Salolaislapsia jonottaa päiväkoteihin –  ”Se oli tosi kova pettymys”

6
Hajalan päiväkotiin ei pääse sisälle noin vain.

Viisivuotias Lenni jonottaa pääsyä Hajalan päiväkotiin Halikossa. Äiti Laura Järvenpää kertoo kyselleensä päiväkotipaikkaa keväällä.

– Ensin kaupungilta sanottiin, että Hajalan päiväkodissa on tilaa ja päätös tehdään mahdollisimman nopeasti. Sitten minulle soitettiin ja kerrottiin, ettei tilaa olekaan, ja jonossa on jo muitakin lapsia. Se oli tosi kova pettymys.

Pettyneitä vanhempia on muitakin: Hajalan lisäksi ainakin Kalliorinteen päiväkoti Teijolla on tällä hetkellä täynnä. Pulaa on erityisesti pienten lasten hoitopaikoista, ja esimerkiksi Lampolan päiväkodissa on tilaa vain yli kolmevuotiaille.

– Asiakas ei välttämättä saa lastaan lähipäiväkotiin. Vanhempien toiveet, tarpeet ja lapsen ikä eivät aina kohtaa, palveluohjaaja Anne Blomqvist Salon varhaiskasvatuksesta sanoo.

Suurin osa vanhemmista haluaa lapsensa lähipäiväkotiin. Jotkut päiväkodit ovat vanhempien silmissä myös suositumpia kuin toiset.

Salon varhaiskasvatuksen kirjoilla on tänä syksynä kaikkiaan 1 800 lasta päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimen varhaiskasvatuksen leikkikerhoissa. Kaupungilla on kolmattakymmentä omaa päiväkotia, joiden lisäksi varhaiskasvatus on ohjannut 250 lasta palvelusetelillä yksityisiin päiväkoteihin ja ryhmäperhepäivähoitokoteihin.

– Salo on maantieteellisesti valtavan laaja, eikä palveluverkko ole tiheä. Joillain alueilla lapsia mahtuu päiväkotiin ja perhepäivähoitoon hyvinkin, mutta on joitain alueita, joissa on vapaana vain yksittäisiä paikkoja tai yksikkö on täynnä, Anne Blomqvist muotoilee.

Kaupunki ei halua kertoa, mitkä päiväkodit ovat tällä hetkellä täynnä ja missä päiväkodeissa on mahdollisesti tilaa. Varhaiskasvatus ajattelee, että tietojen julkistaminen voisi ohjailla asiakkaita liiaksi näiden hakiessa hoitopaikkaa lapselleen.

”Hakemukset eivät kohdentuisi niihin yksiköihin tai sille alueelle, joihin niiden kuuluisi asiakkaan ensisijaisen toiveen mukaan tulla. Ja kun tilanne elää ja muuttuu koko ajan, voi pahimmillaan käydä niin, että asiakas jättää hakematta yksikköön, johon olisikin vapautunut jossain välissä paikka”, kaupunki perustelee sähköpostissa.

Järvenpään perhe asuu Hajalassa, mutta vanhemmat valitsivat Lennin ja hänen isoveljensä Mikaelin hoitopaikaksi aikoinaan Verkanappulat-päiväkodin Paimiossa. Mikael aloitti tänä syksynä ekaluokkalaisena Hajalan koulussa, mutta Lenni käy edelleen hoidossa Paimiossa.

Laura Järvenpää toivoo, että Lenni pääsisi Hajalassa vuoden päästä edes esiopetukseen, jotta poika ehtisi tutustua tuleviin kavereihinsa ennen varsinaisen koulun alkua. ”Ylimääräistä” ajomatkaa Lennin päivähoidosta ei perheelle kerry, sillä äidin työpaikka on Paimiossa.

Hajalassa on kuitenkin ynnäilty, mitä se voi tarkoittaa, jos lapsi ei pääsekään hoitoon lähipäiväkotiin.

– Moni hajalalainen vanhempi kulkee töihin Turun suuntaan, kyläyhdistyksen entinen puheenjohtaja Sini Piintilä huomauttaa.

Hajalaa lähinnä on Metsärinteen päiväkoti Halikossa. Jos tekee viisipäiväistä työviikkoa ja pitää kuukauden kesäloman, lapsen kuljettaminen Hajalasta Metsärinteelle tarkoittaa Piintilän mukaan lähes 8 000 kilometriä vuodessa.

Koukkaus ”väärään suuntaan” tuli tutuksi monelle lapselle ja aikuiselle, kun Hajalan päiväkoti nelisen vuotta sitten yllättäen suljettiin – ja avattiin uudelleen remontin jälkeen.

Kalliorinteen päiväkoti Teijolla on täynnä.

Varhaiskasvatuksessa puhutaan osallistumisasteesta. Se kertoo, moniko alle kouluikäinen on kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa. Osallistumisasteen kasvattaminen on yksi pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan varhaiskasvatukseen osallistui Suomessa 245 255 lasta viime vuonna. Osallistumisaste oli 77 prosenttia, joka on kaukana muista Pohjoismaista.

– Salossa osallistumisaste on hyvä, Blomqvist kehaisee.

Viisivuotiaista salolaislapsista peräti 95 prosenttia on varhaiskasvatuksessa. Se vastaa jo EU:n tavoitetta, joka on 96 prosenttia.

