Tämän tilan pihapiirissä on totuttu hiekkatiellä hidastuviin askeliin ja esiin kaivettuihin matkapuhelimiin.
– Moni pysähtyy ottamaan kuvia. Toisinaan joku eksyy yksityisalueen puolellekin. Käymme heitä sitten ystävällisesti ohjaamassa pois, kun he eivät ole huomanneet yksityisalueesta kertovia kylttejä, sanoo tilanhoitaja Kari Ehrnrooth ja hymyilee leveästi päälle.
Uteliaisuutta herättävällä paikalla on kaksi nimeä: Joensuu ja Åminne. Tilanhoitaja kertoo käyttävänsä enemmän Joensuuta. Kaksiniminen kartano on paitsi Björn Wahlroosin pieteetillä uuteen loistoon nostama historiallinen kokonaisuus myös vuoden jokaisena päivänä toimiva maa- ja metsätila.
Tänä vuonna Salon alueen yrittäjäjärjestöt valitsivat Åminne Gods -tilan vuoden salolaiseksi pk-yritykseksi. Tunnustus julkistettiin lauantai-iltana järjestetyssä Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa Turun Logomossa.
Joensuun kartano ja paikallinen pk-yritysten järjestö eivät tunnu aivan ilmeisimmältä parilta, mutta Åminne Gods on ollut jo vuosia Halikon Yrittäjien jäsen.
– Olin yllättynyt valinnasta. Ehkä tämä on jonkinlainen tsempparipalkinto, tuumaa Ehrnrooth.
Millainen yritys Åminne Gods sitten on?
Tilanhoitaja ja yrityksen toimitusjohtaja Ehrnrooth viittilöi vieraat punatiiliseen piharakennukseen. Sen sisältä löytyy konttori, joka on näyttänyt samalta miltei sadan vuoden ajan.
– Kalusteet ovat jonkin pankin vanhat ja tulleet tänne 1920- tai 30-luvulla.
Karttoja säilytetään rullilla tilanhoitajan työhuoneen seinustan puisessa lokerikossa. Sieltä löytyy paperilla valtavan tilan tilukset: Åminne Gods hallinnoi yli 2 200 hehtaarin maita. Peltomaata on viljelyssä noin 400 hehtaaria ja talousmetsää on noin 1 600 hehtaaria. Loput ovat tiestöä, joutomaita ja kartanoalueen puistoja.
Tila työllistää yhdeksän henkilöä. Maatilayritys ja kartanon yksityispuoli toimivat erillään, ja esimerkiksi päärakennuksen henkilökunta ei kuulu maatilayrityksen työvoimaan.
– Tästä olen hyvin tarkka, sanoo Ehrnrooth.
Tilan vuotuinen liikevaihto on noin 1,2 miljoonaa euroa. Kuten monilla muillakin suurilla maatiloilla, investoinnit ovat mittavia.
– Suurten poistojen vuoksi verotettavaa tulosta ei synny, sanoo Ehrnrooth.
Metsätalouden osuus on liikevaihdosta 30 prosenttia ja viljan myynnin osuus 40 prosenttia. Pelloilla kasvaa erilaisia vehniä, kahta ohralajiketta, kauraa, härkäpapua ja pellavaa sekä kiertokasvina rapsia.
Joensuun kartano oli pitkään myös suuri sokerijuurikkaan tuottaja. Juurikkaan viljely alkoi tilalla jo vuonna 1919 – vuotta aiemmin oli perustettu Salon sokeritehdas. Tehdas suljettiin vuonna 2006, minkä jälkeen sokerinvalmistus jatkui Säkylässä.
Joensuun kartanosta Säkylään lähti vain yhden vuoden sato, minkä jälkeen juurikkaan viljely lopetettiin. Lopetuspäätös ei liittynyt tehtaan sijaintiin vaan matoihin ja multaan.
Kartano oli mennyt mukaan paikalliseen nostokoneyhtiöön, jolla oli tehokas toimintamalli: yhtiö hankki valtavan nostokoneen, joka kiersi tilalta toiselle. Nostokone painoi tyhjänä 20 tonnia ja lastattuna 40 tonnia eli rutkasti enemmän kuin tilan suurimmatkaan traktorit.
Tilanhoitaja Ehrnroothia alkoi mietityttää nostokoneen koko.
– Kuivalla pellolla paino ei ole ongelma, mutta syksyisin pellot ovat usein kosteita. Koneen paino tiivistää ja tuhoaa maata, ja vaikutukset ulottuvat metrin syvyyteen asti. Niitä ongelmia korjataan kymmeniä vuosia. Näin sen umpikujana.
Sokerijuurikkaan viljely päättyi, eikä Ehrnrooth ole aikeissa aloittaa sitä uudelleen. Tilanhoitajan ei ole koskaan tarvinnut varmistella viljelypäätöksiään Björn Wahlroosilta.
– Nalle on sanonut, ettei häntä kiinnosta, mitä viljelemme.
Asetelma on selvä: substanssiosaaminen tuo toimitusjohtajalle paljon liikkumatilaa.
Tilanhoitaja Ehrnroothilla on vankka kokemus päätöstensä tueksi. Hän on maatilan poika Mikkelistä ja Helsingin yliopistosta valmistunut agronomi. Joensuun kartanon tilanhoitajana hän aloitti vuonna 1994.
