Mäkimiehet kaipaavat rentoutta kilpailuhyppyyn – suomalaishyppääjien pitää oppia kanavoimaan osaaminen kilpailuihin

0

– Suomalainen mäkimies osaa hypätä, miesten maajoukkueen päävalmentaja Janne Väätäinen vakuuttaa. Valitettavasti se ei kuitenkaan tarkoita, että Väätäisen työt on tehty ja päävalmentaja nukkuu yönsä levollisesti. Ratkaistavana on vielä yksi ja hankala pulma.
Väätäisen, maajoukkueen muiden taustavoimien ja hyppääjien on keksittävä keinot ajoittaa hyvät hypyt kilpailukierroksille.
– Hyvän suorituksen teko kilpailuissa on ollut pirun vaikeata, Väätäinen tiivistää ongelman.
A-maajoukkueen kokenein hyppääjä Antti Aalto teki kesä-GP:ssä tutun tasaista jälkeä. Hänen perushyppynsä on luotettavalla tasolla, muut joutuvat säätämään.
– Nuorilla on kova kiire ja halu menestyä. Pitäisi tehdä tulosta, ja se ilmeisesti tuo hirvittävän painolastin ja tuhoaa kisasuorituksia, Väätäinen jatkaa.
– Oma perustaso riittäisi hyville sijoille. Ei kärkeen, mutta hyville sijoille, mutta…
Väätäinen harkitsee sopivia sanoja.
– En tiedä, miten sen suomeksi sanoisi nätisti mutta rehellisesti, mutta nuorilla henkinen kantti ei kestä tehdä kilpailutilanteessa oman tason mukaista suoritusta.

Rutiini Continental cupista

Väätäinen jakoi viime talvena maajoukkueen kahtia. Aalto ja Niko Kytösaho jatkoivat maailmancupissa ja muut keskittyivät Continental cupiin. Varsinkin Eetu Nousiainen on päässyt sitä kautta kokemaan menestystä.
– Pitää löytää keinot ja tapa onnistua kilpailuissa. En tiedä, pitääkö osan porukkaa jatkossakin käydä välillä Continental cupissa ja hakea sieltä onnistumisia, Väätäinen pohdiskelee.
Jos jako toteutetaan maailmancupin ensimmäisten kisojen jälkeen, ratkaisu ei anna vihjeitä olympiavalinnoista.
– Ei tosiaan. Tavoitteena, että saisimme Continental cupin kautta mahdollisimman hyvävireisen olympiajoukkueen. Ei niin, että joku lähtee maailmancupiin ja hakkaa siellä päätä seinään puolitoista kuukautta ja on henkisesti aivan rikki, kun pitäisi olla parhaimmillaan. Ei saisi missään nimessä mennä niin, Väätäinen tarkentaa.
Väätäinen haluaa kasvattaa hyppääjien kilpailurutiinia, joka karttuu, kun kilpailija hyppää karsinnan lisäksi molemmilla kilpailukierroksilla.

Hautamäen aatoksin

Väätäinen toivoo kilpailukauden arkeen myös oikeanlaista rentoutta. Sitä pitää löytyä hyppyjen lisäksi myös valmennuksesta.
– Kaikki urheilijat ovat hypänneet kesän aikana erittäin hyvin. Nyt kyse on itseluottamuksesta ja ehkä valmentajien osalta siitä, että tekniikkahommia on hinkattu riittävästi, Väätäinen pohdiskelee.
– Jos yksityiskohtia mietitään liikaa, on vaara, että jumiudutaan johonkin ja urheilijan hyppyjä hallitsee kontrolli. Jos asioita tehdään liiaksi tiedostaen, suorituksesta katoaa rentous.
Väätäinen toivoo, että edustushyppääjät voisivat jättää harjoittelun harjoituskaudelle ja rojauttaa kilpailuhypyt reippaan rennosti.
– Pitäisi vain antaa mennä, kun kisat tulevat.
Väätäinen kuvaa asennetta 2000-luvun maajoukkuemiehen ja 2005 MM-kisaedustajan Jussi Hautamäen sanoin.
– Jussi sanoi joskus, että ”mieluummin rajusti mettään, kuin arasti paskaan”. En lähtisi kauteen ihan noin rankalla linjalla, mutta siihen suuntaan.
Samalla Väätäinen on pohtinut, miten hän löytäisi valmennukseen herkän mutta sopivan rennon tuntuman.
– En tiedä, onko sellaista päivää olemassakaan, jolloin valmentajalla ei olisi mitään murehtimista, Väätäinen naurahtaa.
– Aina on jotain ja jos ei ole mitään, tulee keksittyä jotain murehdittavaa. Onkohan se ammattitauti.

Pasi Rein

STT

Kuvat: