne somessa. Puolessa tunnissa tuli 83 000 tykkäystä!

Rannikko tietää, että kurpitsapuistossa riittää kävijöitä pitkin yötä.

– Ammattivalokuvaajat käyvät kuvaamassa yöllä ja aamuhämärissä. Viime vuonna tuli hienoja kuvia, kun maassa oli kuuraa.

Osa koverretusta hedelmälihasta pystytään hyödyntämään.

– Viime viikkojen aikana on maisteltu jos jonkinmoista piirakkaa kurpitsasta, Rannikko kertoo puutarhan tuotekehityksestä.

Kurpitsasta sahataan ensin pois kansi, sitten koverretaan hedelmäliha ja lopuksi muotoillaan ilme. Kuva: Tommi Loimovuori

Kurpitsaviikot 11.–24.10.

Pysäköinti ja liikenteen ohjaus

Kurpitsapuisto: Vanha Turuntie 19, Salo.

Puisto aukeaa 11.10. klo 18. Avoinna koko tapahtuman ajan ympäri vuorokauden.

Pysäköintialueet: Kaupungin varikkopiha, Vanha Turuntie 80.

Halikon virastotalon piha, Hornintie 2–4 (arkisin kello 16 jälkeen ja viikonloppuisin).

Adi-kalusteen piha, Turuntie 114 (arkisin kello 16 jälkeen ja viikonloppuisin).

Halikon kirkon pysäköintipaikka, Kirkkorinne 1.

Inva-pysäköinti, Vanha Turuntie 19.

Salon Urheiluautoilijoiden liikenteen ohjaus joka päivä klo 17–20.

Kurpitsapuistoon sytytetään 1 500 lyhtyä, joita kovertavat Alina Fostiuk (vas.), Tanja Bohinska ja Katja Vereshchaka. Kuva: Tommi Loimovuori

Salosta Suomen kurpitsakaupunki?

Yrittäjäyhdistys ja kaupunki ensimmäistä kertaa mukana.

Salon kaupunki ja Halikon Yrittäjät on ensimmäistä kertaa mukana tapahtuman taustajoukoissa.

– Haluamme olla tukemassa hienon tapahtuman kasvutarinaa niin, että siitä saataisiin jokavuotinen perinne. Tapahtumalla on hyvä maine ja

Kurpitsaviikot on erinomainen lisä Salon syksyiseen tapahtumatarjontaan.

 

Ajankohta osuu mukavasti syyslomakauteen, kaupungin viestinnän suunnittelija Eija Laitinen kiteyttää.

Hän sanoo, että kesävieraille ja -matkailijoille kaupungissa on jo runsaasti tarjontaa.

– On hyvä, että saamme lisää tapahtumia myös huippusesongin ulkopuolelle. Tästä hyötyvät kaikki. Uskomme ja toivomme tapahtuman tavoittavan kahden viikon aikana tuhansia kävijöitä. Vinkkaamme vierailijoita käyttämään myös muita alueen palveluita.

Kysymys Salon profiloitumisesta Suomen kurpitsakaupungiksi viehättää Laitista.

– Tämä on hauska ajatus – miksipä ei! Ja laajemminkin voisi ottaa pohdintaan erilaiset sadonkorjuuseen liittyvät teemat, maatalouskaupunki kun olemme.

– Aikamoinen juttu , Halikon Yrittäjien tiedottaja Tea Vasström kuvaa edessä olevia viikkoja.

Yrittäjäyhdistys otti Kurpitsaviikoista kopin ja lähti avuksi organisoimaan ja tiedottamaan.

– Teemme yhdessä kotikutoisesti teeman ympärillä olevan tapahtuman. Kaikki oheismateriaali ja markkinointi on tehty Salossa.

Vasström sanoo tapahtuman laajentuneen lumipalloefektin tavoin. Mukaan olisi lähtenyt enemmänkin yrityksiä, mutta kaikkia ei pystytty ottamaan mukaan. Heidät toivotetaan tervetulleiksi ensi vuonna.

– On hyvä merkki, että tapahtumaa ei ole tarvinnut myydä kenellekään. Se on otettu vastaan innokkaasti ja ideat sykkivät.

Rannikon puutarhan lisäksi tapahtumassa ovat mukana Rikalanmäki, Design Hill yrityksineen, hotelli Fjalar ja Wiurila. Halikon museo on avoinna molempina viikonloppuina, ja Wiurila Golfissa järjestetään Kurpitsa Open 24.10.

Yrittäjäyhdistys tekee yhteistyötä Salon Urheiluautoilijoiden kanssa niin, että paikalla on liikenteen ohjaus joka päivä kello 17–20.

– Tapahtuma vaikuttaa Vanhan Turuntien liikenteeseen. Maltti on valttia ja toivomme, että mahdollisuuksien mukaan paikalliset asukkaat käyttäisivät muita reittejä, Vasström toteaa.

5 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Salo pelastuu
1 kuukausi sitten

Suomen kurpitsapääkaupunki.

Saako yleistä tietä tukkia?
1 kuukausi sitten

On hienoa yrittää, mutta eikö tuota tapahtumaa voi viedä jonnekin muualle? Tuo Vanha Turuntie on suhteellisen vilkas tie, ja ainakin aikaisempina vuosina siellä on ollut vähän villin lännen meininkiä. Ihmiset jättivät autonsa minne tahansa ja kävelivät keskellä tietä lasten kanssa. Paikka on kuitenkin suhteellisen pimeä.

Onneksi nyt on jotain liikenteenohjausta, mutta paikallisille tapahtuma ei ole kiva, jos joutuu kotiin tai töihin mennessä odottamaan autoletkassa. Kuitenkin on niitä ihmisiä, joita tilaisuus ei kiinnosta, vaan kiinnostaa päästä esimerkiksi kauppaan.

Vanhan Ykköstien kautta ajaminen tuo lisäkilometrejä. Ei se mitään, jos olisi vaan viikonlopun tilaisuus, mutta nyt se kestää kaksi viikkoa ja lähinnä iltaisin.

Aina löytyy valitettavaa
1 kuukausi sitten

Mistä tietää asuvansa Salossa? Kaikesta kaupungille hyvää tuovasta löytyy aina myös valitettavaa.

110-tien kautta kiertäminen ei ole niin pitkä matka, että siihen kenenkään maailma kaatuu, vaikka pitäisi kiertää sitä kautta puolen vuoden ajan.

Salo on laaja käsite
1 kuukausi sitten

Saloon? Halikon puolella tuo pelto on. Miksi puhutaan paikkakuntien nimillä, kun tapahtuu joku onnettomuus, mutat näissä hyvissä uutisissa mainitaan Salo.

Jutussa voisi edes mainita Halikon. Nimittäin kaikki eivät ole kuntaliitosta hyväksyneet, ja edelleen nämä kyläkeskukset ovat olemassa.

Aina löytyy valitettavaa
1 kuukausi sitten

Vaikka kaikki eivät kuntaliitosta ole hyväksyneetkään, niin Halikko ja muut kuntaliitoksen kunnat ovat nykyään osa Salon kaupunkia. Mielestäni ihan järkevää, että kun kerrotaan tapahtumasta, johon odotetaan kävijöitä ympäri maata, puhutaan Salosta eikä kyläkeskuksista, joista monet hieman kauempaa tulevat eivät ole kuulleetkaan.

Ja kyllä, olen itsekin entinen halikkolainen ja nykyinen pertteliläinen, mutta silti salolainen.