Maailmanlaajuinen pula konteista ja komponenteista pakottaa muurlalaisen tehtaan valitsemaan, mitä tehdä ja mitä ei

0
Tuotantojohtaja Kauko Walliuksen mukaan pula komponenteista ohjaa nyt Wallius Hitsauskoneiden tuotantoa.

Muurlalainen Wallius Hitsauskoneet Oy odottaa yhä satoja kontaktoreita, jotka se tilasi Kiinasta huhtikuussa. Sähkömekaanisten kytkinten piti tulla konttilaivassa heinäkuussa, mutta lasti ei ole saapunut vieläkään.

– Tällaista ei ole ollut koskaan ennen, tuotantojohtaja Kauko Wallius hämmästelee.

Siperian ratakin on tuonut huolia. Kolmen viikon junarahti Kiinasta kesti kaksi ja puoli kuukautta, kun kontti juuttui tuntemattomasta syystä Tyynenmeren rannalle Vladivostokiin.

Maailmantalouden äkkipysähdystä on seurannut kiihkeä kasvu, jota Nordea on kuvaillut nopeimmaksi lähes viiteenkymmeneen vuoteen. Maailmanlaajuinen pula konteista ja komponenteista ohjaa nyt myös Wallius Hitsauskoneiden tuotantoa ja pakottaa valitsemaan, mitä tehdä ja mitä ei.

Viime viikolla toimitusjohtaja Lasse Paananen sai kuulla, että hitsauskoneissa tarvittavien mikropiirien toimitusaika on 54 viikkoa eli yli vuosi. Ennen koronaa ne valmistuivat Kiinassa ja Taiwanissa 30 päivässä.

Hitsauskoneilla on avainlippu, mutta kaikkia osia ei saa Suomesta eikä edes Euroopasta.

Kiina on maailman tehdas, josta lähtee valtava määrä tavaraa laivarahtina. Maailman kymmenestä suurimmasta rahtisatamasta suurin osa on Kiinassa. Niistä kontit kulkevat täysinä Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, josta ne kuskataan tyhjinä takaisin.

Konttiliikenne on maailman tavarakaupan selkäranka. Suurimpiin valtamerilaivoihin mahtuu kerralla jopa yli 20 000 konttia. Viime syksystä lähtien sekä konteista että konttialuksista on kuitenkin ollut ennennäkemätön pula.

”Aiemmin sujuvasti kulkenut konttiliikenne on epätasapainossa ja sen vakauttaminen voi kestää jopa vuoteen 2023 saakka”, Huoltovarmuuskeskuksen tuore selvitys kertoo.

Koronakriisi sai aikaan kierteen, joka on koko ajan vain syventynyt.

Merenkulkutalouteen erikoistunut apulaisprofessori Tomi Solakivi Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo, että hän voisi luennoida konttipulan syistä vaikka koko päivän.

– Koronapandemia sulki ensin Kiinan, ja kun tilanne alkoi siellä hiukan helpottaa, lyötiin Eurooppa kiinni. Konttien kierto hidastui, ja niitä alkoi kertyä vääriin paikkoihin, Solakivi tiivistää.

Maailmanlaajuisten kuljetusten romahdettua rahtisatamat ja konttivarustamot sopeuttivat toimintaansa. Kiinan jättisatamia oli välillä koronan takia kokonaan kiinni. Syksyllä vuosi sitten merirahdin määrä alkoi äkisti kasvaa.

Ruuhkautuneet konttisatamat purkavat yhä sumaa, jota kysynnän kasvu pahentaa entisestään.
– Konttiterminaaleihin ei ilmesty lisää nostureita ja aluspaikkoja, jolla hommaa voisi nopeuttaa, Solakivi huomauttaa.
Yksittäinen haverikin voi sekoittaa tilannetta. Satojen rahtilaivojen kulku Eurooppaan estyi maaliskuussa liki viikoksi, kun poikittain kääntynyt konttilaiva tukki Suezin kanavan.
– Se sotki aika ison konttilaivaston reitityksen ja aikataulutuksen, Solakivi muistuttaa..

Kauko Wallius on ollut Walliuksen perheyrityksessä töissä yli neljäkymmentä vuotta. Hänen mukaansa 1980-luvun kovan talouskasvun aikanakin tavara tuli sinä päivänä, kun oli sovittu. Nyt hän joutuu kertomaan Muurlantien tehtaan käytävillä, mistä kaikesta on pulaa.

