Odotettu kulkue toi joulun Saloon

10

Salon joulu päästiin avaamaan sunnuntaina perinteisin menoin vuoden tauon jälkeen. Salon torilla järjestettiin Hyvänmielentori ja Salon Joulukadun valot syttyivät.

Salolainen jouluperinneon saanutuuden jatkajan, kun 8-vuotias Touko Falkstedt luki lasten joulurauhan julistuksen Salon torilla. Tärkeä tehtävä siirtyi hänelle Amelie Lindholmilta.

Lasten joulurauhan julistuksesta on vuosien saatossa tullut salolainen perinne Amelie Lindholmin, 14, lukemana. Julistus luetaan Hyvänmielentorin yhteydessä.

– Olin itse 8-vuotias, kun luin joulurauhan ensimmäisen kerran, yhteensä kuusi kertaa julistuksen lukenut Amelie Lindholm kertoo.

Amelie Lindholm sanoo pitäneensä lasten joulurauhan lukemisesta salolaisille.

– On ollut todella kivaa lukea julistus ja tuoda näin hyvää mieltä kuulijoille. Onhan tämä tietysti haikeaa, mutta Touko saa varmasti ihan yhtä ihania kokemuksia ja muistoja kuin minäkin.

Touko Falkstedt valmistautui tärkeään urakkaan sen vaatimalla tavalla.

– Olen lukenut tekstin joku 20–30 kertaa. Osaan sen jo ulkoa, tai ehkä muutama sana saattaa jäädä, Alhaisten koulun kakkosluokkaa käyvä Touko sanoo.

Tekstiä ei kuitenkaan tarvitse osata ulkoa, sillä sen voi lukea varta vasten tehdystä paperikääröstä.

Touko myönsi, että yleisön eteen lavalle nouseminen ja tekstin lukeminen jännitti hieman. Lasten joulurauhan julistus sujui kuitenkin kuin vanhalta tekijältä.

8-vuotias salolainen Touko Falkstedt luki lasten joulurauhan julistuksen ensimmäistä kertaa. Takana seisoo 14-vuotias Amelie Lindholm, joka ehti lukea joulurauhan julistuksen kuutena vuotena ennen kuin tärkeä tehtävä siirtyi Toukolle. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salon Hyvänmielentorilla oli sunnuntaina hyvin kävijöitä, vaikka myyjiä paikalla oli aikaisempia vuosia vähemmän. Hyytävästä viimasta huolimatta kauppa kävi ja osa myyjistä joutui myymään jo muutaman tunnin kuluttua ei oota.

Koronaturvallisuus oli otettu huomioon asettelemalla myyjät riviin torin laidoille.

– Näin ihmisille annettiin mahdollisuus jättää sopivat välit toisiinsa. Ratkaisu osoittautui oikein toimivaksi, kertoo tapahtumaa järjestämässä olleen Lasten Laulukaupunki ry:n puheenjohtaja Siv Ilola.

Hyvänmielentorilla oli perinteiseen tapaan myyjinä salolaisia yhdistyksiä, seuroja, järjestöjä ja koululuokkia. Esimerkiksi Pajulan koulun vanhempainyhdistykselle Hyvänmielentori on vuoden tärkein tapahtuma.

Yhdistyksen kojulla myytiin muun muassa leivonnaisia, koululaisten askarteluja sekä arpoja. Koulun oppilaat Helena Koski , 11, ja Arttu Venelampi , 10, olivat myymässä arpoja.

– Hyvin on kauppa käynyt, molemmat nyökyttelevät.

– Jokainen arpa voittaa, huikkaa Artun äiti ja yhdistyksen rahastonhoitaja Saara Venelampi.

Venelampi kertoo yhdistyksen osallistuneen Hyvänmielentorille joka vuosi. Arpajaisvoitot yhdistys oli saanut lahjoituksena paikallisilta yrityksiltä.

– Käsidesistä pipoihin, hän kuvailee monenkirjavia arpajaispalkintoja.

Helena Koski, 11, ja Arttu Venelampi, 10, myivät Pajulan koulun vanhempainyhdistyksen kojulla arpoja. Artun äiti Saara Venelampi on yhdistyksen rahastonhoitaja. Kuva: SSS/Minna Määttänen

”Soppatykilliseen puuroa tarvitaan kahdeksan kiloa riisiä.”

Osa Hyvänmielentorin kävijöistä saapui paikalle salonseutulainen soutuyhdistyksen Angelniemen Airo ry:n perinteisen riisipuuron houkuttelemana. Kuumana höyryävä puuro maittaa salolaisille, sillä soppatykillinen puuroa eli noin 70–80 litraa puuroa on monena vuotena myyty loppuun.

– Nytkin näyttää siltä, ettei puuroa jää, sanoo riisipuuroa monen vuoden kokemuksella hämmentävä Jukka Aaltonen.

