Sote-uudistus tuo politiikkaa maakunnan tasolle – puolueiden piirien asema vahvistuu

1
Tammikuun vaaleissa valitaan aluevaltuusto, joka päättää muun muassa siitä, mitä Salon sairaalanmäellä tulevaisuudessa tehdään. Kuva: SSS/Marko Mattila.

Puolueiden piirijärjestöjen merkitys kasvaa sote-uudistuksen yhteydessä, uskovat piirien toiminnanjohtajat. Ensimmäiset aluevaalit järjestetään ensi tammikuussa. Niissä valitaan jäsenet hyvinvointialueen valtuustoon.

Puolueet ovat esittäneet, että hyvinvointialueen budjettiin varattaisiin rahaa niille maksettavaan toimintatukeen.

Salon suurimmat puolueet ovat SDP, kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta. Maakuntatasolla Salosta odotetaan vahvaa panosta myös aluevaaleissa.

 

SDP:n piirin toiminnanjohtaja Talvikki Jori on positiivisesti yllättynyt ehdokashankinnan etenemisestä. Hänellä on myös terveisiä ehdokkuutta harkitseville, joita politiikkaa kiinnostaa vakavasti:

– Aluevaalit ovat erinomainen tilaisuus hankkia maakunnan laajuista tunnettuutta.

Demarit tavoittelevat kattavaa listaa niin, että joka kunnasta olisi ehdokas.

– Odotamme vaaleista hyvää tulosta. Kärkiehdokkaat tulevat keräämään isoja äänipotteja.

SDP ei ole vielä virallisesti julkistanut aluevaaliohjelmaansa.

– Haluamme julkisesti rahoitetut, tasapuolisesti saatavilla olevat palvelut. Tasapuolisuus kattaa myös alueellisuuden.

Vaikka vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille, Jorin mukaan kunnallisille poliitikoillekin jää oma roolinsa: poliittisen apparaatin sisällä viesti kulkee kunnista valtuutettujen kautta hyvinvointialueen päättäjille.

Piiritoimistosta tarjotaan hyvinvointialueen valtuusto- ja hallitusryhmille sihteerin palvelut niin kuin nykyään maakuntahallituksen ja -valtuuston ryhmille.

– Tavoite on, että pystymme tarjoamaan uusille päättäjille toimintaan myös sisällöllistä tukea, sanoo Jori.

 

EHDOKKAITA halutaan eri puolilta maakuntaa, ja tavoitteena on suurimman ryhmän asema – niin kuin kaikissa vaaleissa, sanoo kokoomuksen Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Juha Rantasaari.

Salossa kokoomuksella on vahva kannatus, ja se on kaikissa vaaleissa puolueella tärkeä paikkakunta.

– Toivon, että kaikkien puolueiden ehdokkaat tajuvavat, että näissä vaaleissa pitää nousta maakuntatason päättäjäksi, Rantasaari sanoo.

Hän arvioi, että aluevaalit voivat olla steppi vahvempaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja edunvalvontaan.

– Puolueiden piirijärjestöistä tulee aikaisempaa tärkeämpiä. Niiden päätehtävä on tehdä politiikkaa, ja näin politiikan ammattilaisen näkökulmasta politiikka tulee nyt takaisin politiikkaan.

Aivan kuin kuntavaaleissa aluevaaleissakaan ei ole kyse vain valtuuston valinnasta. Uuteenkin hallintoon tulee todennäköisesti lautakuntia ja jaostoja.

– Niitä jaettaessa otetaan huomioon ihmiset, jotka ovat asettaneet itsensä likoon vaaleissa, sanoo Rantasaari.

Kokoomus vastusti Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikaansaamaa sote-uudistusta. Se ei myöskään kannata alueiden verotusoikeutta.

– Hyvinvointialueiden pitää saada valtiolta tulevilla rahoilla aikaiseksi enemmän kuin nykymallilla. Tulosta pitää tehdä toiminnan tehokkuudella, ei verotuksella.

 

KESKUSTAN piirin toiminnanjohtajan Hanna Vuolan mukaan kiinnostusta vaaleihin on joka puolella maakuntaa.

– Tilanne on hyvä. Ehdolle on asettumassa myös sote-alan asiantuntijoita, jotka eivät ole olleet mukana kuntavaaleissa. Ehdokkuus kiinnostaa myös kansanedustajia.

