Keretä tarkoittaa samaa kuin ehtiä – Johanna Inkeroinen opettaa suomea työssäkäyville maahanmuuttajille

1
Opettaja Johanna Inkeroisella on pitänyt kiirettä. Hän tekee suomalaisia lauseparsia tutuksi työssäkäyville maahanmuuttajille. Kuva: SSS/Tommi Loimovuori.

Oppitunnin aluksi opettaja Johanna Inkeroinen heijastaa taululle virkkeen olen juossut koko päivän pää kolmantena jalkana.

– Mitä tämä tarkoittaa? Inkeroinen kysyy.

Takarivissä istuva Aleksei Devyatkin ehtii vastata ensimmäisenä:
– Kiire.

Kun lauseparsi tulee tutuksi, Inkeroinen jakaa taululle seuraavan tehtävän: kuvaaja – haluta – ottaa – me – pari – kuva. Inkeroinen kehottaa miettimään sanojen taivutusta ja kirjoittamaan ne vihkoon.

Devyatkin ehättää vastaamaan jälleen ennen muita. Hän myös toteaa ääneen, että partitiivia voi käyttää.

Maalari Aleksei Devyatkin opiskelee suomea kahdeksan aikuisen ryhmässä, jonka äidinkieliä ovat latvia, turkki, venäjä ja viro. Koulutettavat tuntevat toisensa entuudestaan, sillä he ovat kaikki palkkatyössä Kolmituotteessa.

– Idea on se, ettei työssäkäyviä maahanmuuttajia unohdeta. Saamme kehitettyä heidän kielitaitoaan, jotta he pärjäävät työelämässä ja pystyvät kehittämään ammatillista sanavarastoaan, Johanna Inkeroinen sanoo.

Työpaikkasuomi on uusi koulutus, jonka kuntien omistama koulutusyhtiö Edusalo aloitti tänä syksynä ensimmäisten joukossa Suomessa.

– Koulutus voidaan räätälöidä yhden työnantajan tarpeisiin tai järjestää yhteistyössä usean työnantajan kanssa, toimitusjohtaja Jyrki Sjöholm kertoo.

Sjöholm näkee, että ammatillinen kielikoulutus helpottaa yritysten mahdollisuuksia rekrytoida ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Työnantaja maksaa koulutuksesta 30 prosenttia ja TE-hallinto loput.

– Meidän henkilöstömme kurssi on vasta puolivälissä, mutta se on jo nyt maksanut itsensä takaisin, Kolmituotteena tunnetun Salon seudun työkeskus Oy:n toimitusjohtaja Juha Talviniemi kehuu.

Osatyökykyisiä työllistävän Kolmituotteen palkkalistoilla on tällä hetkellä viitisenkymmentä työntekijää. Heistä enemmän kuin joka viides on maahanmuuttaja.

– Kielitaito on monelle osatyökykyisyyden syy, Talviniemi muistuttaa.

Vieraskielisillä voi Talviniemen mukaan olla hyvä ammattikoulutus ja jopa korkeakoulututkinto, mutta vaillinainen suomen taito jarruttaa ja jopa estää etenemisen työelämässä.

– Kielen oppimisesta on paljon ammatillista hyötyä, mutta se kasvattaa myös viihtymistä työyhteisössä ja työntekijöiden hitsautumista yhteen. Kielitaito lisää hyvinvointia myös siviilielämässä.

Kolmituotteessa kurssilaisten kanssa on sovittu, että he puhuvat töissä suomea, vaikka vieressä olisikin työkaveri, jonka kanssa on yhteinen äidinkieli.

– Oma motivaatio ja halu oppia ovat tärkeitä, eikä ketään pakoteta. Mitä paremmin osaa suomea, sitä helpommin voi saada oman alansa töitä ja ehkä parempaa palkkaa, Talviniemi kannustaa.

Rana Öztürkia naurattaa, kun Aleksei Devyatkin ehtii vastaamaan opettajan kysymyksiin aina ennen muita. Kuva: SSS/Tommi Loimovuori.

Kolmituotteen kokoonpanossa led-valoja kokoava Rana Öztürk sanoo, että kieltä oppii vain käyttämällä sitä koko ajan. Öztürk haluaa harjaannusta erityisesti lauserakenteisiin sekä suomen kirjoittamiseen.

– En aina muista panna kahta vokaalia peräkkäin. Suomen ymmärtäminen on helpompaa kuin puhuminen ja puhuminen on helpompaa kuin kirjoittaminen, Öztürk naurahtaa.

Aleksei Devyatkin kertoo ymmärtävänsä, kun töissä puhutaan eri hommista, mutta kahvituntikeskustelut vapaa-ajanvietosta tuottavat hänelle päänvaivaa.

– Imperfekti ja perfekti ovat joskus ärsyttäviä. Muistan kyllä säännöt, mutta en aina ymmärrä niitä.

Edusalon kurssilla suomea opetetaan suomeksi. Englantia ei käytetä edes apukielenä.

Suomen opiskelusta saisi helposti pelkkää kieliopin pänttäämistä, mutta Johanna Inkeroinen on kierrellyt salolaisilla työpaikoilla kuuntelemassa ja kirjoittamassa muistiin, miten työnantajat puhuvat.

Inkeroisella on kertoa kosolti esimerkkejä:
– Kurkataas nopsaan tonne!
– Pysyik sää ny kärryillä?
– Mää en kerkee.
– Joku hajos.

Suomen kieltä vasta opettelevalle tämä ei ole ihan helppoa. Inkeroinen saa oppitunneilla selventää, että keretä on sama kuin ehtiä ja hajota tarkoittaa mennä rikki. Eikä kurkkaaminen liity mitenkään kurkkuun.

Johanna Inkeroinen on käynyt tapaamassa opiskelijoitaan myös heidän omissa työpisteissään Kolmituotteessa. Jokainen kurssilainen on päässyt kertomaan tehtävistään.

– Koetin napata sieltäkin ammattisanastoa ja fraaseja, joista heille voisi olla hyötyä.

Toimitusjohtaja Juha Talviniemi myöntää oivaltaneensa itse vasta kolmannen kerran jälkeen, ettei hän kysele kurssilaisilta enää läksyjen teosta niin kuin hänellä on tapana kysyä kotona omilta lapsiltaan.

– Pitää kysyä, saitko kotitehtäviä. Sillä on valtava merkitys, mitä sanoja käyttää ja miten itse puhuu.

Työpaikkasuomi-kurssi kestää yhteensä kaksikymmentä tuntia. Opiskelijat kokoontuvat Edusaloon Taitajankadulle kerran viikossa kahdeksi tunniksi. Oppituntien lisäksi on tarjolla verkkokursseja, joissa opiskelijat voivat opiskella suomea itsenäisesti.

Edusalon toimitusjohtaja Jyrki Sjöholm korostaa, että Työpaikkasuomi-kurssin sisältö voidaan räätälöidä yrityksen toimialan mukaan. Kuva: SSS/Tommi Loimovuori. 
1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Tavis torilta
8 kuukautta sitten

Kyllä Suomeen pysyvästi asumaan aikovilta olisi edellytettävä suomen kielen opettelun, ettei Suomesta tulisi englanninkielinen maa.