Turun palon valtaisa tuho paljastui arkeologisella kaivauksella

0
Kaivausten jälkeen löytöjen pesemisessä ja luetteloinnissa riittää tekemistä. Kuva: Aboa Vetus Ars Nova

Aboa Vetus Ars Nova -museon toukokuussa alkaneet arkeologiset kaivaukset paljastivat vuoden 1827 Turun palon dramaattisen tuhon.

Kaivaukset tehtiin museon sisäpihalla Itäisen Rantakadun ja Nunnankadun kulmauksessa ja ne päättyivät syyskuussa.

Kaivausten tieteellisenä tavoitteena oli tutkia arkeologisesti vuoden 1827 Turun palon jälkiä ja selvittää tontilta aiemmin löytyneiden raunioiden historiaa. Edellisten vuosien tapaan tutkimukset toteutettiin avoimena yleisökaivauksena.

Turun paloa edeltävältä ajalta säilyneet kirjalliset lähteet auttoivat ohjaamaan tutkimuskohteen valintaa. Kaivaus keskitettiin kohtaan, jossa vuonna 1826 anotun palovakuutuksen perusteella sijaitsi vanhan kivitalon puinen liiteri. Liiterin mitat ja materiaalit käyvät ilmi palovakuutuksesta, mutta ennen kaivauksia ei ollut tietoa, mitä liiterissä on säilytetty.

Kaivauksella vahvistui, että liiteri oli syyskuun 1827 onnettomuudessa palanut perustuksiaan myöten tuhkaksi. Palojätteen seasta tehtyjen löytöjen perusteella voidaan päätellä, että liiterissä on säilytetty elintarvikkeita, astioita ja valjaita.

-Hiili, tuhka ja sulaneet esineet ovat säilyneet maan alla hyvin, kaivausjohtaja Ilari Aalto sanoo. Kuva: Aboa Vetus Ars Nova

Viimeisellä kaivausviikolla kaivauksella paljastui monta kiloa palossa tuhoutuneiden piiposliiniastioiden sirpaleita, jotka kuuluvat lautasiin, kulhoihin, teekuppeihin ja tasseihin. Aineiston läpikäyminen on vasta alussa, mutta löytöjen joukossa on ainakin englantilaisvalmisteisia astioita 1800-luvun taitteesta.

– Astioista näkee, että palon aikaan tontin omistanut nuori, naimaton kauppias Carl Fredrik Semenius seurasi tarkasti aikansa muotivirtauksia, kaivausjohtaja Ilari Aalto arvioi tiedotteessa.

– On dramaattista nähdä, miten koko omaisuus on tuhoutunut tulimyrskyssä. Hiili, tuhka ja sulaneet esineet ovat säilyneet maan alla hyvin, hän jatkaa.

Keskellä vanhinta Turkua oli oletettavissa, että menneisyyden elämästä todistavia sirpaleita löytyy paljon. Vaikka kaivauksissa keskityttiin tutkimaan Turun palon aikaisia kerroksia 1800-luvun alkupuolelta, arkeologit saivat talteen löytöjä myös paljon vanhemmilta ajoilta.

Tutkimuksissa löytyi muun muassa tontilla 1600-luvulla toimineeseen kellariravintolaan liittyviä löytöjä, kuten viinilasin ja olutkannun sirpaleita. Kiinnostava pilkahdus turkulaisesta varhaismodernista arjesta oli ihmisen poskihammas, johon savisen tupakkapiipun polttaminen on kuluttanut piipunvarren mentävän kolon.

Osa löydöistä on mahdollista kytkeä suoraan tontilta tunnettuihin asukkaisiin. Kaivauksissa löytyi esimerkiksi savinen lelueläin, joka on voinut kuulua jollekin tontilla 1800-luvun alussa asuneen merikapteeni Gustaf Adolf Dammertin ja hänen vaimonsa Anna Margareta Hjelmeruksen kuudesta lapsesta.

Aboa Vetus Ars Novan kaivauksilla yleisötyö on keskeisessä asemassa. Vuodesta 2018 lähtien sekä kenttätöissä että kaivausten jälkeen löytöjen pesemisessä on avustanut innokas joukko vapaaehtoisia.

Kaivausjohtaja Aallon mukaan vapaaehtoiset tekevät korvaamatonta kansalaistiedettä, ja ottavat samalla haltuun yhteistä historiaamme, joka ei kuulu vain tiedeyhteisölle.

Vapaaehtoistoiminnan lisäksi Aboa Vetus Ars Nova tarjoaa yleisölle monia muitakin tapoja tutustua tutkimuksiin. Museon kaivauskursseille osallistui tänä vuonna yli sata lasta ja aikuista. Kaivaukselle oli vapaa pääsy aina arkeologien ollessa läsnä ja kuopalla vierailikin kesän aikana yli 2 500 kävijää.