Korona-aika vilkastutti selvästi remonttilainojen kysyntää Salossa. Esimerkiksi Lounaismaan Osuuspankissa kasvua on ollut noin viidenneksen.
– Kotona vietetty aika on lisääntynyt pandemian aikana ja se on tuonut myös perheiden remonttitarpeita pintaan. Tämä on näkynyt myös rautakauppojen myynnissä ja toisaalta materiaalikustannustenkin nousuna, Lounaismaan Osuuspankin pankinjohtaja Jukka Tuominen sanoo.
Remonttilainojen suosio ponnahti koronan takia kasvuun myös POP Pankki-ryhmään kuuluvassa Kosken Osuuspankissa, Someron Säästöpankissa ja Nordeassa.
– Remonttilainoja kysytään aina, mutta korona sai aikaan selvää vilkastumista, Kosken Osuuspankin Salon konttorin johtaja Hannaleena Riihimäki sanoo.
Nordean toimipaikkajohtajan Taina Tallbacka-Kitolan mukaan vuosi 2020 oli remonttilainahakemusten perusteella remontoimisen juhlavuosi.
– Tänä vuonna tilanne remonttilainahakemusten suhteen on tasoittumassa.
Someron Säästöpankin rahoituspäällikkö Tuukka Alanko kertoo kuulleensa monelta asiakkaalta, että remonttia oli suunniteltu jo monta vuotta, mutta vasta korona-aika mahdollisti remontin tekemisen.
Lainamäärät vaihtelevat tyypillisesti muutamasta tuhannesta eurosta muutamaan kymmeneen tuhanteen euroon.
– Lainamäärä riippuu remontin tai peruskorjauksen laajuudesta. Osalle riittää pintojen päivittäminen, kun taas toiset saneeraavat laajasti käyden koko talon läpi myös rakenteita uudistaen, Jukka Tuominen sanoo.
Remonttilainaa haetaan usein myös asunnonvaihtotilanteessa.
– Aika harva muuttaa suoraan uuteen kotiin, vaan usein tehdään ensin remonttia. Osa laittaa uutta kotia vain vähän, mutta osa saattaa remontoida perusteellisemmin, huomauttaa Riihimäki.
Tallbacka-Kitolan mukaan yhä useampi omakotitalon remonttilainaa hakeva kiinnittää huomiota asumisensa hiilijalanjälkeen. Nordean teettämässä kyselyssä jopa 72 prosenttia piti asumisen energiatehokkuutta tärkeänä asiana.
– Tämä näkyy siinä, että moni valitsee maalämmön tai aurinkopaneelit.
Pankit suhtautuvat remonttilainoihin myönteisesti.
– Varallisuuden arvolla mitattuna oma asunto on selvästi suomalaisten merkittävin varallisuuserä. Haluamme osaltamme vaalia sen säilymistä hyvässä kunnossa, Tuominen toteaa.
Samaa sanoo Someron Säästöpankin Tuukka Alanko.
– Perusparannukset ovat pankin kannalta lähtökohtaisesti erittäin tervetulleita, koska tätä kautta myös lainojen vakuudet pysyvät paremmassa kunnossa ja asuntojen arvot nousevat.
Asuntojen peruskorjauslainat ovat rinnastettavissa asuntolainoiksi ja pienimuotoiset remonttilainat ovat kulutusluottoja.
– Lainojen korot vaihtelevat riippuen peruskorjauksen tai remontin laajuudesta ja laina-ajasta, kertoo Tuominen.
Asuntolainan saamisen edellytyksiä on kiristetty viime vuosina. Tämä näkyy myös remonttilainojen kohdalla.
– Remonttilainaa saa, jos asiat on hoidettu aikaisemmin hyvin sekä maksukykyä ja vakuuksia on riittävästi, sanoo Riihimäki.
Tuukka Alangon mukaan nyt on hyvä hetki remontoida kotia.
– Tässä markkinatilanteessa korkotaso on sen verran kuluttajaystävällinen, että sen puolesta kannattaa siirtyä tuumasta toimeen, hän vinkkaa.
Keittiö on tyypillisin remonttikohde
Keittiö, kylpyhuone ja piha. Nordean toimipaikanjohtaja Taina Tallbacka-Kitola luettelee remonttikohteiden kärkikolmikon.
– Remonttilainaa hakevan tyypillisin remonttikohde on ehdottomasti keittiö. Hyvänä kakkosena tulee kylpyhuone ja muut kosteat tilat, hän sanoo.
Myös muista seudun pankeista kerrotaan remonttilainan ykköskäyttökohteen olevan keittiö.
– Remontoitavat kohteet vaihtelevat tietysti paljon, koska eri-ikäisissä asunnoissa remonttitarpeet ovat erilaiset, sanoo Someron Säästöpankin rahoituspäällikkö Tuukka Alanko.
Ihmiset ovat korona-aikana panostaneet vakituisen asumisen lisäksi vapaa-ajanasumiseen.
– Myös mökkejä on kunnostettu selvästi enemmän kuin ennen pandemiaa, sanoo Tallbacka-Kitola.
Kodin ja vapaa-ajanasunnon lisäksi moni on laittanut myös pihansa kuntoon.
– Remonttilainaa haetaan usein myös pihan ja puutarhan kunnostamiseen, Tallbacka-Kitola tietää.
Hiilijalanjäljen huomioiminen remontissa maksaa vielä tänä päivänäkin tuplasti sen, mitä huomioimatta jättäminen, joten sen huomioimiseen remontissa on parempipalkkaisten heiniä. Tavallinen duunari kun harvemmin saa edes sellaisia velkamääriä.