”Kuka laittaisi lapsensa tuollaiseen kouluun” – somerolaisvanhemmat ihmettelevät ehdotusta 1. ja 2. luokkien kyläkouluista

0
Remi (vas.) ja Paula Rantanen, Antti ja Rauni Laitinen, Akseli Sironen ja Salla Stenman sekä Otto ja Johanna Ristimäki Oinasjärven koulun pihalla. Koulussa on tällä hetkellä 41 oppilasta ja kuusi luokkaa. Vanhemmat eivät hyväksy koulun supistamista. Kuvat: SSS/Minna Määttänen

Ehdotus Pitkäjärven ja Oinasjärven kyläkoulujen supistamisesta vain 1. ja 2. luokkien kouluiksi ihmetyttää ja tyrmistyttää kylien vanhempia Somerolla. Vanhemmat ihmettelevät, kuka vanhempi laittaa vapaaehtoisesti lapsensa kouluun, jossa edessä on kahden vuoden kuluttua koulun vaihto.

Somerniemeläinen Johanna Ristimäki näkee esityksen taustalla taktiikan, joka johtaa lopulta kyläkoulujen loppumiseen.

– Tällä halutaan vain saada vanhemmat suopeammiksi muutoksille ja siirtää vastuu vanhemmille. Kukaan vanhempi, jolla on muita vaihtoehtoja, ei laita lastaan tynkäkouluun. Kun oppilaita ei ole, voidaan koulut lopettaa kokonaan.

Sivistysjohtajan ehdotuksen mukaan kyläkouluihin siirretään päivähoito ja esiopetus kylien päiväkodeista.

– Tuo ei toimi, sillä koulun puolella jäädään silloin niin monesta paitsi, Perttelin Kaivolan koulussa opettajana työskentelevä Ristimäki toteaa.

Melissa Kuisma ja Jenna Tähkäpää-Vartiainen asuvat perheineen Pitkäjärvellä. Kuisman perhe muutti kylälle viisi vuotta sitten Turusta ja Vartiaisen perhe yhdeksän vuotta sitten Salosta.

– Emme olisi ostaneet taloa Pitkäjärveltä, jos tätä keskustelua olisi käyty viisi vuotta sitten, Kuisma sanoo.

Tähkäpää-Vartiaisen viesti on sama:

– Mies on kotoisin Pitkäjärveltä, mutta emme olisi harkinneet tänne muuttoa, jos koulun jatko olisi ollut vaakalaudalla.

Kuisman perheessä on kaksi lasta, joista esikoinen Eeli on nyt ykkösluokalla. Vartiaisen perheen neljästä lapsesta kyläkoulussa ovat Matias ja Kaapo. Molemmilla perheillä matka Koskelle on selvästi lyhyempi kuin Someron keskustaan.

– Koski on houkutteleva vaihtoehto, jos Pitkäjärven koulu muuttuu kaksiluokkaiseksi. Kosken koulussa on luokat 1–6, koulumatka olisi kuusi kilometriä ja Koskella myös koulukuljetukset hoidetaan hyvin, Kuisma ja Tähkäpää-Vartiainen toteavat.

Molemmat äidit ihmettelevät jatkuvaa uhkaa kyläkoulujen yllä.

– Pitkäjärvellä on 48 oppilasta ja koulu on hyvä ja toimiva. Jatkuva lakkautuskeskustelu tuntuu ihan käsittämättömältä. Samalla se estää tehokkaasti uusia asukkaita muuttamasta kyliin.

Samaa mieltä on Pia Tuomonen, joka muutti perheensä kanssa Pyöliin Paimiosta viisi vuotta sitten.

– Tätä keskustelua on käyty melkein koko ajan. Näin kaupunki ruokkii itse tappiomielialaa ja kylien tyhjenemisen kierrettä.

Ajatusta 1. ja 2. luokkien koulusta Tuomonen kuvaa älyttömäksi ja järjettömäksi.

– Kyläkoulut saadaan tuolla systeemillä äkkiä kiinni, kun oppilaita ei tule. Kolmas luokka tietää lapselle muutenkin koulussa haastavaa muutosta.

