EKL:n ja Eetun puheenjohtaja Simo Paassilta: Pienistä eläkkeistä johtuva köyhyys eläkeläisliittojen huolena

4
– Eläkejärjestelmän rakenteesta johtuu, että pienet palkat ja lyhyet ja osa-aikaiset työsuhteet kerryttävät pientä eläkettä. Ja useimmiten pienillä eläkkeillä sinnittelevät naiset. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Suomalaisten eläkeläisliittojen tärkein tavoite on eläkeläisköyhyyden poistaminen.

– Merkittävä osa eläkeläisistä saa niin pientä eläkettä, että sillä ei tule toimeen, vaan he tarvitsevat lisäksi yhteiskunnan tukea, sanoo Eläkkeensaajien keskusliiton puheenjohtaja Simo Paassilta.

Salolainen Paassilta valittiin vastikään jatkamaan EKL:n puheenjohtajana. Tällä viikolla hänelle siirtyy myös eläkeläisjärjestöjen yhteistyöjärjestön Eetu ry:n johtajuus.

Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen puheenjohtajat toimivat vuorovuosina myös Eetun puheenjohtajina. Paassilta valittiin EKL:n johtoon ensimmäisen kerran vuonna 2017.

– Eläkeläisköyhyys ei poistu iskulauseilla eikä pelkästään paljon puhutun leikatun indeksin poistamisella. Tarvitaan toteutuskelpoinen toimenpideohjelma. Tehokkaimmin tilannetta korjaan korottamalla kansaneläkettä tuntuvasti, sanoo Paassilta.

– Eläkkeisiin tehtäviä indeksikorotuksia pitää myös hilata nykyistä vahvemmin kohti palkkojen kehitystä. Sitä ei saa kuitenkaan tehdä niin, että uhattaisiin eläkejärjestelmän tulevaa maksukykyä. Sukupolvien välistä solidaarisuutta tulee kunnioittaa. Tulevien eläkeläisten eläketurvaa ei saa syödä.

Paassilta muistuttaa, että eläkeläisköyhyys ei katoa sillä, että yhä useampi saa työeläkettä.

– Eläkejärjestelmän rakenteesta johtuu, että pienet palkat ja lyhyet ja osa-aikaiset työsuhteet kerryttävät pientä eläkettä. Ja useimmiten pienillä eläkkeillä sinnittelevät naiset.

Eläkeläisen elintasoon vaikuttaa myös, mitä eläkkeestä jää käteen. Siksi eläkkeiden muita ansiotuloja ankarampi verotus on poistettava, sanoo Paassilta.

Eläkeläisjärjestöjen mielestä korjattavaa on myös verotuksen kotitalousvähennysjärjestelmässä. Kun vähennys tehdään verosta, siitä ei ole apua kaikkein pienituloisimmille.

– Heillä pitäisi olla mahdollisuus käyttää esimerkiksi palveluseteliä niin, että he saisivat vastaavan tasoisen tuen kuin hyvätuloiset saavat nyt verotuksen kautta, sanoo Paassilta.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ehdotti jo vuonna 2015, että 75 vuotta täyttäneille suunnatun kotitalouspalvelutyön verovähennysoikeutta kasvatettaisiin ja palvelujen ostoon annettaisiin tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.

Edelleen korjauslistalla ovat asiakasmaksut ja omavastuut.

– Eläkeikäisiä on ulosotossa asiakasmaksujen vuoksi, vaikka niiden takia ei pitäisi tarvita edes toimeentulotukea. Tiedämme myös, että jotkut joutuvat asiakasmaksujen ja lääkkeiden omavastuuosuuksien takia valitsemaan lääkkeiden ja ruuan välillä. Näin siitä huolimatta, että meillä on maksukatot lääkkeille, matkoille ja asiakasmaksuille, joiden yhteismäärä on vähän yli 1 600 euroa vuodessa.

– Tammikuu on vaikea pientä eläkettä saaville, koska silloin maksukattojen omavastuut lankeavat. Esitämme, että maksukattojen seuranta olisi 12 kuukauden ajanjakso nykyisen kalenterivuoden sijasta. Myös maksukattoja pitää yhdistää, ja omavastuu alentaa kuukauden takuueläkkeen tasolle, 837 euroon vuodessa.

Suomessa toimii kuusi eläkeläisjärjestöä. Virallisesti ne ovat poliittisesti sitoutumattomia.

– Kaikilla on omat juurensa, mikä näkyy esimerkiksi puheenjohtajien poliitikkotaustoissa. Mutta emme tee puoluepolitiikkaa, vaan eläkepolitiikkaa, sanoo Paassilta.

Hänen mukaansa on edunvalvonnan voimavara, että järjestöjä on monta. Niiden kautta yhteistyöjärjestöllä on laajat yhteiskunnalliset verkostot.

– Meillä on aina kanavat sekä hallitukseen että oppositioon, Paassilta naurahtaa.

Yhteistyöjärjestössä toimitaan konsensuksen hengessä. Yhdessä edistetään asioista, joista kaikki ovat samaa mieltä.

Simo Paassilta, 78, on SDP:n kaupunginvaltuutettu ja Salon kaupunginhallituksen jäsen. Hän jäi eläkkeelle Halikon kunnanjohtajan virasta, kun alueen kymmenen kunnan kuntaliitos toteutui vuonna 2009.

Ennen kunnanjohtajuutta Paassilta oli Halikon kunnanhallituksen puheenjohtaja. Virassa hän oli silloin Halikon sairaalan talousjohtajana ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rahoitusjohtajana.

