Paikallista voisi olla paljon useammin pöydässä – Salo tahtoo tehostaa lähiruuan saatavuutta

0
Bar Bizarren keittiömestarit Aleksander Ruzza (vas.) ja Jari Pulli huolehtivat Freesi-foorumin juhlapöydästä, jonne Pulli vei muun muassa paikallisia lanttuja ja porkkanoita. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salolaisen lähiruuan tulevaisuudesta keskusteltiin maanantaina Freesi-foorumissa Kuusjoella Kimmon Vihanneksen tiloissa. Oivallisesti ruokapöydässä oli tarjolla sitä mistä puhe: paikallista lammasta, sieniä, juureksia ja juustoja.

– Paikallista ruokaa voisi olla huomattavasti useammin paikallisissa pöydissä, erityisasiantuntija Jukka Heinonen Yrityssalosta toteaa.

Väittämä perustuu Yrityssalossa järjestettyihin ruokapajoihin, joissa on työstetty tulevaisuuden ruokatuotantoa. Selkeä tahtotila on lähiruoan osuuden kasvattaminen.

– Paikallisia raaka-aineita käytettäisiin enemmän varsinkin, jos niitä on helposti ja säännöllisesti saatavilla, hän sanoo.

Kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi Yrityssalo toteuttaa marraskuussa nettikyselyn. Kyselyn toivotaan avaavan tarkemmin, mitä raaka-aineita ravintolat ja suurtalouskeittiöt toivovat seudulta saavansa ja mitä tuottajilla on tarjolla.

– Ensisijaisesti tehdään Salon kysyntää näkyväksi. Vuoropuhelua ei kauheasti ole, projektipäällikkö Hilkka Halla Yrityssalosta toteaa.

Salo on Suomen suurin alkutuotantokunta, jossa maatiloja on noin 870. Määrään verrattuna tuotteiden jalostusaste on alhainen. Elintarvikkeita jalostavia yrityksiä on noin 50.

– Salo on toiseksi suurin palkokasvien tuottaja, mutta kukaan ei osta rekkakuormaa härkäpapua. Palkokasvien pitää olla tuotteistettuja ja reseptit valmiina, hän kuvaa tilannetta.

Erikoiskasveista kurpitsa on ollut viimeiset kaksi viikkoa vahvasti esillä. Rannikon puutarhan ja usean paikallisyrityksen järjestämä Kurpitsaviikot on Hallan mielestä hienoa markkinointityötä, mutta muitakin ansioita tapahtumalla on. Etikkasäilykkeen raaka-aine on nostettu ravintolatason raaka-aineeksi.

Kasvituotannon lisäksi Halla nostaa esiin seudun vahvan lammastalouden ja laadukkaan lihan tuottamisen. Erityisen tärkeänä hän pitää laiduntamista.

– Niityillä laiduntavilla eläimillä on iso merkitys luonnon monimuotoisuuteen. Eläimet syövät nurmea, eikä ole paljasta pellon pintaa, josta valuu ravinteitä vesistöön.

Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi pitää nykyisiä kulutustottumuksia mahdollisuutena salolaisille yrityksille ja alan toimijoille.

– Kulutustottumukset ovat muuttuneet ja ruoalta odotetaan usein helppouden ja halpuuden lisäksi tai sijasta myös kokemuksia ja elämyksiä: hyvää makua, uusia yhdistelmiä, tarinaa, paikallisuutta, kestävän kehityksen tai luontokadon ehkäisemisen edistämistä.

Hänen mielestään kaupunki voi toimia kehitysalustana uusille ajatuksille.

– Monesti tämä liitetään perusrakenteen tai teknisten laitteiden kokeiluun, mutta alkusyksyn lähiruokaviikko oli oiva osoitus, että asiaa voi tulkita paljon laajemmin. Viikkoa varten kokeiltiin ja kehitettiin uusia reseptejä suurten keittiöiden käyttöön paikallisista aineksista. Toivottavasti nämä kokemukset auttavat saamaan tuotteita tunnetuiksi Saloa laajemmin.

