Nokia heilutti 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä koko Varsinais-Suomen taloustilastoja, eikä matkapuhelinjätin alasajosta ole toivuttu täysin vieläkään.
Uuden tutkimuksen mukaan elektroniikkateollisuuden tuottavuus kolminkertaistui maakunnassa vuosina 2000–2008.
Nokian matkapuhelinvalmistuksen alasajon jälkeen tuottavuuden kasvu romahti, eikä maakunnassa ole vieläkään ylletty 2000-luvun alun tasolle.
– Elektroniikkateollisuus on kuitenkin hyvässä kasvussa. Saloon on tullut korvaavia pienempiä yrityksiä, ja Turun seudulla it-ala on kasvanut tosi nopeasti. Varsinais-Suomen it-alan liikevaihto on kasvanut yli 50 prosenttia vuoden 2015 jälkeen, tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta kertoo.
Tutkimuksen tehnyt VTT Juha Honkatukia Merit Economicsista muistuttaa, että elektroniikkateollisuuden tuottavuuden kasvu oli huikeaa 2000-luvun alussa.
– Se, että se Nokian jälkeen romahti ja lähti uudelleen nousuun, kertoo, ettei osaaminen ole hävinnyt mihinkään. Nokia-taustaiset ihmiset synnyttävät uutta yritystoimintaa. Vastaava ilmiö on nähtävissä Oulun seudulla. Toipuminen on ollut nopeaa.
Muutokset näkyvät suurina lukuina eri alojen työpaikoissa. Teollisuuden työpaikat vähenivät Varsinais-Suomessa noin 8 000:lla vuosina 2008–2018. Samaan aikaan hoivasektorin työntekijöiden määrä on kasvanut 5 000:lla. Työpaikkoja on tullut lisää myös hallintoon sekä ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan.
Honkatukian tutkimuksessa on käyty läpi työn tuottavuutta vuosina 2000–2018. Tutkimuksen on teettänyt Varsinais-Suomen liitto yhdessä 11 muun liiton, työ- ja elinkeinoministeriön ja kuntaliiton kanssa.
Tutkimuksen mukaan työn tuottavuus oli vuonna 2018 Varsinais-Suomessa noin 40 euroa työtuntia kohti. Luku on hiukan koko maan tasoa alempi ja maakuntien joukossa 7. korkein.
Työn tuottavuus kasvoi vuosina 2000–2018 Varsinais-Suomessa 31 prosenttia, mikä on kolmanneksi nopein kasvuvauhti koko maassa.
Elektroniikkateollisuuden lisäksi työn tuottavuus on noussut viime vuosina voimakkaasti muun muassa koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja metalliteollisuudessa sekä kemian teollisuudessa.
– Varsinais-Suomessa on paljon osaamista. Telakka- ja autoteollisuus on vahvaa. Akkuteollisuus on nousussa, Honkatukia luettelee.
Tilastojen mukaan maakunnassa on myös muuta maata tuottavampi sosiaali- ja terveydenhoito ja kiinteistöala.
Antti Vasasen mukaan kiinteistöalaa ei kannata sen suuremmin huomioida, koska tilastossa asuntovarallisuus eli omistusasuntojen arvon kasvu lasketaan kiinteistöalan tuottavuuteen.
– Se on enemmänkin kirjanpidollinen ja laskennallinen toimiala, Juha Honkatukia vahvistaa.
Tutkimuksen mukaan Varsinais-Suomen väestön koulutustaso on kohentunut vuosina 2000–2018. Ilman tutkintoa olevien osuus yli 15-vuotiaista on laskenut 33:sta 26 prosenttiin.
Yrityselämää maanlaajuisesti seuraava Juha Honkatukia sanoo, että yritysten kasvun seuraava pullonkaula on työikäisen väestön väheneminen ja osaajapula.
Työmarkkinoilta poistuu ihmisiä kovalla vauhdilla 10–20 seuraavan vuoden aikana. Honkatukian mukaan työntekijäpulaa ei ole mahdollista paikata millään muulla kuin maahanmuutolla.
– On rohkaisevaa, että nykyisellä hallituksella on vihdoin rohkeutta asettaa maahanmuuttotavoitteita. Meillä ei ole tähän muuta vaihtoehtoa. Meidän on otettava lisää maahanmuuttajia ja koulutettava heidät itse, koska koulutettujen osaajien reserviä ei ole oikein missään.