Tuolloin kartanoa isännöi Holger von Knorring. Ajat olivat erilaiset, eikä tilan pyörittämisellä saatu kasaan tarpeeksi rahaa kattamaan omistajaperheen kuluja.
– Tilasta napsittiin tuolloin palasia myyntiin, kertoo Ehrnrooth.
Björn Wahlroos osti kartanon vuonna 2001 von Knorringeilta 59 miljoonalla markalla. Tämän jälkeen kartano puistoineen koki perusteellisen restauroinnin.
Vaikkei Wahlroos olekaan kiinnostunut peltoviljelyn yksityiskohdista, moneen muuhun asiaan hän on paneutunut tarmolla. Ehrnrooth kiittelee Wahlroosia siitä, kuinka hän vaalii kartanoa historiaa kunnioittaen. Tämä näkyy esimerkiksi rakennusten kunnostustöissä: hintalappua enemmän katsotaan sitä, että asiat tehdään oikein.
– Tuntuu hienolta, kun olen ollut mukana kartanon tällaisessa vaiheessa, jossa miljöö on rakennettu uudelleen ylös.
Kartanon talouskeskuksen ja puistojen massiivisen korjaamisen ohella uusi kukoistus tarkoittaa vanhojen maiden takaisin haalimista: Wahlroosin aikana kartanon maiden pinta-ala on kasvanut noin 640 hehtaarilla.
Vuonna 2015 tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos.
Nykyisin tilan omistaa Björn Wahlroosin poika Thomas Wahlroos, joka pitää tilaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Nuorempaa Wahlroosia ei näy Salossa järin usein, mutta Ehrnrooth toivoo kiinnostuksen kartanoa kohtaan säilyvän. Tähän liittyi myös juurikasviljelystä luopuminen.
– Haluaisin nähdä, että Thomaksen pojallakin on pellot hyvässä kunnossa.
Tulevaisuuden kenties suurin kysymys on ilmastonmuutos ja maatalouden rooli sen hillitsemisessä. Ehrnrooth kertoo, että ympäristökysymykset kiinnostavat myös Wahlrooseja.
– Aivan Nallen alkuaikoina hän tuli kerran heinäkuussa konttorilleni ja kysyi, miten meidän suojavyöhykkeiden laita on. Hänellä oli mökkirannassa Rosalassa haisevaa sinileväpuuroa.
Nykyisin suojavyöhykkeet ovat kartanon mailla kunnossa, ja ravinnevalumia yritetään hillitä myös kipsin levityksellä. Tosin juuri nyt ei puhuta niinkään fosforikuormituksesta vaan hiilensidonnasta. Tämä voisi toteutua maatiloilla esimerkiksi isojuuristen lajikkeiden viljelynä.
Ehrnrooth ei näe viljakasvien viljelypinta-alan mahdollista vähentymistä uhkakuvana.
– Tänä vuonna tuli huonot sadot, mutta hinnat olivat paremmat. Markkina toimii, ja Suomen pitäisi olla pikkuisen alituotantoalue.
– Mielelläni näkisin sellaisia toimenpiteitä, että hiilensidontaankin saataisiin leivottua markkina-arvoa.
Vilja- ja metsätalouden lisäksi Åminne Gods harjoittaa lumiurakointia viereisellä Meriniityn teollisuusalueella, joka sekin on aikanaan ollut kartanon peltomaata. Lisäksi yritys vuokraa asuinhuoneistoja kartanon pihapiirin rakennuksista ja järjestää fasaanijahteja.
Kartanolta paukkeena paikallisten korviin kaikuvat jahdit eivät ole vain vieraiden kestitystä vaan liiketoimintaa. Tilalla työskentelee kolme riistanhoitajaa, ja joka vuosi kartanon maille tulee toistakymmentätuhatta fasaaniuntuvikkoa.
Jahtikausi alkaa normaalisti marraskuussa, mutta tältä vuodelta kaikki jahdit on peruttu. Tilan fasaaniparveen tarttui lintuinfluenssa, joka levisi aggressiivisesti linnusta toiseen. Riistanhoitajat keräsivät kartanon mailta kuolleita eläimiä pakastekontteihin, ja ne toimitettiin Honkajoki Oy:n laitokseen hävitettäväksi.
– Käytännössä kaikki linnut kuolivat, kertaa Ehrnrooth muutaman viikon takaisia tapahtumia.
Tilanhoitaja kuvailee lintuinfluenssaepisodia stressaavaksi. Sellaistakin arki on tällä tilalla: yllättäviä eläintauteja, sääennusteiden kyttäämistä, maataloustukikaavakkeiden täyttämistä.
Vaikka Wahlroosin perhe tuo tilan toimintaan vankan selkänojan, arki on arkea myös Joensuun kartanolla.
– Maatalous ei poikkea tavallisesta tilasta. Peltohehtaarilta revitään katetta irti, sanoo Kari Ehrnrooth.
Yrittäjäyhdistysten valinnat: Salon seudun palkitut yritykset 2021
- Åminne Gods. Salon alueen yrittäjäyhdistysten yhteinen valinta.
- Härkälän kartano. Someron Yrittäjät ry.
- JM-Tilit Oy. Paimion Yrittäjät ry.
- Ab Salmonfarm Oy. Kemiönsaaren Yrittäjät ry.
- Peuravaaran Puutarha Oy. Sauvon Yrittäjät ry.
- Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saa tänä vuonna Loimaan Kivi Oy.