Jenna Tähkäpää-Vartiainen ja Pasi Vartiainen sekä lapset Matias (vas.), Kaapo, Valtteri ja Aava viihtyvät erinomaisesti Pitkäjärvellä. Tyytyväisiä kylään ovat myös Markus ja Melissa Kuisma sekä pojat Joel ja Eeli.

Salla Stenman muutti miehensä ja poikansa kanssa Somerniemelle Lohjalta viime vuoden keväällä.

– Löysimme sopivan talon, josta matka pääkaupunkiseudulle on vielä kohtuullinen. Olimme Lohjalla myös tyytymättömiä kouluun, ja täällä oli oma koulu.

Muuton myötä Akseli Sironen siirtyi Oinasjärven kouluun, jossa on tällä hetkellä 41 oppilasta. Vanhemmilla on koulun vaihdosta pelkästään hyvää sanottavaa.

– Akselilla on kielellinen kehityshäiriö ja hän jäi Lohjalla ilman tukea. Oinasjärvellä kaikki on mennyt jopa odotuksia paremmin, ja Akseli viihtyy koulussa loistavasti, Stenman kertoo.

Stenman ei voi ymmärtää Someron kaupungin kyläkouluja koskevia suunnitelmia.

– Tämä on älytöntä. Kaikki ymmärtävät varmasti koulujen lakkauttamisen, ellei ole oppilaita. Nyt ajetaan kuitenkin alas toimivia kouluja ja lietsotaan kielteistä kehitystä.

Paula Rantanen kuuluu niin ikään Somerniemen tuoreisiin muuttajiin.

– Muutimme tänne viime vuonna Nummi-Pusulasta, sillä löysimme kivan talon. Ajattelimme myös, että Somero pitää reuna-alueista parempaa huolta kuin Lohja.

Somerniemen sijainnilla oli iso merkitys, sillä vanhempien työpaikat ovat Espoossa ja Lohjalla.

– Someron keskusta menee matkassa jo kipurajan yli, Rantanen sanoo.

Rantanen seuraa koulukeskustelua tulevien koululaisten vanhempana, sillä hän odottaa toista lastaan. Esikoinen Remi on 2-vuotias.

– Jos Oinasjärven koulu loppuu tai supistuu, lapset menevät Pusulan kouluun tai muutamme pois. Emme haluaisi muuttaa pois, sillä viihdymme Somerolla erinomaisesti, mutta arjen sujuvuus ratkaisee.

Tuore oppilasympäristöselvitys saa kyläkoulujen vanhemmilta kritiikkiä. Laskelmia koulukuljetuksista kaivataan. Pitkäjärvellä ja Somerniemellä arvostellaan myös sitä, että muuttoliikkeen vaikutus puuttuu ennusteista kokonaan.

– Esimerkiksi Oinasjärven koulun nykyisen 1.–2. luokan 12 oppilaasta vain neljä on syntynyt Somerolla, Johanna Ristimäki kertoo.

Vanhempien iso huoli koskee pidentyviä koulumatkoja. Taiteilija Antti Laitinen muutti Somerniemelle vuonna 2010.

– Meiltä tulee matkaa keskustaan 20 kilometriä. Kun lapsia kerätään eri puolilta samaan taksiin, menee koulumatkoihin paljon aikaa ja päivistä tulee todella raskaita.

Laitinen peräänkuuluttaa koulukeskustelussa huomiota myös sille käänteiselle kehitykselle, kun kylille ei muuta enää asukkaita tai nykyisiä muuttaa pois.

– Muuttoliikkeestä tehdyn tutkimuksen mukaan kyläkoulujen lakkauttaminen vaikuttaa sitä enemmän, mitä kauempana ollaan keskustasta.

Vanhemmilla on päättäjille yksi yhteinen toive:

– Lopetetaan tämä jatkuva keskustelu kouluista ja laitetaan selkeä raja sille, minkä alle oppilasmäärä ei saa mennä tietyn siirtymäajan kuluessa.