Wilma Murron superkausi 2021 oli tarina oikeasta ajoituksesta, kovasta työstä sekä yhdestä epäonnistuneesta vastalauseesta

0
Wilma Murto ja Jarno Koivunen aloittivat menestyskauden 2021 kilpailut helmikuussa Kupittaalla. Tulos 451 antoi jo viitettä, että paljon parempaa on vielä tulossa. (Kuva: TS-arkisto)

5. elokuuta kuluvaa vuotta Salon Vilppaan Wilma Murto teki salolaista ja vähän suomalaistakin olympiahistoriaa sijoittumalla seiväshypyn finaalissa viidenneksi.

Finaali oli outo. Aloituskorkeutta 450 ja seurasi peräti 20 sentin korotus. Sekä aloituskorkeus että varsinkin seuraava korotus olivat aivan liian kovia niin vaikeissa olosuhteissa.

– Siitä paikasta, josta hyppääjät lähtivät vauhtiin, ei tuullut yhtään, mutta viimeisellä 10 metrillä oli katastofituulet, Murron valmentaja Jarno Koivunen muisteli maanantaina Turun Urheilutoimittajien Kerhon tilaisuudessa.

15 kilpailijasta Murron lisäksi vain neljä hyppääjää ylitti 450 ensimmäisellä yrityksellä ja toiset viisi toisella yrityksellä. 470:n ylitti vain neljä hyppääjää ja näin Murto oli sensaatiomaisesti viides.

– Laskin, että maailmassa on viisi hyppääjää, jotka ylittävät siinä kelissä 470. Niitä oli lopulta neljä.

– Sen tiesin, että jos Wilma menee 450 ensimmäisellä yli, hän on varmasti kahdeksan parhaan joukossa, Koivunen kertoi.

Finaalin luonne olisi ollut erilainen, mikäli Koivusen työ korotusten muuttamiseksi olisi onnistunut.

– Sain kuuden muun maan valmentajat mukaan vaatimukseen, että korotuksia pitäisi muuttaa. Onneksi en onnistunut siinä, Koivunen naurahti.

– Toki Wilma olisi voinut viides erilaisillakin korotuksilla, hän muistutti.

Murron viime kausi oli hänen tähänastisen uransa paras. Tokion menestyksen lisäksi hän ylitti vanhan ulkorataennätyksensä 460 peräti viidessä eri kisassa.

Kesän viiden parhaan tuloksen keskiarvo oli 464, kun se vuonna 2020 oli vain 443.

Menestyksen takana on luonnollisesti kova ja onnistunut harjoittelu sekä pitkästä aikaa vammoista vapaa vuosi. Tänä vuonna myös ajoitus osui nappiin.

– Teimme alkukauden tahallaan vaikeaksi ja harjoittelimme kovaa aika pitkälle kesään. Vasta juhannuksen aikoihin jalka alkoi liikkua kunnolla, Koivunen kertoo.

– Se oli hyvä ratkaisu, sen ansiosta potkua riitti koko kaudeksi.

Tokion jälkeen Murto ylitti Lahden rankkasateessa 463 ja Tampereen Kalevan kisoissa uuden Suomen ennätyksen 472. Koivunen pitää Lahden kisaa silti Murron uran parhaana.

– Rankkasade oli karmea. Olin itse valmis lähtemään kotiin jo 430:n jälkeen.

Eivätkä Tampereellakaan olosuhteet olleet täydelliset. Murto hyppäsi SE:n pieneen vastatuuleen. Kaiken lisäksi hän ei ollut koskaan aiemmin hypännyt niin jäykällä seipäällä kilpailussa.

– Reipas vastatuuli voi vaikuttaa tulokseen 20 senttiä ja sade 20–30 senttiä, Koivunen muistutti lajin tylyistä olosuhdefaktoista.

Eli jos Murto ylitti rankkasateessa 463 ja pieneen vastaiseen 472, niin…

– En tiedä pitäisikö minun sanoa tätä, Koivunen aloitti ja rohkaisi itsensä pienen tauon jälkeen.

– Tokion olympialaisten valmistavalla leirillä Sagassa Wilma ylitti 480, Koivunen paljasti.

Ulkokauden avauskisassa toukokuussa Turussa Wilma Murto ja Jarno Koivunen olivat vielä keskellä kovaa treenijaksoa. Kuva: TS-arkisto.