Kuluttajia kiinnostaa ruoan alkuperä entistä tarkemmin. Enää ei välttämättä riitä, että tietää tuotteen salolaiseksi.

– Elintarviketuottajien prosessista kerätään paljon dataa, joten miksi emme näyttäisi sitä kuluttajille. On kiva tuottaa tietoa pellosta asti, missä olosuhteissa kasvi on kasvanut ja mikä on hiilijalanjälki, Rento Innovations Oy:n toimitusjohtaja Vesa Nohteri sanoo.

Salolaisen ohjelmistoyrityksen esittelyvideolla seurataan suomusjärveläisen Birkkalan tilan spelttituotantoa pellosta pakkaukseen. Ohjelmistoyritys on kehittänyt yhdessä elintarviketuottajien kanssa elintarvikkeita jäljittävä järjestelmän, Boxhuntin. Se on käytössä seitsemällä salolaisyrityksellä.

– Boxhunt auttaa tuottajia ja toisaalta kuluttajia. Salolaisia on aika vähän vielä mukana, mutta emme ole markkinoineet sitä aktiivisesti. Tavoitteena on laajentua koko Suomeen ja ulkomaillekin, Nohteri toteaa.

Salossa tomaatin mentävä aukko

– Lähiruuan noste näkyy positiivisesti Salon seudulla. Olemme saaneet hyviä nuoria ja rohkeita kasvattajia lisää, Kimmon Vihannes Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kunnia sanoo.

30 vuotta Kuusjoella toiminut tukkuyritys operoi Salosta sadan kilometrin säteellä.

– Salon monipuolisuus ja tuotantomäärät korostuvat. Kaupunki on aina ollut vahva maatalouspitäjä, eikä kännykkäkaupunki ensinkään.

Monipuolinenkaan ei ole aukoton. Kunnia keksii heti, mitä Salosta tällä hetkellä puuttuu.

– Normaalin tomaatin toimittajaa ei ole. Se on iso aukko. Tänä vuonna on lopettanut kaksi viljelijää ja kurkun kasvattajia on eläköitymässä myös.

Kimmon Vihannes järjesti Freesi-foorumin yhdessä Salon kaupungin, Yrityssalon (Kuluttajat ruokatalouden keskiössö -hanke) ja Pyltico Oy:n kanssa.

Salon lähiruokaviikot toteutuvat taas ensi vuonna
Valtavasti työtä, mikä ei olisi onnistunut ilman Kimmon Vihanneksen hoitamia kuljetuksia. Tähän tapaan tiivisti Salon kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö Anu Sorvari-Happonen Salon lähiruokaviikkojen kokemuksia viime elokuulta.
Lähiruokaviikot saavat jatkoa ensi vuonna elokuussa, jolloin mukana on koko Salon kaupunki.
– Elokuu on paras aika, koska silloin saa kasviksia ja koulut ovat alkaneet, Sorvari-Happonen selittää.
Freesi-foorumissa viikkojen kokemuksia avannut Sorvari-Happonen kertoi, mitkä ruuat maistuivat kaikille. Ruokia maistateltiin kouluissa.
– Perniön nakit pelastivat, hän paljasti.
Ensi vuodeksi hän suunnittelee maistatusta myös hoivakotipuolelle, jossa nyt ei toteutettu samanlaista maistatusta kuin kouluissa. Kouluista myös saatiin tuhat palautetta.
Sen Sorvari-Happonen kuitenkin sai tietää hoivakotipuolelta, että esimerkiksi lammas-kaali oli maistunut hoivakotiasukkaille. Heille tarjottiin perinneruokia, kuten esimerikiksi laukkamakkaraa.
Vaikka Sorvari-Happonen kuvailikin lähiruokaviikkoja isotöisiksi, hän myös piti ruokakokeilusta, jonka perusteella Salon ruokapalveluiden listalle saatiin uusia salolaisia ruokalajeja.

Suuritöinen, ei olisi onnistunut ilman Kimmon Vihanneksen kuljetuksia, kuvaili Salon lähiruokaviikkoja ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö Anu Sorvari-Happonen.