”Varhaiskasvatukseen osallistuminen on kasvanut viime vuosina Suomessa ripeästi 1–5-vuotiaiden ikäryhmissä”, Tilastokeskus tiedotti kesäkuussa. Valtakunnallinen suuntaus näkyy Salossa paitsi hakemusten määrissä myös vanhempien toiveissa.

–  Pienten lasten vanhemmat haluavat lapsensa entistä useammin päiväkotiin perhepäivähoidon sijasta. Pienten lasten ryhmät tahtovat täyttyä tosi nopsaan, palveluohjaaja Anne Blomqvist kertoo.

Lähtökohta on se, että asiakas saa valita lapsensa hoitopaikan ja hoitomuodon.

Neljän lapsen äiti Marjukka Tuttavainen hoiti lapsia kotona Hajalassa siihen asti, kunnes perheen kuopus oli täyttänyt kolme. Kaksi vanhinta lasta kävivät Hajalan koulua, kun Hämälistö vuosi sitten keväällä haki 3- ja 5-vuotiaille pojille paikkaa päiväkodista.

Hajalan päiväkodissa oli sillä hetkellä täyttä.

– Kaupunki tarjosi meille erilaisia vaihtoehtoja. Metsärinteen päiväkodissakaan ei ollut silloin paikkoja, ja ykkösvaihtoehtona tarjottiin yksityistä päiväkotia, johon molemmat pojat olisivat mahtuneet.

Myös Vartsalan päiväkodissa olisi Hämälistön mukaan ollut tilaa. Perhepäivähoidossa oli tarjolla vain yksittäisiä paikkoja eri puolilla kaupunkia.

– Kovan kaivamisen jälkeen löytyi lopulta perhepäivähoitaja, jolle molemmat pojat pääsivät väliaikaisella poikkeusjärjestelyllä kesän ajaksi. Viime syksynä heille löytyi paikka Hajalasta.

Perheen arkea ja lasten kuljettamista helpotti se, että äiti palasi vanhempainvapaalta töihin Saloon päin. Puolison työmatka vei Turun suuntaan.

Lampolan päiväkoti Perniössä avattiin nelisen vuotta sitten.

Palveluohjaaja Anne Blomqvist kuvailee palveluohjausta palapeliksi, joka ei tule koskaan valmiiksi. Lapsiperheiden siirtyminen alueelta toiselle voi muuttaa tilannetta äkistikin.

– Asiakkaan toive ja vapaa hoitopaikka eivät välttämättä kohtaa. Päiväkodissa voi olla tilaa vaikka eskariryhmässä, mutta hakija onkin 1,5-vuotias, Blomqvist muistuttaa.

Jos lapsi päätyy vaihtoehtoiseen hoitopaikkaan, vanhemmat voivat jättää saman tien anomuksen hoitopaikan vaihtamisesta ja jäädä odottamaan paikan vapautumista toivomastaan varhaiskasvatuspaikasta.

– Tyhjiä paikkoja emme pidä varattuna. Työntekijöitä palkataan sitä mukaa, kun varhaiskasvatuspaikkoja tarvitaan.

Salon kaupunki etsii parhaillaankin töihin varhaiskasvatuksen lastenhoitajia ja opettajia. Tarjolla on sijaisuuksia yhdestä päivästä puoleen vuoteen. Henkilöstön palkkaaminenkaan ei auta, jos päiväkodista loppuvat seinät kesken.

Juttua muutettu 13.10. kello 10.30. Marjukka Tuttavaisen nimi korjattu.

6 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Veka
13 päivää sitten

Lapsiperheitä halutaan, mutta lapsia ei. Ne tuntuvat olevan vain ikävä kustannuserä.

Eläkkeenmaksajiksi
12 päivää sitten
Reply to  Veka

Olen ymmärtänyt, että tarvitsemme lapsia vain maksamaan naapurin lapsettoman perheen eläkkeet.

Mitäs mä sanoin?
12 päivää sitten

Eikös pitänyt lasten vähetä Salosta? Ainakin selvityksen mukaan, kun oltiin kovalla tohinalla sulkemassa kouluja ja päiväkoteja.

Hölmöjä
12 päivää sitten

Salossa ollaan hölmöjä. Täällä ollaan kahden suuren likakaivon välissä, jossa katujengit ja muut ongelmat valtaavat alaa. Eikä osata markkinoida halvan tuppukylän ja kylien etuja lapsiperheille tai lapsia suunnitteleville. Päinvastoin, tällaisia uutisia saa lukea.

Oma napa on keskustassa
12 päivää sitten

Hei kaupungin virkamiehet, mikä meni vikaan? Päiväkodit täynnä. Onneksi Salo ei markkinoi aktiivisesti entisiä kuntakeskuksia tulevaisuuden asuinpaikkoina lapsiperheille, eihän tänne enää mahtuisi.

Mä vaan
12 päivää sitten

Kunta täyttänee lain kirjaimen, kun tarjoaa alueellaan asuvalle päivähoitopaikkaa kunnan rajojen sisäpuolelta. Ex-noksut muistanevat vielä, miten epäkivaa saattoi olla ajaa ylimääräinen lenkki vain siksi.