Lotilla oli tekemisen meininki – Itsenäisyyden museossa avautuva näyttely juhlistaa 100 vuotta sitten perustettua Lotta Svärdiä

0
Itsenäisyyden museon lottanäyttely on Salon Seudun Lottaperinne ry:n ja Vapaussotien Salon Perinneyhdistys ry:n yhteistyön tulos. Kuvassa Salon Seudun Lottaperinne ry:n puheenjohtaja Tuula Keskitalo ja Vapaussotien Salon Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Matti Rajasaari. Kuvat: SSS/Tommi Loimovuori

Nuoret naiset pesevät sotilasmantteleita Halikon Kankareenjärvellä kesällä 1940 otetussa valokuvassa. Toisessa kuvassa he leipovat leipiä ja kolmannessa viimeistelevät paketteja, jotka ovat lähdössä rintamalle, tuntemattomille sotilaille.

– Arvostan erityisesti näitä valokuvia, joissa lotat ovat työssään. Se kertoo sen tekemisen meiningin, miettii Salon Seudun Lottaperinne ry:n puheenjohtaja Tuula Keskitalo katsellessaan Lotta-Svärd yhdistyksen perustamisen 100-vuotisnäyttelyä.

Lotta Svärd oli naisten vapaaehtoistyöhön perustuva maanpuolustustyön tukijärjestö, joka lakkautettiin vuonna 1944. Lotat tukivat suojeluskuntia hoitamalla muun muassa muonitusta ja keräämällä varoja arpajaisten ja lottakahviloiden avulla. Sotavuosien 1939–1944 aikana lotat tukivat puolustusvoimia hoitamalla muonitus-, varustus-, lääkintä- ja viestitehtäviä.

– Lotat olivat suurelta osin 17–22-vuotiaita. Pikkulotaksi pääsi jo 7–8-vuotiaana, kun osasi lukea, Keskitalo kertoo.

Nykyisen Salon alueella oli 1920-luvulla noin 200 lottaa. Vuonna 1939 lottia ja pikkulottia oli yhteensä noin 1 500, ja vuonna 1943 heitä oli jo lähes 2 000.

Nyt Salon Seudun Lottaperinne ry:n alueella on elossa enää alle kymmenen lottaa ja parikymmentä pikkulottaa.

Salon Itsenäisyyden museossa on kahtena tulevana viikonloppuna esillä Lotta Svärdin perustamista juhlistava näyttely. Näyttely on koottu Salon Seudun Lottaperinne ry:n ja Vapaussotien Salon Perinneyhdistys ry:n yhteistyönä.

– Lotta Svärd -järjestön juhlavuoden lisäksi Salon Seudun Lottaperinne ry täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Näiden merkkivuosien kunniaksi valokuvanäyttelymme on kiertänyt Salon alueen kirjastoissa. Tarkoitus on vielä jatkaa näyttelykierrosta esimerkiksi Ilolansaloon tai Perinnepajalle. Itsenäisyyden museossa näyttely nähdään nyt laajennettuna, Keskitalo kertoo.

Esillä on salonseutulaisia lottavalokuvia sekä lottaesineistöä. Osa niistä on museon kokoelmista ja osa yksityisten ihmisten lainaamia.

– Mielenkiintoinen minulle itselleni oli esimerkiksi Sara Sarjakoski-Peltolan antama valokuva lottaryijystä, jollaista en ollut aikaisemmin nähnyt, Keskitalo mainitsee.

Salossa lottien tukikohtana oli nykyinen Sininen talo, joka valmistui vuonna 1924 suojeluskuntataloksi.

– Salon Sibeliuspuiston paikalla oli entisaikaan Eläintori. Vanhoista valokuvista näkyy, kuinka lotat myivät torilla kahvia pitkien pöytien ääressä. Viereisessä suojeluskuntatalossa oli lottien ruokala ja kahvila, Keskitalo kuvailee.

