Henrik Dettmannin soitto Teemu Rannikolle keväällä 2004 muutti suomalaisen koripallon lopullisesti

0
Henrik Dettmann antoi Teemu Rannikolle ison vapauden johtaa Susijengin peliä. Kuva EM-kisojen 2013 valmistavalta leiriltä Naantalista. (Kuva: TS-arkisto/Jori Liimatainen)

Maajoukkueen pitkäaikainen tähtipelaaja Teemu Rannikko sai keskiviikkoiltana yllättävän viestin Henrik Dettmannilta. Dettmannin viestissä luki, että hän jättää maajoukkueen päävalmentajan tehtävät.

– Vaikka tiesin, että näin tulee joskus käymään, en silti osannut odottaa sitä juuri nyt, Rannikko myönsi.

Rannikko aloitti maajoukkueuransa vain 17-vuotiaana vuonna 1997. Dettmann oli juuri jättänyt Suomen maajoukkueen päävalmentajan tehtävät ja siirtynyt Saksan maajoukkueen päävalmentajaksi. Rannikko otti heti oman paikkansa Aaron McCarthyn ja myöhemmin Ari Tammivaaran valmentaman Suomen pelinjohtajana.

Vuonna 2003 Rannikko katkaisi maajoukkueturnauksessa eturistisiteensä. Tuolloin kattojärjestö FIBA ei hoitanut pelaajien vakuutuksia, kuten nykyisin. Vamma oli siis Rannikolle taloudellisestikin merkittävä takaisku.

Puoli vuotta myöhemmin keväällä 2004 Dettmann soitti Rannikolle, että hän on palaamassa Suomen päävalmentajaksi. Mutta vain sillä ehdolla, että maan kaksi parasta pelaajaa Rannikko ja Hanno Möttölä sitoutuisivat toimintaan.

Möttölä oli jo suostunut, mutta Rannikko empi puuttuvan vakuutuksen vuoksi.

– Henkka sanoi heti, että asia hoidetaan, Rannikko muistelee.

Dettmann sai junailtua poikkeusjärjestelyn, jossa Koripalloliitto otti vastuun Rannikon mahdollisesta loukkaantumisesta.

– Se kuvastaa sitä muutosta, jota Henkka sai aikaan välittömästi.

Lopulta tuo puhelu oli yksi Suomen koripallohistorian tärkeimmistä.

– Jos Henkka ei olisi ottanut pestiä vastaan, niin missä tilassa maajoukkue nyt olisi, Rannikko pohtii.

– Tuolloin maajoukkue oli sekaisin. Maat oli jaettu A- ja B-divisioonaan, siinä taisi olla yksi välivuosikin, eikä kukaan tiennyt, mitä tästä tulee.

Pelillisesti muutos ei tapahtunut yhdessä yössä, mutta olosuhteet paranivat heti.

– Henkkaa on tänään (torstaina) paljon kehuttu ja se kaikki on totta. Henkka välitti pelaajista ja vaati resurssit, joilla asiat muuttuivat.

– Nykyään ei tarvitse ajatella, että onko treeneissä puhtaita kamoja tai fyssaria teippaamassa nilkkoja. Silloin ne eivät olleet itsestäänselvyyksiä, kuten nyt. Myös vaatimustaso nousi. Se oli monelle kova koulu, Rannikko myöntää.

Kesällä 2006 Vierumäen maajoukkueleirille ilmestyi lupaava 18-vuotias pelintekijä Petteri Koponen . Dettmann halusi, että Rannikko ottaa nuoren lupauksen siipiensä alle.

– Henkka sanoi, että auta ja opeta ”Petskua” hyvällä tavalla. Kuten tiedät, se tulee minulta aika luonnostaan, Rannikko hymähtää.

Pian oltiinkin tilanteessa, jossa Koponen otti ohjat ja Rannikon rooli muuttui. Elokuussa 2011 Susijengi pelasi Portugalissa EM-jatkokarsintaa ja Rannikon itseluottamus oli harvinaisen alhaalla.

Susijengi oli häviöllä tauolla 15 pisteellä, kun Dettmann herätti Rannikon.

– Henkka taisi sanoa, että ”lopeta se helvetin itsesääli ja ala pelaamaan”.

Rannikko teki työtä käskettyä ja heitti toisella puoliskolla 21 pistettä. Susijengi voitti ja selvisi EM-kisoihin.

– Montaa kertaa Henkan ei ole tarvinnut minua herätellä, mutta tuo meni nappiin.

Kuusi vuotta myöhemmin Dettmann ja Koposen polttariporukka saivat puhuttua Rannikon ympäri EM-kotikisoihin, jotka jäivät hänen maajoukkueuransa viimeiseksi näytökseksi.

– Henkalla oli siinäkin hyvä suunnitelma, mutta siihen tarvittiin koko (polttari)porukan panos.

Lassi Tuovi ottaa ensi kesänä Dettmannin paikan, mikä tarkoittaa sitä, että Susijengin valmennusryhmään jää yksi vapaa paikka.

Kiinnostaako?

– Jos Susijengin päävalmentajan tai apuvalmentajan paikka on avoinna, niin jokaisen valmentajan on aika vaikea sanoa, ettei se kiinnostaisi.

– Siihen paikkaan on aikamoinen tunku, jos siihen edes ketään otetaan. Pitää muistaa perspektiivi: valmennusurani on vielä niin alkutaipaleella, että pitää ensin kehittää itseään, tänä syksynä Vilppaan taitovalmentajana aloittanut Rannikko muistuttaa.