Paassilta on myös Salon eläkkeensaajien puheenjohtaja.

– Kunnissa eläkeläiset on nähtävänä voimavarana, ei taakkana. Eläkeläisten vapaaehtoistyö eläkeläisten keskuudessa on arvokasta. Sillä tuetaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja torjutaan yksinäisyyttä, Paassilta sanoo.

Eläkeläisjärjestöt korostavat myös isovanhemmuuden merkitystä: isovanhemmat ovat tukiverkko, ja monesti lastenhoitoapu mahdollistaa lapsiperheiden työssäkäyntiä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei vapauta kuntia järjestämästä toimintaa ikäihmisille tai tukemasta yhdistyksiä.

– Kuntien vastuulle jää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Eläkeläisten toimintaa pitää tukea siinä missä esimerkiksi urheilua.

Sote-uudistus tulee voimaan niin, että uudet hyvinvointialueet aloittavat vuoden 2023 alussa.

– Edunvalvonnan kannalta iso asia on, että ikäihmisiä kuullaan valmistelussa ja hyvinvointialueen toiminnassa. Me olemme suurin asiakasryhmä.

Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskanavaksi hyvinvointialueelle tulee kunnistakin tuttu vanhusneuvosto. Paassillan mukaan aluehallintoon tarvitaan myös vanhusasiamies, joka valvoo ja kehittää palveluita sekä pitää yhteyttä vanhusneuvostoon ja järjestöihin.

Eläkeläisjärjestöjen valtakunnallinen yhteistyö pitää tuoda myös maakunta- ja kuntatasolle. Varsinais-Suomessa yhteistyö toimii jo, ja Salossa kuviota viritellään Kansallisten senioreiden aloitteesta, Paassilta kertoo.

 

Eläkkeensaajien keskusliitto EKL

320 alueellista yhdistystä ja 15 piiriä
73 000 jäsentä

Eetu

Eläkeliittojen etujärjestö
Jäsenjärjestöt: Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Eläkeläiset, Kansallinen senioriliitto, Svenska pensionärsförbundet, Kristillinen eläkeläisliitto
Järjestöissä yhteensä 280 000 jäsentä

4 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Taisto Lehti
1 päivä sitten

Eläkeläisen asemaa eli eläkkeitä pitäisi parantaa. Tästä ollaan yksimielisiä. Erimielisyys tulee, kun kysytään kenen kustannuksella. Monet puhuvat, että rahastoissa on noin 250 miljardia euroa, otetaan sieltä. Tulevien vuosikymmenien eläkevastuut ovat kuitenkin noin 800 miljardia joten muutamien vuosien jälkeen rahat on loppu ja eläkemaksuja pitää korottaa. Mikä on sen vaikutus Suomen kansantalouteen? Vaikutus on sama kuin yleisellä palkkojen korotuksilla eli talouden kasvu tyrehtyy, jos ei samanaikaisesti tuottavuus kasva. Tuottavuutta kasvatetaan yrityksissä jatkuvasti, ja siksi tasapaino kansantaloudessamme säilyy, tosin välillä horjuen. Jos teemme poliittisen päätöksen kasvattaa eläkeläisten asemaa, niin se on kaikki pois työtä tekevien ja nykyisten palkansaajien palkasta eli nuorempien sukupolvien… Lue lisää »

Keijo K.
1 päivä sitten
Reply to  Taisto Lehti

Kuinka paljon tasoittaisi eläkekatto tuota köyhyysongelmaa, jos ylärajaksi asetettaisiin kolme tonnia kuussa ja ylimenevä osa menisi automaattisesti eläkerahastoon.

Tämä ehdotus on tietenkin suurien eläkkeiden saajien mielestä seinähullu, mutta voihan saada edes keskustelun alkuun.

Yksi mamma 75
1 päivä sitten

Ensin oli kansaneläke viime vuosisadan puolivälissä, jolloin ikääntyneiden elämää helpotettiin. Jäiköhän syytinki-systeemikin ikäpolvien ketjussa pois kansaneläkelain tultua?

1960-luvun alussa kehiteltiin työeläke, jolla helpotettaisiin työelämästä eläköityvien elämää. Nyt me 60-luvun eläköitynyt nuoriso kituuttelemme pienillä tehdastyöläisten työstä kertyneillä eläkkeellä, jonka ostovoima pienenee vuosittain nousevilla elinkustannuksilla.

Hyvä, kun edes taas yritetään muistuttaa siitä, miten iso osa kansamme eläkeläisistä elää köyhyysloukussa.

Päkä
1 päivä sitten

Eläkeläiset ovat yksi ihmisryhmä, joiden toimeentulosta eivät välitä kuin ulosottoviranomaiset. Kun pienellä eläkkeellä yksinkertaisesti ei tule toimeen. Mutta tässä himmelissä jokainen sukupolvi kerrallaan tullee saamaan saman niukkuuden kuin me 50-60-luvuilla syntyneet, jos ei tätä eläkkeiden pienentämistä saada lopetettua.

Vertaa taitettu indeksi, elinaikakerroin, ei eläkekertymää alle 23-vuotiaana tehdystä työstä. Lisäksi lapsien syntymä pienensi meidän työssäkäyvien naisten eläkekertymää. Jos oli useampi lapsi, oli ansionmenetys isompi, mikä tuntuu nyt eläkkeessä. Miehellä ei lasten syntymä vaikuttanut mitenkään. Tasapuolistako?