Omenajärvellä alkaa vieraspetopyynti – Arvokas lintujärvi on mukana valtakunnallisessa Helmi-vieraspetohankkeessa.

0
Kiskon piirin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pekka Oksanen on jo kysellyt halukkaita metsäsätäjiä vieraspetopyyntiin, jonka hän arvelee alkavan ensi keväänä. muun muassa tällä alueella. Kuva: SSS/Marko Mattila

Minkkejä ja supikoiria aletaan pyytää Omenajärveltä (Omenojärveltä) järjestelmällisesti uuden valtakunnallisen Helmi-vieraspetohankkeen avulla todennäköisesti ensi kevään kuluessa. Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen toteuttamaa kolmevuotista projektia on jo käynnistetty muualla, mutta Kiikalassa alkava pyynti on odottanut vuoroaan viimeisenä.

– Minuun on jo otettu yhteyttä ja vielä syksyllä pitäisi kokoontua, kertoo Kiskon piirin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pekka Oksanen.

Hän on kysellyt halukkaita metsästäjiäkin, joita on jo pari löytynyt.

– Koetamme löytää kovia pyytäjiä, kertoo Metsähallituksen puolella projektijohtajana toimiva Mikko Toivola.

Vieraspetopyyntiin etsitään Toivolan mukaan paikallisia metsästäjiä. He saavat käyttöönsä pyyntivälineet sekä pyynnissä tarvittavat riistakamerat. Pyyntiprojektiin kuuluu myös koulutus sekä korvaus.

Pyynnistä tehdään myös sopimus.

Yhteensä noin neljän miljoonan euron rahoitus kestää vuoden 2023 loppuun, mutta toiveita jatkosta olisi aina vuoteen 2030.

Toivola sanoo, että suurimpia kuluja ovat pyyntilaitteet, mutta myös pyytäjät saavat pienen korvauksen. Metsästäjälle korvataan 800 euroa vuodessa ja alueen vetäjälle tuhat euroa.

Vieraspetopyynti ajoitetaan elokuusta huhtikuun lopulle.

Koko hankkeen tarkoituksena on poistaa Suomen vesilintukantoja uhkaavia vieraslajeja, supikoiria ja minkkejä. Tämän vuoksi hankkeeseen on valittu Suomesta 69 arvokasta lintuvesikohdetta.

Vieraspetojen poiston odotetaan vaikuttavan myönteisesti myös muuhun alkuperäisluontoon, kuten sammakkoeläimiin.

– Kaikki kohteet ovat Suomen huippukohteita, Toivola kuvailee.

Hän sanoo linnuston kärsineen vieraspetojen lisäksi umpeenkasvusta.

– Kun muutin Kiikalaan, Omenajärvi oli hieno lintujärvi, Pekka Oksanen muistaa. Kuva: SSS/Marko Mattila

Omenajärvikin tunnetaan arvokkaana lintuvetenä, joka on myös muuttolintujen suosima levähdyspaikka. Moni järvellä käynyt on kuitenkin havainnut alueen taantuneen.

– Kun muutin Kiikalaan vuonna 1973, Omenajärvi oli hieno lintujärvi, Oksanen muistelee.

Hän sanoo esimerkiksi sinisorsia, telkkiä ja taveja olleen todella paljon, mutta nyt niiden määrä on kutistunut pieneen osaan. Hän sanoo kuulleensa järveltä kaulushaikaraa ja havainneensa myös harmaahaikaroita.

Oksanen puhuu Omenajärvestä, josta käytetään myös nimeä Omenojärvi. Virallisissa teksteissä näkee molempia muotoja, esimerkiksi kansalaisen karttapaikassa Omenojärvi ja ympäristökeskuksen karttapalvelussa Omenajärvi.

Kiikalan arvokkaalla lintuvedellä on pyydetty vieraspetoja ennenkin. Toivola sanoo edellisen projektin olleen parikymmentä vuotta sitten, mutta sen jälkeen järjestelmällinen pyynti on hiipunut.

Oksanen tietää, että yksittäiset ihmiset ovat kyllä loukuttaneet järven tuntumassa vieraspetoja.

Nyt pyynnistä halutaan tehdä järjestelmällistä, ja ottaa avuksi myös nykytekniikka.

– Joka kohteelle tulee vähintään viisi riistakameraa, 25 minkkiloukkua ja kymmenen supikoiraloukkua, Toivola kertoo.

Supikoiraloukkuihin tulee lisäksi tekniikka, joka ilmoittaa kännykkään loukun laukeamisesta. Näin pyytäjä tietää, että sisälle on jäänyt eläin.

Minkkiloukut ovat Toivolan mukaan hetitappavia päinvastoin kuin supikoiraloukut, joihin eläin jää elävänä.

Loukkupyynnin ongelmana on Toivolan mukaan se, että eläimet tahtovat oppia varomaan pyydyksiä. Syksyllä puolestaan loukkuihin jää enemmän nuoria supikoiria, joiden pyynti ei ole niin tehokasta kuin aikuisten lisääntyvien.

– Nuori supikoira ei ole niin hyvä saalis, koska penikoista arviolta puolet kuolee ennen aikuisikää, hän sanoo.

Aikuisista olisi hyvä saada saaliiksi sekä uros että naaras.

– Varsinkin urokset lähtevät hakemaan uutta kaveria, Toivola selittää.

Hän sanoo supikoiraparin elävän keskimäärin 400 hehtaarin reviirillä.

Supikoiria pyydetään myös koiran avulla, mutta samalla hyödyntämällä riistakameran lähettämää ajantasaista kuvaa ruokinnalta. Kun kuva tulee netin kautta, metsästäjä osaa lähteä koiran kanssa jahtiin.