Metsäkeskus saanut runsaasti kyselyjä mäntykuolemista – lounaisrannikolta havaintoja okakaarnakuoriaisista, jotka ovat tappaneet hellekesän heikentämiä mäntyjä

0
Okakaarnakuoriaiset levittävät mäntyyn iskiessään sinistäjäsientä, joka värjää puuaineksen siniseksi. Kuva: Tiina Ylioja/Luonnonvarakeskus

Mäntyjen kuolemat ovat herättäneet ihmetystä maan lounaisrannikolla. Yhdeksi syylliseksi asiantuntijat ovat löytäneet okakaarnakuoriaisen. Se ei ole ainoa tekijä, sillä kuoriaiset iskevät jo valmiiksi heikentyneisiin puihin.

Puut ovat olleet helteen ja todennäköisesti juurikäävän heikentämiä.

– Ainakaan vielä ei ole kyse merkittävästä metsätuholaisesta, mutta on se lisänä rikka rokassa, kuvailee metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Suomen metsäkeskuksesta.

Hän sanoo, että yhteydenottoja on tullut paljon kallioisten rantatonttien mäntykuolemista. Kuoriainen on aiheuttanut jonkin verran tuhoja myös metsissä.

Salon seudulta on ilmoitettu Luonnonvarakeskukseen vain yksi tapaus Kemiönsaaren saaristosta. Paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen ei kuoriaisepäilyistä ole otettu yhteyttä.

Myöskään Salometsän metsänhoitoyhdistykseen ei ole kantautunut tietoja seudulla mahdollisesti olleista kaarnakuoriaistuhoista männyissä.

Metsäkeskuksen Kuitunen pitää todennäköisenä, että okakaarnakuoriaista esiintyy myös Salon alueella, sillä sekä itä- että länsipuolelta on havaintoja Kemiönsaaren lisäksi.

”Ainakaan vielä ei ole kyse merkittävästä metsätuholaisesta, mutta on se lisänä rikka rokassa.”

Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen metsätuhoasiantuntijat tutustuivat syyskuussa viiteen kasvupaikaltaan tai puustoltaan erilaiseen tuhokohteeseen Uudenkaupungin ja Taivassalon alueella.

Kaikki mäntykuolemat eivät kuitenkaan ole okakaarnakuoriaisen syytä, sillä kuivuudesta kärsivissä puissa voi olla monia muitakin puun kuolemaa jouduttavia lajeja.

Luonnonvarakeskuksen (Luken) tutkimusprofessorin Jarkko Hantulan mukaan mäntyjä tappavan kaarnakuoriaislajin ei myöskään odoteta aiheuttavan laajoja tuhoja perusterveissä männiköissä.

Okakaarnakuoriainen on Hantulan mukaan todennäköisesti ensin iskeytynyt puihin, joiden juuristo on ollut jo valmiiksi männynjuurikäävän ja (tai) kuivuuden heikentämä. Myöhemmin kuoriaiset ovat siirtyneet lähipuihin.

Vaikka suuria tuhoja ei odotetakaan, Kuitunen ymmärtää, että pelkästään yksittäisten pihapuiden kuolema on ihmisistä harmillista.

Kuoriaisten torjunta on hankalaa, sillä ainoa keino on kaataa puu siinä vaiheessa, kun otukset tekevät siinä tuhojaan.

– Kestää kuudesta kahdeksaan viikkoa, ennen kuin ne ovat aikuisia, Kuitunen sanoo.

Hän arvelee, että maan lounaisrannikolla okakaarnakuoriaiset lähtevät parveilemaan jo toukokuussa, sillä silloin saattaa olla tarpeeksi lämmintä eli parikymmentä astetta.

– Kuoriaiset iskevät männyn latvaan, jossa on ohut ja hilseilevä kuori.

– Ne munivat ja munista kehittyvät toukat syövät puun nilakerrosta, Kuitunen selittää.

Toukat koteloituvat muutaman viikon kuluttua ja koteloista kuoriutuvat aikuiset okakaarnakuoriaiset jatkavat vielä nilan syöntiä hiukan alempaa puusta, ennen kuin poistuvat.

Kuitunen sanoo, että jo kuollutta puuta ei ole järkevää poistaa, jos puita ei ole paljon, sillä kuolleessa puussa viihtyvät kaarnakuoriaisia syövät pedot.

Mikäli haluaa torjua uusia tuhoja, Kuitunen neuvoo tutkimaan kiikarilla tuhoalueen lähistöllä kasvavien puiden latvaosia.

– Jos latvassa näkee reikiä, puiden poisto kannattaa, hän vinkkaa.

Hän sanoo viime vuosien kuivien ja helteisten kesien suosineen okakaarnakuoriaisia. Jos kesät jatkuvat pitkään lämpiminä, kuoriaiset voivat parveilla ja munia uusiin puihin.

Okakaarnakuoriaisia esiintyy lähes koko Suomen alueella

  • Okakaarnakuoriainen on 2–4 millimetriä pitkä.
  • Kuoriainen iskeytyy heikentyneiden mäntyjen latvaosissa oksiin ja hilsekaarnaiseen runkoon.
  • Puuhun iskeytyvät kuoriaiset tuovat sinistäjäsienen, joka estää vedenkulun puussa.
  • Kuoriaisten iskeytymisen jälkeen puut alkavat kuivua latvasta alkaen ja kuolevat yleensä nopeasti.
  • Okakaarnakuoriaisen luontainen esiintymisalue kattaa lähes koko Suomen.
  • Lämpiminä kesinä metsikössä voi olla puita, joista okakaarnakuoriaiset ovat jo aikuistuneet sekä puita, joihin on iskeydytty vasta myöhemmin kesällä.

Lähde: Luke