Vuola muistuttaa, että vaikka aluevaaleissa vaalipiirinä on koko maakunta, kyse on lähipalveluista. Keskustan vaaliohjelmassa lähdetään muun muassa siitä, että joka kunnassa on sote-asema.

– Lähipalveluita pitää vahvistaa niin, että ne ovat tasavertaiset koko alueella. Nyt saatavuus vaihtelee kuntien välillä, ja ne voivat vaihdella esimerkiksi Turun kaupungin sisällä.

Keskustan haluaa päätöksentekoon myös alueellista kattavuutta. Sitä turvattaisiin valtuuston valitsemilla lautakunnilla, joiden kokoonpanosta päätettäisiin hallintosäännöllä, että edustajia pitää olla maakunnan eri puolilta.

– Luottamustehtäviä alueen hallinnossa riittää, vaikka valtuustopaikkaa ei tulisikaan.

Hanna Vuola puolustaa piirijärjestöjen toiminnanjohtajien ehdotusta, että hyvinvointialue maksaisi järjestöille toimintatukea.

– Piirijärjestöjen merkitys kasvaa. Toimintatuella tuettaisiin demokratiaa ja tiedotusta.

 

PERUSSUOMALAISTEN piirin puheenjohtaja Silvia Koski vakuuttaa, että jokaisesta Varsinais-Suomen kunnasta tulee vähintään yksi perussuomalainen ehdokas. Ensimmäiset 40 ehdokasta julkistetaan ensi sunnuntaina.

– Tavoitteena on täysi lista. Mukana on alan ihmisiä, niin sote-palveluissa kuin pelastustoimessa työskenteleviä.

– Vaalit ovat haaste kaikille puolueille. Kuntavaaleihin tehtiin isot satsaukset, ja eduskuntavaalit ovat oven takana.

Perussuomalaiset hakevat ehdokkaita, jotka olisivat menestyneet hyvin kotikuntansa kuntavaaleissa ja joilla olisi myös laajempaa kannatusta.

– Toivomme myös, että kansanedustajat asettuvat ehdolle.

Salo on Kosken mukaan merkittävä paikka vaalituloksen kannalta.

– Toivon, että sieltä tulee hyvä edustus.

– Se, miten pääsee lääkäriin, on vain yksi osa sote-palveluita. Kyse on myös vanhusten hoidosta, ja sosiaalipuolen ammattilaiset toivovat, että sosiaalipalvelut pidettäisiin vahvemmin esillä.

Perussuomalaisille ei ole Varsinais-Suomessa toistaiseksi lainkaan palkattua henkilökuntaa. Siihen saattaa tulla muutos.

– On selvä, että jos tulee paljon päivätyötä muistuttavaa tekemistä, sitä ei voi tehdä päätyön ohessa. Valmistaudumme siihen, että politiikan tekeminen muuttuu.

 

Vaaleihin aikaa alle kolme kuukautta

  • Aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta 2022. Ehdokaslistojen pitää olla valmiina 14. joulukuuta mennessä. Vaalipiirinä on koko maakunta niin kuin eduskuntavaaleissa. Varsinais-Suomessa aluevaltuutettuja valitaan 79. Ehdokkaita voi listalla 98.
  • Aluevaltuustojen toimikausi alkaa 1. maaliskuuta 2022. Väliaikainen valmistelutoimielin Vate toimii väliaikaishallintona 28. helmikuuta 2022 asti. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa. Silloin palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle.
  • Hyvinvointialueen hallintomalli on samanlainen kuin kunnissa. Aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Se vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta. Aluevaltuusto valitsee aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan. Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa.
  • Aluevaltuuston tehtävät on määritelty hyvinvointialueesta annettavassa laissa. Se päättää muun muassa hyvinvointialuestrategiasta, hyvinvointialueen hallintosäännöstä sekä hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Aluevaltuusto voi asettaa lautakuntia, johtokuntia ja niiden jaostoja.
1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Näkyvyys ei ole osaamista
10 kuukautta sitten

Olisi syytä sitten osatakin jotain. Pelkkä puolueen jäsenyys ja ’näkyvyyden hankkiminen’ ei ainakaan minua saa äänestämään ketään, ellei ole näyttöä asioiden osaamisesta.