– Perniössä oli lottien ruokalan ja kahvilan lisäksi myös lottahotelli, jossa asui muun muassa maalaislapsia, jotka kävivät koulua kirkonkylässä, hän jatkaa.

Sota-aikana ilmavalvonta kuului lottien tärkeisiin tehtäviin. Talvisodan aikana ilmavalvontalotat työskentelivät Uskelan kirkon tornissa. Jatkosodan aikana lotat tekivät ilmavalvontaa Salon Pahkavuoressa olleessa ilmavalvontatornissa. Ilmavalvontatorneja oli myös useissa Salon ympäryskunnissa.

Salon Seudun Lottaperinne ry on hankkinut tänä syksynä Uskelan kirkon edustalle ilmavalvontalottien muistolaatan.

– Muistolaatta on ollut juhlavuotemme tärkein hanke. Lisäksi istutamme Uskelan kirkon hautausmaalle vielä juhannusruusun. Sinisessä talossa pidettävä juhlakonserttimme, jossa esiintyy Laivaston soittokunta, siirtyy kevääseen. Konserttipäivä varmistuu myöhemmin, Keskitalo kertoo.

Itsenäisyyden museon lottanäyttelyssä voi lauantaina 30. lokakuuta klo 14.30 kuulla Tuula Keskitalon pitämän esitelmän lotista.

Lotta-Svärd yhdistyksen perustamisen 100-vuotisnäyttely Salon Itsenäisyyden museossa (Torikatu 7) 30.–31.10. klo 13–16 ja 6.–7.11. klo 12–16.

 

Itsenäisyyden museossa on uutena esillä särkisalolaisen merikapteenin Bertel Förbomin jäämistöä, kuten kirjoituspöytä ja tupakkapöytä.


Korona-aika toi museolle lahjoituksia
ja uuden jääkäreistä kertovan osaston

Salon Itsenäisyyden museo avautuu tänä viikonloppuna yleisölle oltuaan puolitoista vuotta suljettuna koronan vuoksi.

– Lottanäyttely on avoinna kaksi viikonloppua, ja sen jälkeen aiomme ryhtyä pitämään taas museota auki sunnuntaisin klo 14–16, jos vain tautitilanne sen sallii, sanoo Vapaussotien Salon Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Matti Rajasaari.

– Tilausryhmiäkin on jälleen ilmoittautunut, hän iloitsee.

Puolentoista vuoden hiljaiselon aikana Itsenäisyyden museo on kuitenkin saanut runsaasti uusia lahjoituksia. Suurimpana niistä he ovat saaneet särkisalolaisen merikapteenin Bertel Förbomin (1878–1958) jäämistöä: huonekaluja, esineitä ja asiakirjoja.

Förbom tunnetaan Arcturus-aluksen päällikkönä, joka nouti jääkärit helmikuussa 1918 Libausta Vaasaan. Höyrylaiva Arcturuksen kyydissä saapui 856 jääkäriä avuksi sisällissotaa käyvään Suomeen ja ylipäällikkö, kenraali Mannerheim oli ottamassa heidät vastaan.

Förbomin jäämistöä hyödyntäen Itsenäisyyden museoon on koronasulun aikana rakennettu uusi jääkäreistä ja heidän Suomeen paluustaan kertova näyttelyosasto.

– Esillä ovat muun muassa Förbomin alkuperäiset merikortit vuosilta 1917–1918 sekä kirjoituspöytä ja tupakkapöytä, Rajasaari mainitsee.

Saksan Lockstedter Lagerissa koulutettiin vuosina 1915–1918 jääkäriksi kaiken kaikkiaan noin 1 900 vapaaehtoista suomalaista. Itsenäisyyden museossa tuodaan esille erityisesti salonseutulaisia jääkäreitä.

Lauantaina 30. lokakuuta klo 13.30 Seppo Willgren esitelmöi museossa Bertel Förbomista.