Teijolla tutkitaan patorakenteiden kuntoa – työ aiheuttaa poikkeusjärjestelyjä kansallispuistossa

0
Hamarijärven padolla (kuvassa) ja Sahajärven padolla tehdään patorakenteiden kunnon selvitystöitä. Työt valmistuvat suunnitelmien mukaan ensi syksyyn mennessä. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Metsähallitus on ryhtynyt selvittämään Teijon kansallispuiston alueella sijaitsevien, muinaismuistolain nojalla suojeltujen patorakennelmien kuntoa. Työtä tehdään yhdessä vesirakenne- ja vesitaloussuunnitteluun erikoistuneen insinööritoimisto Maveplan Oy:n kanssa.

Asiantuntijoiden tehtävänä on selvittää Hamarijärven ja Sahajärven patojen (Fleminginpato ja Voimalaitospato) sekä niihin liittyvien patorakennelmien kunto. Samalla laaditaan patojen korjaussuunnitelmat kustannusarvioineen.

Nyt käynnistyneen suunnittelutyön on tarkoitus valmistua ensi syksyyn mennessä. Työ aloitetaan määrittämällä historiallisten patorakennelmien koostumus ja rakenne. Lisäksi padoille ideoidaan tarkkailuohjelmat. Perusteellinen selvitystyö on tärkeää, sillä padoista ei ole tiedossa rakennepiirustuksia.

Hamarijärven padolle laaditaan patoturvallisuuslain mukainen turvallisuussuunnitelma, sillä pato on luokiteltu vahingonvaaran perusteella 1-luokkaan. 1-luokkaan luokitellut padot aiheuttavat onnettomuuden sattuessa vaaran ihmishengelle ja terveydelle tai huomattavan vaaran ympäristölle. Suomessa on 448 luokiteltua patoa, joista 86 on 1-luokassa (tilanne 11/2019).

– Hamarijärven pato on ollut paikallaan aikaisintaan 1680-luvulla, ja patolaitteita on uusittu ainakin 1700-luvun lopulla ja 1900-luvulla. Sahajärvellä sijaitsevaan uomaan, jossa Fleminginpato on, rakennettiin useita patorakenteita ja teollisuusrakennuksia viimeistään 1700-luvulta alkaen, Metsähallituksen arkeologi Tapani Tuovinen kertoo tiedotteessa.

Molemmat padot ovat muinaismuistolain määrittämiä kiinteitä muinaisjäännöksiä, joihin kajoaminen ilman lupaa on kielletty.

– Suunnittelutyö edellyttää patoturvallisuusvaatimusten lisäksi myös patojen historiallisten arvojen huomioimisen. Siksi teemme suunnittelua ja ratkaisuja yhteistyössä Museoviraston kanssa, joka myös hyväksyy lopulliset korjaussuunnitelmat, Tuovinen toteaa.

Patorakenteita kairataan kuluvan syksyn aikana ja patojen suotovesistä otetaan näytteitä. Selvitystyön ajaksi Hamari- ja Sahajärven vedenpintaa tullaan pitämään tavallista matalammalla tasolla. Metsähallitus vastaa patojen virtaamien säätelystä.

Lisäksi Metsähallitus rajaa Fleminginpadon Teijon kansallispuiston kävijöiden kulkureittien ulkopuolelle. Totin luontopolku tullaan sulkemaan parannustöiden ajaksi.

– Olemme merkinneet Fleminginpadon maastoon lippusiimalla ja toivomme, että kävijät pysyttelevät siimojen ulkopuolella. Tämä helpottaa tarvittavien mittausten tekoa ja padon kunnon seurantaa, Metsähallituksen puistomestari Okko Salo sanoo tiedotteessa.