Kahden miehen salolaisfirmasta kasvoi kymmenien ihmisten ohjelmistotalo Avanio

0
Antti Ristolaisen johtama Avanio on kasvanut viidessä vuodessa kahden miehen yrityksestä yli 30 työntekijän ohjelmistotaloksi.

Salolainen Antti Ristolainen oli perustamassa omaa yritystään viidentoista Nokia-vuoden jälkeen vuonna 2015.

AJR Solutions perustettiin pikaisella aikataululla, koska ensimmäisen asiakkaan projekti piti saada käyntiin. Nimen miettimiselle ei jäänyt juuri aikaa.

– Omat nimikirjaimet ja solutions perään, koska yritys tarjosi asiakkaille ratkaisuja pilvi-, iot- ja ohjelmistotarpeisiin. Se oli siinä, Ristolainen nauraa.

Kuudessa vuodessa Ristolaisen ja pian mukaan tulleen Janne Koskisen kahden miehen start upista on kasvanut runsaat 30 ihmistä työllistävä ohjelmistotalo, joka toimii Salon lisäksi Tampereella ja Helsingissä, hakee voimakasta kasvua ja aikoo palkata ensi vuonna 20 ihmistä lisää.

Yritys on halunnut kirkastaa myös yrityskuvaansa ja brändiään. Siksi sen nimi vaihtuu Avanioksi. Nimi on johdettu jaavan kielen sanasta Awan, joka tarkoittaa pilveä.

Ristolainen sanoo yhtiön perustamisen osuneen hyvään saumaan. Pilvipalveluiden markkina on kasvanut vuosittain 30–50 prosenttia, ja toiminta on kasvanut aallonharjalla.

Yritys on saanut asiakkaita eri toimialoilta sähköautojen latausjärjestelmien toimittajista paperiteollisuuteen, Museovirastoon ja rakennusalan yrityksiin. Se myy myös Microsoftin pilvipalveluita ja lisenssejä.

– Laskutamme kuukausittain yli sataa yritystä. Liikevaihtomme kasvoi viime vuonna 60 prosenttia ja tänä vuonna noin 40 prosenttia. Tänä vuonna pääsemme arvion mukaan noin 3,4 miljoonaan euroon, ja seuraava tähtäin on viidessä miljoonassa, Ristolainen kertoo.

Kasvua on tavoiteltu rohkeasti, muttei päättömästi. Antti Ristolainen korostaa, että yritys on vakavarainen ja sen luottoluokitus paras mahdollinen jo neljättä vuotta peräkkäin.

– Se tarkoittaa, että asiakkaat ja työntekijät voivat luottaa meihin. Eroamme tässä monista start upista, jotka elävät usein kädestä suuhun.

Avanion kasvusuunnitelmat vaativat, että yritys saa palkattua lisää softakehittäjiä ja pilviosaajia.

Antti Ristolaisen mukaan tavoitteena on rekrytoida ensi vuonna ”kaikki kovimmat ammattilaiset, jotka haluavat lähteä pilvialan edelläkävijän leipiin”. Silti hän uskoo, että määrä jää noin kahteenkymmeneen.

– Tällaisia työntekijöitä ei kuljeksi vapaana. Olemme kuitenkin olleet onnekkaita, ja olemme palkanneet syksyn aikana jo kolme ihmistä.

Yritys on palkannut avukseen rekrytointiapua. Ketterä pieni yritys valmistautuu houkuttelemaan työntekijöitä myös eduilla, joihin suuret yritykset eivät välttämättä taivu.

– Tavoitteemme on saada 20 työntekijää Salon, Tampereen ja Helsingin alueelta. Korona on tehnyt sen, ettei sijainti ole enää olennainen. Töitä voi tehdä toimistolla, kotonaan tai hybridinä. Olen tehnyt itsekin korona-aikana paljon töitä kotonani Teijolla tai mökillä Särkisalossa, Ristolainen sanoo.

Yrittäjä Antti Ristolainen on tyytyväinen Salo IoT Campuksen tiloihin, joissa yritykset tekevät yhteistyötä ja joihin kehtaa tuoda myös asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

Työntekijöille tarjotaan Salon toimistolla erilaisia etuja salikortista työsuhdepolkupyörään ja hieroviin tuoleihin. Työpaikalla on luonnollisesti tarjolla juotavaa ja naposteltavaa, ja työntekijöiltä kysytään, minkälaisilla työvälineillä kukin haluaa tehdä työtään.

– Haluamme, että työntekijöillämme on hyvä olla. Vaihtuvuus on ollut toistaiseksi vähäistä ja työtyytyväisyys hyvää.

Antti Ristolainen kehuu myös Salo IoT Campusta laadukkaista työtiloista, joihin kehtaa tuoda vieraita ja asiakkaita.

Yritys on voinut muuttaa campuksen sisällä kasvunsa myötä, ja jos ensi vuoden rekrytoinnit onnistuvat, edessä on jälleen muutto suurempiin tiloihin.

– Saloa on arvosteltu siitä, että kaupunki lähti mukaan kiinteistöyhtiöön. Yrittäjänä sanon, että IoT Campuksen kommuuni on oikeasti hieno juttu. Täällä tehdään paljon yhteistyötä, ja täällä toimii yrityksiä, jotka palkkaavat työntekijöitä ja tuovat Saloon uusia veronmaksajia. Sen luulisi olevan kaupungin kannalta pelkästään positiivista, Ristolainen sanoo.

Yrityksen nimen ja brändin muutokseen ei liity omistusjärjestelyjä, vaikka suuremmat pelurit ostavat usein alan nousevia yrityksiä.

– On niitä ostotarjouksia meillekin tullut, Ristolainen myöntää. Yrittäjät ovat halunneet pitää kuitenkin yrityksestään kiinni.

Yrittäjillä on suuri vastuu, ja välillä se tarkoittaa työn tekemistä kellonajoista välittämättä. Toisaalta se mahdollistaa myös laajan vapauden päättää monista asioista.

– On mukavaa panostaa oman yrityksen kehittämiseen, vaikka se vaatisi vähän enemmänkin työtä. Kun ei ole kiireellinen päivä, voi katsoa hommia vapaammin. Jos tarvitsee lähteä kahdelta päivällä hakemaan lastaan, se on mahdollista. Hommat tehdään sitten myöhemmin illalla.