”Miksi teette viemäriä kun kukaan ei halua liittyä” – keskustan lähialueiden viemäreiden liittymishinnat kuohuttavat Somerolla

2
Viemäri-iltaan tulleiden asukkaiden viesti Someron Vesihuollon toimitusjohtaja Kalle Maaraselle (seisomassa) oli selkeä: Laskekaa hintaa, niin saatte liittyjiä. Kuvat: SSS/MARKO MATTILA

Suunnitelma rakentaa viemäri Pappilaan sekä Harjun ja Härkälän alueelle kuumentaa asukkaiden tunteita Somerolla. Viemäristä järjestetyssä yleisöillassa alueen asukkaat ihmettelivät, miksi vesiyhtiö haluaa väkisin rakentaa viemäriä, johon kukaan ei halua liittyä.

Someron Vesihuollon toimitusjohtaja Kalle Maaranen tunnusti, että liittymishalukkuus on heikko:

– Tällä hetkellä Turuntiellä näyttäisi olevan yksi halukas liittyjä, Maaranen kuvasi tilannetta.

Asukkaiden huolena on erityisesti se, mitä viemäriin liittyminen tulisi maksamaan.

– Asemakaava-alueella omakotitalo voi liittyä viemäriin reilulla 2 500 eurolla. Meillä maksu nousee helposti pumpun kanssa 10 000 euroon. Tätä ei voi pitää missään nimessä tasavertaisena, kritisoi useampi.

Harjun alueella asuva Teuvo Jokinen korosti, että nyt päätettävät liittymähinnat koskevat jatkossa koko Someroa, kun viemäröinti laajenee.

– Tässä on kyse paljon isommasta periaatteellisesta asiasta kuin vain näistä kahdesta alueesta, Jokinen painotti.

Asukkaiden viesti vesiyhtiölle oli selkeä:

– Liittyminen viemäriin kiinnostaa varmasti asukkaita, kun hinta on kohtuullinen. Laskekaa hinta samaksi kuin kaava-alueella, niin liittyjiä tulee varmasti.

Maaranen totesi, että asemakaavahinta ei sovi näille alueille.

– Periaate on se, että taksojen pitää kattaa aiheutuneet kulut. Ymmärrän, ettei tämä tunnu maksajasta oikeudenmukaiselta, mutta jollakin meidän pitää viemärit rahoittaa.

Marja Kuitunen ihmetteli Someron Vesihuollon haja-asutusalueen taksoissa olevaa sijaintikerrointa 3,1.

– Lähialueen kunnissa on selvästi kohtuullisemmat taksat.

Jokinen kritisoi niin ikään kerrointa.

– Keskustan viemäröinti on maksettu myös meidän verorahoillamme.

Myös kiinteistökohtaiset pumppaamot kiinnostivat yleisöä:

– Koskella ja Marttilassa kunta hankkii pumput. Miksi näin ei ole Somerolla, kyseltiin.

Maaranen ei innostunut ajatuksesta.

– En usko, että tuohon mennään. Se nostaisi liittymismaksuja.

Väki halusi myös tietää, miksi uusille alueille suunnitellaan paineviemäriä, kun keskustassa on viettoviemäri.

–  Viettoviemäri olisi halvempi, eikä tarvittaisi pumppaamoja. Voidaanko Härkälään tehdä viettoviemäri, jos vesiyhtiö ei osta Länsi-Someron vesiosuuskunnan putkea, Jokinen tiedusteli.

Maaranen totesi, että tehty putki kannattaa hyödyntää.

– Viettoviemäri vaatisi syvät kaivannot, joten myös sinne tarvitaan pumppaamoja.

Someron Vesihuollon haja-asutusalueen taksapäätös on vuodelta 2012. Taksaa ei ole toistaiseksi tarvittu.

– Liittyjiä ei ole ollut. Maksuja tasoittaa se, että 5 000 euron yli menevästä osasta huomioidaan vain neljännes, Maaranen kertoi.

Maaranen korosti, että vesiyhtiö suunnittelee viemäreitä, koska Harju, Härkälä ja Pappila kuuluvat kaupunginvaltuuston hyväksymään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen.

– Meidän tehtävämme on palvella kaupungin yhdyskuntakehitystä.

Teuvo Jokinen korosti, että nykyisillä hinnoilla viemäriin liittyminen maksaa keskustan liepeillä moninkertaisesti kaava-alueeseen verrattuna. – Missä on tasavertaisuus?


Vesihuollon katettava omat kulunsa


Someron Vesihuollon toimitusjohtaja Kalle Maaranen kertoo, että 200 neliön omakotitalon liittyminen viemäriin maksaa kaava-alueen ulkopuolella Somerolla vajaat 6 200 euroa.
– Päälle tulevat pumppaamo ja kaivuu.

Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen huomauttaa, että kaupunki ei voi verovaroin tukea viemärien tekemistä.

– Vesihuoltolain mukaan maksujen pitää kattaa investoinnit ja kustannukset. Jos viemärin liittymistaksoja halutaan kaava-alueen ulkopuolella alentaa, pitää vesiyhtiön perimiä käyttömaksuja korottaa, Suikkanen toteaa.

Vesihuollon maksujen tulee lain mukaan olla kohtuulliset ja tasapuoliset. Maksut voivat kuitenkin olla erilaiset eri alueilla, jos se on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen takia.

Koskella liittyminen viemäriin maksaa taajama-alueen ulkopuolella 6 600 euroa. Hintaan kuuluu myös kiinteistökohtainen pumppaamo, jonka huollosta vastaa kiinteistön omistaja.

Kosken kunta sai aikoinaan haja-asutusalueen runkoputkien tekemiseen valtion tukea.

– Tämä selittää alhaisen hinnan. Maksu kattaa kiinteistöliittymien lisäykset, mutta uusia pitkiä runkoputkia kunta ei enää tee, Kosken tekninen johtaja Mikko Salmi kertoo.

Marttilassa paineviemäriin liittyminen maksaa 7 000 euroa.

– Tähän kuuluu myös pumppaamo, jonka ylläpito kuuluu asiakkaalle, Marttilan tekninen johtaja Kirsi Halkola huomauttaa.

Viettoviemärin liittymismaksu on 200 neliön omakotitalolta vajaat 4 000 euroa. Kaava-alueella on pääosin viettoviemäri.

Osuuskunnalla 80 000 euroa velkaa –  Kurvinen maksanut osan veloista itse


Länsi-Someron jätevesiosuuskunnan piti rakentaa 20 kilometrin jätevesiputki Pitkäjärveltä Someron keskustaan. Osuuskunta rakensi lopulta vain Härkälään runsaan kilometrin mittaisen putken pätkän vuonna 2013.
– Hanke viivästyi, sillä Someron kaupungin osuuskunnalle myöntämästä lainan takauksesta valitettiin ensin hallinto-oikeuteen ja sitten korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Aikaa kului niin paljon, että menetimme valtion tuen, osuuskunnan puheenjohtaja Jani Kurvinen kertoo.

Osuuskunnalle jäi velkaa noin 80 000 euroa.
– Liittymis- ja jäsenmaksuja on 20 000 euroa, suunnittelu- ja kaivuukustannuksia perintäkuluineen vajaat 50 000 euroa ja jätevesineuvonnan palkkoja 11 000 euroa, Kurvinen sanoo.

Osuuskunta ja Someron Vesihuolto ovat sopineet, että vesiyhtiö ostaa Härkälän putken 42 000 eurolla.
– Tällä saamme maksettua ihmisille takaisin liittymismaksut. Osuuskunnalle ehdittiin maksaa neljä 3 600 euron maksua. Loppusummalla maksamme muita velkoja.
Kurvinen maksoi itse aikoinaan osuuskunnan 50 000 euron kaivuu- ja perintälaskut, jotta osuuskunnan konkurssi voitiin välttää.
– Saan mahdollisesti osan summasta takaisin, mutta 20 000 euron perintäkuluja en edes odota saavani, hän toteaa.

Osuuskunta perustettiin vuonna 2007.
– Paimionjoen ranta-alueen viemäröinti kuului silloin niin kaupungin kuin ely-keskuksen suunnitelmiin. Jätelaki edellytti toimia, ja osuuskunta osoittautui asukkaiden kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi. Poukkoilu lainsäädännössä oli suurin syy siihen, että hanke kariutui, Kurvinen toteaa.
Jani Kurvinen (kesk.) on Someron kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Salossa taas omat taksat
10 kuukautta sitten

No Salossa sama maksaisi 10 000 e. Ei oikein ole yhdenmukaista.

Harkinta olisi paikallaan
10 kuukautta sitten

Ymmärrän viemärin rakentamisen sellaiselle alueelle, jossa kiinteistöt ovat arvokkaita. Silloin liittymismaksu on vain pieni prosentti talon hinnasta. Mutta sivummalla sijaitsevilla vanhoilla asuinalueilla, joissa iäkkäiden omakotitalojen toteutuneet kauppahinnat ovat matalia, ei ole mieltä investoida tuhansia viemäriliittymiin. Marttilan Ollilaan rakennettiin tällainen viemäriverkosto, jossa liittymismaksu oli niin korkea, että se ylitti monen alueella sijaitsevan vanhan talon käyvän arvon.