
Salossa lauantaina vieraillut SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm luottaa vaali-innostuksen nousevan ennen tammikuussa käytäviä aluevaaleja. Äänestäjien into vaikuttaa vielä laimealta, mutta Rönnholm muistuttaa suomalaisten arvostavan terveydenhuollon toimivuutta, omaa hyvinvointiaan ja läheistensä terveyttä.
– Kuntavaalien alla tehdyissä tutkimuksissa yli 90 prosenttia äänestäjistä ilmoitti pitävänsä terveydenhuoltoa joko erittäin tai melko tärkeänä vaikuttajana äänestyspäätökseen. Se on hyvä lähtökohta aluevaaleille, sillä tässä on kyse arkisten palvelujen järjestämisestä, Rönnholm painottaa.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan vain reilut 43 prosenttia äänestysikäisistä aikoo varmasti käyttää äänioikeuttaan aluevaaleissa.
– Uskon, että ihmiset ehtivät herätä. Terveys ja turvallisuus ovat suomalaisille ensisijaisia asioita, Rönnholm sanoo.
Hyvinvointialueiden valtuustot valitaan aluevaaleilla 23. tammikuuta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta.
Varsinais-Suomeen valitaan 79 jäsenen aluevaltuusto, jonka toimikausi alkaa maaliskuun alusta. Se on hyvinvointialueen ylin päättävä elin, joka valitsee aluehallituksen ja muut toimielimet.
Keskusteluissa on puntaroitu, kannattaako samojen poliitikkojen pyrkiä päättäjiksi sekä kunnissa, alueilla että valtakunnallisesti. Rönnholm kannustaa konkareita ehdolle.
– Etenkin näissä ensimmäisissä aluevaaleissa on tärkeää saada tarjolle päätöksentekijöitä, jotka ovat äänestäjille ennestään tuttuja ja joihin he luottavat, hän korostaa.
SDP pitää Varsinais-Suomen piirikokouksen ensi sunnuntaina. Puolueen ehdokaslista alkaa olla maakunnan osalta jo täynnä. Naantalissa syntynyt ja Turussa asuva Rönnholm toteaa alueilla oleva suuria eroja, mutta kehuu Salon tilannetta:
– Täällä on saatu ehdolle tunnettuja päätöksentekijöitä.
Hyvinvointialueilla tehdään isoja päätöksiä ja käytetään suuria rahoja. Aluevaaleissa valittavat päättäjät vaikuttavat siihen, miten nopeasti omalla paikkakunnalla pääsee lääkäriin, miten hyvin vanhuspalvelut hoidetaan ja miten huolehditaan terveydenhuollon henkilökunnan jaksamisesta.

Rönnholm huomauttaa suomalaisen erikoissairaanhoidon olevan huippulaatua ja kansainvälisesti vertailtuna taloudellisesti tuotettua.
– Eri alueilla on eri haasteet palvelujen järjestämisessä, mutta kaikkialla ihmisen tarvitsema hoiva ja hoito on saatava alulle niin varhaisessa vaiheessa, että kustannukset eivät kumuloidu erikoissairaanhoitoon, hän toteaa.
Rönnholm nostaa esille nuorten mielenterveysongelmien lisääntymisen.
– Hoitoon on tarvittaessa päästävä jo kouluiässä. Sillä on merkitystä sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti: on tärkeää, että nuoret pääsevät siirtymään koulusta työelämään, hän korostaa.
Rönnholm muistuttaa, että hyvinvointialueilla päätetään myös sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjäystävällisyydestä.
– Esimerkiksi ajanvarausjärjestelmien on oltava sujuvia, mutta myös siinä on muistettava palvelujen esteettömyyden vaatimus: digitaalisuudesta ei saa tehdä kenellekään uutta estettä.
SDP vietti lauantaina neljättä kertaa kansallista SDP:n Toimintapäivää, jonka merkeissä puoluejohto, ministerit, kansanedustajat ja muut aktiivit kiersivät eri puolilla maata teemalla Suomesta maailman perhemyönteisin maa. Tapahtumissa edustajat keskustelivat kansalaisten kanssa siitä, miten suomalaisen yhteiskunnan perhemyönteisyyttä voi edistää. Puolueen keskeisenä tavoitteena on tarjota perheille apua ja tukea kaikissa elämänvaiheissa helposti, nopeasti ja mahdollisimman läheltä.
Liikkeellä olivat lauantaina Antton Rönnholmin lisäksi muun muassa työministeri Tuula Haatainen, kuntaministeri Sirpa Paatero, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sekä muita kansanedustajia.
Kun ei kelvannut päättäjille maakunta vaan puhutaan hyvinvointialueista, se sekoitti jo tulevien vallien merkitystä meissä peruskuntalaisissa. Ei ole oikein vielä enemmänkin asioita seuraavalle valjennut mistä tuo tule valtuusto sitten päättää? Ehdokkaina tuntuu kuitenkin ilmoittautuvan henkilöitä, joilla on aikaa eduskuntaan, kunnanvaltuustoihin ja tulevaan valtuustoon. Kyseisiä itseensä uskovia pitää vain kunnioittaa heidän ominaisuuksistaan. Uskoisin tulevalle valtuustolle ilmaantuvan paljon uusia asioita, joiden perehtymiseen ei riitä peruskansalaisen ominaisuudet. Jos sattumalta löytyy sopivalta vaikuttava ehdokas ohjelmineen, ehkä silloin vaivaudun äänestämään.
Onko kukaan niin tehokas, että pystyy hoitamaan edes kahta saati kolmea luottamusvirkaa tarvittavan tehokkaasti. Enpä todellakaan usko, vuorokauteen tarvittaisiin ainakin 34 tuntia, jos sekään riittää.
Kannattaa katsoa ehdokkaat tarkkaan, josko löytyisi ns. vapaa ehdokas. Jos ei, kannattaako äänestää?
Ehkä tärkeintä onkin saada paikka uuteen maakuntahallinto. Toinen asia on sitten siellä vastaantulevat asiat.
Pystyttekö takaamaan paikallisten terveydenhuoltopalveluiden pysymisen Salossa? Tulevatko ikääntyneet saamaan hoivapaikat helpommin kuin nyt? Entä kaikki se, mitä ennen hoidettiin lääninhallituksen kanssa?
Älkää nyt ainakaan salolaisia äänestäkö sotkemaan koko maakunnan asioita.
Juuri näin. Ainoa järkevä teko on äänestää jaloillaan ja muuttaa pois Salosta. Taakse ei kannata ikinä katsoa.
Näin on, Salolaisia ei kannata äänestää se on jo nähty mitä siitä seuraa.
Eikä turkulaisia. He eivät ymmärrä raha-asioista mitään.
Ihminen, joka on joka paikassa, ei ole missään. Ei ole yli-ihmisiä, onhan se nähty.
Täysin turhat vaalit.