Rauhanpalkinto sananvapaudelle

0

VESA JAAKOLA. Tänä vuonna Nobelin rauhanpalkinto annettiin kahdelle media-alan toimijalle, jotka vaikeissa työoloissa puolustavat journalismillaan sanan ja ilmaisun vapautta. Palkinnon jakavat venäläisen uutistoimiston Novaja Gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov ja filippiiniläisen Rappler-uutispalvelun perustaja Maria Ressa.

Sodan ja rauhan asioissa medioilla on oma roolinsa ja tehtävänsä. Lähes aina sotien ensimmäinen uhri on sananvapaus. Sotiessaan valtiot pyrkivät tätä vapautta rajoittamaan. Tiedonvälitystä valjastetaan ajamaan sotivan valtion tavoitteita.

Monissa maissa sananvapautta pyritään rajoittamaan myös muina aikoina – usein valtapoliittisista syistä. Näin tehdään myös nyt palkittujen kotimaissa Venäjällä ja Filippiineillä. Kummassakin maassa valtiojohto kokee riippumattoman median ja sananvapauden uhkaksi valta-asemalleen.

Venäjällä Vladimir Putinin valtakauden jatkuessa ihmisoikeuksia on kavennettu merkittävästi myös sananvapauden osalta. Valtiojohto tavoittelee yksinoikeutta poliittiseen joukkoviestintään riippumattomien medioiden kustannuksella.

Novaja Gazeta yrittää sinnitellä vielä valtiovallasta riippumattomana uutistoimistona, vaikka useita sen toimittajia on murhattu.

Filippiineillä Maria Ressa on tavallaan myös sotajournalisti. Hän on arvostellut suorin sanoin maan presidentin Rodrigo Duterten sotaa huumeita vastaan. Tämä on määrännyt maan poliisivoimat surmaamaan ilman oikeudenkäyntejä huumekauppiaita ja huumeiden käyttäjiäkin.

Antaessaan rauhanpalkinnon sananvapauden puolustajille Nobel-komitea haluaa samalla tukea laajemminkin ihmisten poliittisia oikeuksia ja kansalaisvapauksia, näin myös kansanvaltaa ja monipuolueista vaalidemokratiaa. Aidossa demokratiassa sanan ja ilmaisun vapaus on yksi sen kulmakivistä.

Sananvapaudella voidaan siis mitata kansanvallan tilaa ja toimivuutta eri maissa. Mittaajista tunnetuin ja luotettavin on Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF). Se seuraa ja selvittää mediaoloja ja sananvapauden rajoituksia nykyisin 180 valtiossa.

Sananvapauden toteutumisen osalta järjestö luokittelee maat parhaista huonoimpiin.

Uusimmassa luokituksessa 2021 medioilla on suurin toimintavapaus seuraavissa maissa paremmuusjärjestyksessä: Norja, Suomi, Ruotsi, Tanska, Costa Rica, Alankomaat, Jamaika, Uusi Seelanti, Portugal ja Sveitsi.

Medioissa sanan ja ilmaisun vapaus toteutuu parhaiten Pohjoismaissa, kun Islantikin kipuaa sijalle 16. Muista lähteistä tiedämme, että ihmisten poliittiset oikeudet ja kansalaisvapaudet toteutuvat Pohjoismaissa ja muissakin kärkikymmenikön eurooppalaisissa valtioissa ehkä parhaiten maailmassa.

Nobel-palkittujen maat sijoittuvat RSF-luokituksen huonolle puolelle: Filippiinit sijalle 138. ja Venäjä sijalle 150. Etenkin Venäjällä kansanvalta voi huonosti.

Vielä huonommin se voi mediaoloiltaan huonoimmissa valtioissa: Eritreassa, Pohjois-Koreassa, Turkmenistanissa, Kiinassa, Djiboutissa, Vietnamissa, Iranissa, Syyriassa, Laosissa ja Kuubassa. Kansanvaltaa näissä maissa on vain vähän, jos ollenkaan.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.