Turun tunnin junan suunnittelu käyntiin – suunnitelmat valmiiksi vuonna 2023

3
Turun Tunnin Juna Oy:n kartta suunniteltavasta rataosuudesta.

Tunnin juna -hanke on matkannut seuraavalle etapille. Ratahankkeen suunnittelu on nyt siirretty Väylävirastolta Turun Tunnin Juna Oy:lle. Hankeyhtiö teettää ratasuunnitelmat, joiden pohjalta uusi ratayhteys voidaan rakentaa. Suunnitelmien on tarkoitus olla valmiina vuoden 2023 aikana.

Ihan lähivuosina eivät nykyajan topparoikat ole iskemässä ratapölkkyjä maahan.

– Nyt tehdään ne tarkennetut ratasuunnitelmat, joiden perusteella voidaan tehdä päätös toteuttamisesta, sanoo SSS:lle Turun Tunnin Juna -hankeyhtiön toimitusjohtaja Pekka Ottavainen.

Ottavainen lisää, että ratahankkeessa puhutaan kymmenen vuoden aikajänteestä, ja hankeyhtiön tehtävänä on tuottaa suunnitelmat päätöksentekoa varten, ei tehdä itse päätöksiä.

Arvio on, että juna voisi liikkua uudella radalla 2030-luvulla. Ottavainen muistuttaa, että tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikea laji.

– Jää nähtäväksi, mikä on lopulta päätös, ja millaiset junat, millä nopeuksilla ja kenen operoimina radalla liikkuisivat ja missä pysähtyisivät. Itse ajattelen, ettei sellainen juna, joka lähtee Helsingistä ja pysähtyy seuraavan kerran vasta Turussa, palkitse juuri ketään, Ottavainen sanoo.

Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi iloitsee ratasuunnitelmien siirtymisestä seuraavaan vaiheeseen.

– Ollaan yksi askel lähempänä ratahankkeen toteutumista. Salolle nopeampi ratayhteys pääkaupunkiseudulle ja Turkuun on tärkeä asia, mikä muun muassa edistää Salon seudun työllisyyttä ja työpaikkojen syntyä, Mannervesi sanoo.

Käytännössä suunnittelun aloittaminen tarkoittaa, että yleissuunnitelman ratalinjauksilla alkaa liikkua suunnittelutoimistojen asiantuntijoita. Työhön kuuluu muun muassa radan geometrian sovittamista maastoon, geologisia tutkimuksia sekä siltojen ja muiden yksityiskohtien tarkempaa suunnittelua.

– Ei siltojakaan vielä tässä vaiheessa suunnitella yksityiskohtaisesti. Nyt katsotaan perusratkaisut, joiden kautta saadaan lähdeaineistoa teknisiin ratkaisuihin, Ottavainen sanoo.

Rata kulkee yleissuunnitelman linjauksia pitkin. Salon keskustaajaman kohdalla se tarkoittaa, että Lukkarinmäen ratkaisuja aletaan tutkia entistä tarkemmin. Sellaista vaihtoehtoa, että Lukkarinmäkeä halkovalle rataosuudelle keksittäisiin täysin uusi linjaus, ei ole hankeyhtiöllä tarjota.

– Aina kun sovitetaan asutulle alueelle rataa tai tietä tai mitä tahansa uutta, on väistämätöntä, että joudutaan pohtimaan kompromisseja. Radassa on se haaste, ettei sitä ole yhtä helppo sovittaa maastoon kuin esimerkiksi tietä. Junarata vaatii pitkät säteet, sitä ei ole helppo käännellä vaaka- tai pystysuoraan, Ottavainen sanoo.

Turun Tunnin Juna -hankeyhtiössä ovat valtion, Helsingin ja Turun lisäksi mukana Espoo, Kirkkonummi, Vihti, Lohja ja Salo.

Suunnitteluvaiheessa teetetään viisi erillistä ratasuunnitelmaa osuuksille Espoo-Lohja, Lohja-Salo, Salo-Hajala, Hajala-Nunna ja Nunna-Kupittaa. Näitä suunnitelmia edistetään rakennusvaiheeseen omina kokonaisuuksinaan.

Junayhteyksiä suunnitellaan Suomessa nyt ensimmäistä kertaa hankeyhtiömallilla. Hankkeen merkittävin kokonaisuus on Espoon ja Salon välisen oikoradan suunnittelu. Työtä varten on kilpailutettu neljä suunnittelutoimistoa.

– Sopimukset on siirretty ja allekirjoitettu, konsultit pääsevät aloittamaan varsinaisen suunnittelun. Salossakin tullaan pitämään useampi tilaisuus, jossa radan suunnittelusta tiedotetaan ja joissa kuka tahansa voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitään, toteaa Ottavainen.

Espoon ja Vihdin välistä osuutta suunnittelee Sweco Infra & Rail Oy, Vihdin ja Lohjan välistä osuutta Ramboll Finland Oy, Lohjan ja Suomusjärven osuutta Sitowise Oy ja Suomusjärven ja Salon osuutta Afry Finland Oy. Sopimusten arvo on yhteensä 21 miljoonaa euroa.

Merkittävänä hankkeena suunnittelulle on myönnetty EU:n Connecting Europe Facility-rahoitustukea. Espoo–Salo-oikoradan ja Salo–Turku-kaksoisraiteen suunnitteluun on myönnetty tukea yhteensä 50 prosenttia kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 37,5 miljoonaa euroa.

Hajala–Nunna-osuudesta Teams-yleisötilaisuus

Väylävirasto järjestää Salo–Turku rataosuuden Hajala–Nunna- kaksoisraideosuudesta yleisötilaisuuden 12.10.2021 kello 18. Kysessä oleva rataosuus alkaa noin Hajalan taajaman kohdalla ja päättyy Piikkiön taajaman kohdalle.

Kutsu vuorovaikutukseen -tilaisuus pidetään verkossa Teams-ohjelman välityksellä.

Suunnitelma on esillä myös netissä osoitteessa vayla.fi/hajala-nunna-yleissuunnitelma.

Väyläviraston mukaan suunnitelmaluonnoksesta on mahdollista antaa mielipiteitä sekä tiedotustilaisuudessa että hankkeen verkkosivuilta löytyvien yhteystietojen kautta.

3 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Oikoja
1 kuukausi sitten

On virheellinen käsitys, että ohikiitävä juna nopeuttaisi työssäkäyntiä Helsingissä tai Turussa.

Ei kiitos
1 kuukausi sitten

Ei tämä edistä eikä paranna mitään mitenkään, joten kuopattava.

Maakuntalainen
1 kuukausi sitten

Ei synnytä työpaikkoja

Salon kaupunkikehitysjohtaja: ”Salolle nopeampi ratayhteys pääkaupunkiseudulle ja Turkuun on tärkeä asia, mikä muun muassa edistää Salon seudun työllisyyttä ja työpaikkojen syntyä, Mannervesi sanoo.”

Helsinki–Turku nopean junayhteyden laajemmat taloudelliset vaikutukset (Väyläviraston julkaisuja 53/2020): ”Helsingin ja Turun työssäkäyntialueet laajenevat hankkeen seurauksena siten, että käytännössä koko yhteysvälin asemanseudut tulevat 1,5 tunnin työssäkäyntivyöhykkeen sisälle, ja Salo tulee hankkeen seurauksena tunnin työmatkan päähän Helsingistä. Muutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, koska nopea junayhteys ei synnytä uusia työpaikkoja eikä lisää työn määrää tai tehokkuutta, vaikka lisääkin pitkämatkaista työssäkäyntiä ja junan osuutta työmatkoista.”