– Näistä puuttuu päämuuntajan kytkin. Koneet eivät valmistu ennen kuin kaikki osat ovat täällä, Wallius näyttää.

Yhdessä hitsauskoneessa on toistasataa erilaista osaa. Koneet ovat avainlipputuotteita, mutta kaikkia komponentteja ei saa Suomesta eikä edes Euroopasta.
Tehdas voi koota kolmentoista erilaisen hitsauskoneen valikoimasta valmiiksi nyt vain ne, jotka asiakas on jo tilannut. Tee se itse -autonkorjaajien ja muiden rakentajien suosiman puikkohitsauskoneen valmistus oli pakko keskeyttää neljäksi kuukaudeksi osapulan takia.

– Kaikkea ei pysty ennakoimaan, ja ainoa vaihtoehto on ostaa varastoon paljon enemmän tavaraa kuin aikaisemmin. Varastoon sitoutuu koko ajan enemmän rahaa, toimitusjohtaja Paananen sanoo.

Konttikuljetusten hinta on moninkertaistunut ja myös komponenttien ja raaka-aineiden hinta on noussut huimasti. Varaston kasvattamisessa kalliiseen aikaan on riskinsä, sillä Wallius myy hitsauskoneita suhdanneherkälle alalle.
– Hitsauskoneiden rungot ja kuoret valmistetaan teräslevystä. Ennen koronaa ostimme sitä 69 senttiä kilo, tällä hetkellä hinta on 1,65 euroa, Paananen mainitsee.
Joidenkin osien hinta on noussut Paanasen mukaan jopa kaksisataa prosenttia.

Vaikka myyntiä on ollutkin pakko toppuutella, Wallius Hitsauskoneiden liikevaihto on korona-aikana kasvanut lähes 40 prosenttia 1,4 miljoonaan euroon.
– Hitsauskoneita menee kaupaksi erittäin hyvin, ja myynti olisi varmasti vielä parempaa, jos pystyisimme valmistamaan kaikkia tuotteita koko ajan, Paananen toteaa.

Viimeisiä viedään. Huhtikuussa Kiinasta tilattu lasti kytkimiä ei ole vieläkään saapunut.

Hilma ja Kaino Walliuksen vuonna 1949 perustama yritys elää lukuisten muiden yritysten kanssa ennen kokematonta aikaa. Tavaroita kysytään, kauppa käy ja tilauskirjat lihovat samaan aikaan kun ongelmat kuljetusten ja materiaalien saatavuuden kanssa kärjistyvät. Moni muu yritys kärsii lisäksi työvoimapulasta.

– Tuotantoketjuhäiriöitä raportoidaan nyt enemmän kuin koronan pahimpana aikoina, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen totesi syyskuussa.
Keskuskauppakamarin lokakuussa julkaiseman selvityksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista vientiyrityksistä kärsii kontti-, komponentti- tai raaka-ainepulasta.

Koronapandemia seisotti tehtaita Kiinassa, josta tuodaan valtaosa elektroniikkatuotteista ja niiden osista. Tavalliset ihmiset ovat Solakiven mukaan istuneet kotona puolitoista vuotta tilaamassa verkkokaupoista elektroniikkaa.
– Kysyntä on kohdistunut entistä enemmän niihin tuotteisiin, joiden tarjonta on häiriintynyt.

HalikkolaisenIT-Line ManufacturingOy:n toimitusjohtaja Hannu Karlsson puhuu pumppausliikkeestä. Kun kysyntä ylitti tarjonnan, elektroniikkakomponenttien toimitusaika alkoi pidentyä ja yritykset alkoivat nostaa varastotasoaan varmistaakseen oman tuotantonsa.

– Saatavuus huononi entisestään.

Haasteista huolimatta IT-Line on tekemässä tänä vuonna ennätystulosta, ja kasvu näyttää jatkuvan edelleen ensi vuonna.
– Meillä ei ole koskaan ennen ollut näin isoa tilauskantaa. Se on moninkertainen aikaisempaan nähden. Korona iski viime vuonna lujaa, mutta nyt saavutamme enemmän kuin viime vuonna menetimme, Karlsson kertoo.
Hannu Karlsson on monen muun tavoin miettinyt, mistä koronakriisistä alkunsa saanut hämmentävä maailmantilanne johtuu. Karlssonista on välillä tuntunut, etteivät kaikki ongelmat ole enää järkeenkäypiä.