Salon kallein asuntokauppakohde vie aikamatkalle historiaan – Pettilän kartanon väki aikoo keskustaan

0
Koko ikänsä kartanossa asunut Kalle Pettilä kertoo tekevänsä muuttoa haikein mielin. Kuvassa taustalla olevan kartanon päärakennuksen värin hän on aikoinaan valinnut yhdessä Salon kaupunginarkkitehtina toimineen Lauri Hollménin kanssa. Julkisivuun tehtiin monta testimaalausta ennen valintaa. Kuva: SSS/Tommi Loimovuori

Salossa on tullut myyntiin historiallinen talouskeskus, joka eroaa monesta muusta kohteesta paitsi hinnaltaan myös tyyliltään.

Viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta sijaitsevan Pettilän kartanon päärakennus on vuodelta 1840. Se ja pihapiirin kymmenen muuta rakennusta ovat parhaillaan myynnissä 990 000 euron pyyntihinnalla. Tällä summalla ostaja saa paljon elintilaa, palan salolaishistoriaa ja pienen kylällisen verran ylläpidettävää.

Kartanon asukkaat Kalle ja Riitta Pettilä ovat muuttoaikeissa ja suuntaavat kohti Salon keskustaa.

– Tuntuu haikealta, kun olen koko ikäni asunut täällä. Päätös oli pitkän pohdinnan tulos, jonka koko perhe kuitenkin hyväksyi, sanoo Kalle Pettilä.

Pettilän kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1840. Kuva: SSS/Tommi Loimovuori
Tilan vanha päärakennus on 1700-luvulta. Kuva: SSS/Tommi Loimovuori

Pettilän tilan ensimmäiseksi omistajaksi on aikakirjoihin merkitty Klemetti Niilonpoika. Hän omisti tilan vuosina 1540–1576.

Tämän jälkeen tilan omistaja vaihtui tiuhaan tahtiin. Kalle Pettilän suvulle tila päätyi vuonna 1909, kun Kalle Pettilän isoisä Herman Bock osti tilan. Bock työskenteli tuolloin kartanon tilanhoitajana. Kaupassa sovittiin, että entinen omistaja leskikreivitär Mariana Armfelt saisi jäädä asumaan kartanon päärakennukseen.

Bockin perhe, joka sittemmin vaihtoi sukunimekseen Pettilä, asettui kartanon vanhaan päärakennukseen. 200-neliöinen rakennus on 1700-luvulta, ja siinä on nykyisin kaksi vuokrahuoneistoa.

– Isoisäni perheessä puhuttiin aluksi, että he muuttavat kartanorakennukseen, kun kreivitär kuolee. Se muuttui kuitenkin muotoon, että he muuttavat kartanoon, jos kreivitär kuolee, Kalle Pettilä kertoo.

Kreivitär kuoli 12 vuotta kaupanteon jälkeen 98-vuotiaana. Huhujen mukaan hän saattaa tosin edelleen vaikuttaa kartanon vintillä.

Pettilän kartano oli suurimmillaan ennen sotia, jolloin maata oli noin 500 hehtaaria. Nyt myynnissä olevaan kokonaisuuteen ei kuulu merkittävää määrää maita.

Turun Kaakelitehtaan vanhoja kakluuneja on jäljellä kaksi, mutta ne eivät ole enää käytössä. Koivuin ja liekein koristeltu malli on ruokasalissa. Kuva: SSS/Tommi Loimovuori
Näyttävä vanha tapetti on ollut kartanossa pitkään, ja se on kertaalleen myös siirretty huoneesta toiseen. Kuva: SSS/Tommi Loimovuori

Päärakennuksessa on 370 neliötä ja vintti. Rakennus on hirsirunkoinen, ja runko on Kalle Pettilän arvion mukaan säilynyt hyvin.

– Maasto on kallioinen, ja kivijalka on pysynyt suorassa.

Rakennus on kokenut monenlaisia muutoksia vuosisatojen ja -kymmenten varrella. Esimerkiksi katto oli alunperin pärekatto, sitten huopakatto, tämän jälkeen tiilikatto ja nykyisin konesaumattu peltikatto.

Pohjoiseen katsovan pääsisäänkäynnin kohdalta on purettu lasikuisti, ja tilalle on tehty pylväikkö. Tämä tapahtui 1950-luvulla.

– Rakennus muuttui sen myötä mielestäni paremmaksi. Se lasikuisti oli aina kylmä, jopa kesällä.

Sisätiloissa muutoksia on tehty kunkin sukupolven mieltymysten mukaan. Talon keskiosaa hallitsevat juhlavan kokoiset ruokasali ja ”tikkuhuone”. Tikkuhuoneen nimi tulee vanhasta lankkulattiasta, josta irtoaa toisinaan tikkuja.

– Lattia saattaa olla alkuperäinen, emmekä ole halunneet muuttaa sitä.

”Tikkuhuoneen” leveät lattialankut saattavat olla alkuperäiset. Kuva: SSS/Tommi Loimovuori

Pettilän kartano on tällä hetkellä kallein Salossa myynnissä oleva asuntokohde.

Pettilät kertovat, että kokonaisuutta on käynyt katsomassa jonkin verran kiinnostuneita. He arvelevat, että eniten potentiaalisia ostajia löytyy pääkaupunkiseudulta.

– Ehkä kymmenen vuotta sitten olisi Salostakin löytynyt, pohtii Kalle Pettilä Nokian huippuvuosiin viitaten.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments