Kiskossa sijaitsevan Orijärven vanhan kaivosalueen kunnostaminen etenee.
Pirkanmaan ely-keskus esitti viime helmikuussa, että kaivosalueen kunnostamisesta tehdään suunnitelma. Nyt kunnostamissuunnitelman teettämisestä on tehty päätös.
– Suunnitelman tekeminen kilpailutetaan. Tavoitteena on, että suunnitelman teko alkaa ensi vuonna, sanoo projektipäällikkö Kari Pyötsiä Pirkanmaan ely-keskuksesta.
Ympäristöministeriö on keskittänyt hylättyjen kaivosjätealueiden kartoittamisen Pirkanmaan ely-keskukselle.
Orijärven suljettu kaivos sijaitsee Orijärven ja Määrjärven pohjoispuolella, ja se kuormittaa etenkin Orijärven vesistöä.
Kaivosalueelta valuu happamia metallipitoisia vesiä Orijärveen. Pitoisuudet ovat niin korkeita, että ne vahingoittavat vesieliöstöä, mutta ihmisten terveyttä ne eivät uhkaa.
Suomessa on kaikkiaan 31 vakavaa haittaa aiheuttavaa kaivannaisjätealuetta. 19 kohteessa edellytetään toimenpiteitä.
Riskimäärityksen perusteella Orijärven kaivos on koko maan kolmanneksi kiireellisin selvityskohde.
Edellä ovat Ylöjärven Haverin entinen kultakaivos ja Leppävirran Särkiniemen vanha nikkelikaivos, joissa kummassakin on jo ryhdytty toimiin. Haverissa kunnostustyöt ovat pitkällä, ja Särkiniemen kunnostussuunnitelmaa tehdään parhaillaan.
Haverissa vanhan kaivosalueen kunnostaminen on tehty täyttämällä 18 hehtaarin metallipitoinen rikastushiekka-alue.
– Hankkeen etuna on ollut, että peittomassat on saatu valtatie kolmen oikaisutyömaalta, sanoo Pyötsiä.
Silti kunnostamistyön hintalappu kipuaa yli viiteen miljoonaan euroon.
Kiskossa suurimman ympäristökuormituksen aiheuttaa seitsemän hehtaarin sivukivialue, kun taas yhdeksän hehtaarin rikastushiekka-alueen kuormitus arvioidaan vähäiseksi. Suurin yksittäinen haitta on sivukivialueelta tuleva sinkin pintavesikuormitus.
Pyötsiä arvioi, että alueen kunnostussuunnitelma valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä. Työ vaatii aikaa, jotta mittauksia voidaan tehdä kaikkina vuodenaikoina.
Itse kunnostamistyöstä ei ole vielä päätöstä, eikä sille ole rahoitusta valmiina.
Suomen ensimmäinen kuparikaivos
- Orijärven kupariesiintymä löydettiin 1757, ja Suomen ensimmäinen kuparikaivos avattiin paikalla vuonna 1759.
- Alueen viimeisin omistaja oli Outokumpu Oy, joka toimi alueella vuodet 1945–1985. Tämän jälkeenkin alueella on ollut eri yhtiöiden varauksia, mutta ne eivät ole johtaneet toimintaan.
- Alueella louhittiin ja tuotettiin kuparia ja sinkkiä sekä vähäisiä määriä lyijyä ja hopeaa. Alueella myös rikastettiin kultaa.
- Vanha kaivosalue on nykyisin määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kultturiympäristöksi. Alueella on louhoksen ympärille noussut kyläkeskus, jossa sijaitsee useita vanhoja rakennuksia.
- Lähteet: Salon kaupunki, Museovirasto