Koronasta johtuvat matkustamisrajoitteet koituivat lopulta Murron onneksi. Kun ulkomaille ei pystynyt lähtemään kuin olympialaisiin ja yhteen Timanttiliigan kisaan (Gatesheadiin), sai marraskuussa 2019 uudelleen yhteistyön aloittanut kaksikko keskittyä olennaiseen eli harjoitteluun.

– Viime kausi oli puolentoista vuoden onnistuneen harjoittelun tulos, Koivunen kiteytti.

Murto ylitti nuorten maailmanennätyksen 471 tammikuussa 2016 vain 16-vuotiaana. Sen Murto ylitti vasta viisi ja puoli vuotta myöhemmin Tampereella.

Koivunen kuitenkin muistuttaa, että maailman parhaiden naisseiväshyppääjien kehitys kulkee usein samaa kaavaa kuin Murrolla.

– Ensin tulee nuorena nopea ”haippi” ylös, ja sitten mennään pitkään tasaisesti. Joillekin tulee toinen haippi, usealle ei. Tästä poikkeuksena on vain (maailmanennätysnainen) Jelena Isinbajeva. Mutta suoraa reittiä huipulle ei ole, Koivunen muistuttaa.

Tästä esimerkkinä on Tokion olympiafinaalit. Miehissä finalistien keski-ikä oli noin 24 vuotta, kun taas naisissa 23-vuotias Murto oli finaalin nuorin osallistuja.

SE-tulos 472 helpottaa huomattavasti Murron tulevaa kautta. Tulosrajat EM- ja MM-kisoihin on jo tehty.

– Belgradin MM-hallikisojen tulosraja on 475, mutta sinne pääsee myös 472:lla, Koivunen uskoo.

Näin Murron ei tarvitse taustatiimeineen laskea monimutkaisia rankingeja tai matkustaa ympäri Eurooppaa sopivien kisojen perässä.

Esimerkiksi Someron Esan Tommi Holttinen lähti syksyllä kauden päätteeksi Kenian Nairobiin, jossa oli tarjolla iso kasa rankingpisteitä. Holttinen ylitti Nairobissa 550.

– Tommi sai Nairobista saman verran rankingpisteitä, jos hän olisi ylittänyt Turun Tilastopaja-cupissa 585, Koivunen vertailee.

Murron viime kausi oli myös taloudellinen menestys. Kaiken järjen mukaan hän nousee opetus- ja kulttuuriministeriön suuren apurahan (20 000 euroa) piiriin. Varsinkin, kun monet tänä vuonna suuren apurahan saaneet yleisurheilijat epäonnistuivat päättyneellä kaudella. Tänä vuonna Murto sai verotonta apurahaa 10 000 euroa.

Lisäksi 472 ja olympialaisten vitossija saattavat avata oven Timanttiliigaan ja muihin suuriin kansainvälisiin kisoihin.

Tällä hetkellä Murron peruskuntokautta on kulunut kolme viikkoa. Maanantaina päättyi nelipäiväinen leiri Helsingissä yhdessä Suomen kakkoshyppääjän Elina Lampelan kanssa.

Peruskuntokauden kaava on kaksi kovaa viikkoa ja yksi helpompi viikko. Kovalla viikolla harjoituksia on 10–11, yhteensä 25–30 tuntia. Kevyellä viikolla taas 5–6 harjoitusta.

Hallikausi alkaa tammikuun puolivälissä ja huipentuu maaliskuussa Belgradin MM-kisoihin. Tarkoitus on osallistua myös Ranskan kovatasoiseen seiväskiertueeseen.

Ulkokaudella Murto ja Koivunen aikovat toteuttaa samaa onnistunutta kaavaa kuin viime kesänä. Eli pohja luodaan riittävän pitäväksi, jotta hyppykunto kestää heinäkuisten Eugenen MM-kisojen ja elokuisten Münchenin EM-kisojen yli.

Koivunen muistuttikin, että Murron kohdalla kannattaa olla kärsivällinen.

– Sen voin melkein jo luvata, että hallikauden kahdessa ensimmäisessä kisassa 450 ei ylity. Ja sama toistuu ulkokauden alussa.

– Silti Wilma voi ylittää myöhemmin 485.

Ja kun se ylittyy oikeassa kisassa, niin ensi syksynä käydään läpi arvokisamitalistin kautta.

WIlma Murto ylitti Lahden rankkasateessa sen hetkisen ulkorataennätyksensä 463. Valmentaja Jarno Koivusen mielestä se oli Murron uran paras kilpalu. (Kuva: Lehtikuva)