Kaarlo Sonck ja Jukka Aaltonen (vas.) myivät perinteistä riisipuuroa Angelniemen Airo ry:n kojulla. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Riisipuuron valmistaminen alkoi sunnuntaiaamuna kello 6.

– Soppatykilliseen puuroa tarvitaan kahdeksan kiloa riisiä, Aaltonen tietää.

Puuroa täynnä ollut soppatykki saapui Salon torille peräkärrykyydillä.

– Soppatykki on oikeasti Angelniemen Ankkurin (salolainen suunnistusseura) omaisuutta, mutta olemme saaneet sen käyttöömme asevelisopimuksella, Aaltonen naurahtaa.

Aaltosen lisäksi puurotalkoissa olivat Jorma Henriksson , Kaarlo Sonck , Timo Järvinen ja Simo Suokas.

Tytär ja äiti, Aino Härkki ja Taina Hokkanen löysivät torilta vihdat joulusaunaan. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salolainen Taina Hokkanen ja hänen Helsingissä asuva tyttärensä Aino Härkki löysivät Hyvänmielentorilta heti ostettavaa. Mukaan tarttui kaksi koivuvihtaa. Vihdat ovat oleellinen osa saunomisesta pitävän perheen joulutraditiota.

Härkki ja Hokkanen sanovat olevansa jouluihmisiä. Hokkasen jouluun valmistautuminen alkaa jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joululahjoja on hankittu ja paketoitu pitkin vuotta.

– Olen ottanut tavaksi merkitä paketteihin keltaisella lapulla mitä ne sisältävät, kun meinaan unohtaa, mitä paketeissa on sisällä, Hokkanen naurahtaa.

Perheen jouluaatto etenee tutun kaavan mukaan. Riisipuuro nautitaan ennen joulurauhan julistusta, minkä jälkeen alkaa ”ehdoton radiohiljaisuus”.

– Nuoriso kyllä luistaa tästä ja kännyköitä on käytetty, Härkki myöntää.

Joulurauhan julistuksen jälkeen nautitaan glögiä ja mennään saunaan.

– Naiset käyvät ensin saunassa, koska naiset lämmittävät ruuat ja laittavat kaiken valmiiksi jouluateriaa varten, Hokkanen kertoo.

Joulupukki saapuu kylään vasta illalla.

– Touhua riittää koko ajan, joten pienimmätkin jaksavat odottaa pukkia, Hokkanen sanoo.

Hyvänmielentorin myyntikojut oli tänä vuonna aseteltu koronan takia riviin torin laidoille. Kuva: SSS/Minna Määttänen
10 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Asukas
7 kuukautta sitten

Salon joulukadun valot ja avajaiset alkeelliset. Ei jatkoon.

Reimari
7 kuukautta sitten
Reply to  Asukas

Erittäin hyvin sanottu siellä perällä.

Kiitos esiintyjille
7 kuukautta sitten
Reply to  Asukas

Lapsilla näytti ainakin olevan ihan kivaa sekä kulkueessa ja yleisössä vanhempineen.

Itse pidin myös tapahtumasta.

Päkä
7 kuukautta sitten
Reply to  Asukas

Olen kanssasi samaa mieltä. Vuodesta toiseen samat lamppuketjut ja joulukellot, vaikka nykyään saa jo minkälaisia valoketjuja tahansa.

Pertti
7 kuukautta sitten

Joulu pitäisi lopettaa. Hiilijalanjälki on liian iso kaikkien romujen takia.

Urpo
7 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

Joulua ei pidä lopettaa. Pitää muistuttaa siitä, miksi joulua oikeasti vietetään. Salon jouluvalotkin on aivan hyvät, mitä lisäarvoa erilaiset valot meille toisi?

Kaupallisuus on kieltämättä mennyt överiksi, tai ollut sitä niin kauan kuin muistan. Olisiko tämän joulun haasteena tavoitella mahdollisimman suurta antimaterialismia? Lahjat, jos niitä pitää antaa, voi olla muutakin kuin tavaraa. Ja pitääkö lapset opettaa siihen, että kotona odottaa pakettivuori. Olisiko tärkeämpi lahja pitää kiinni oikeasti tärkeistä asioista.

Reima
7 kuukautta sitten

Videon perusteella koronan olemassaolo on unohtunut. Luotto sen olemassaolemattomuuteen Salossa on kova.

Yksi täti
7 kuukautta sitten
Reply to  Reima

Korona on Salossa unohdettu ja maskien käyttö myös, samoin käsidesien käyttö kaupoissa. Liikkeissä on myös ostoskärryjen sekä -korien aisojen desinfioimiseen tarkoitettuja pyyhkeitä, joita itse käytän, vaan en muiden ole nähnyt käyttävän.

Viime viikolla uutisoitiin, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä oli Salossa kolmanneksi eniten koronatartuntoja viikon aikana. Tartunnoista olisi enemmän ihmisille myös kerrottava. Tarkoitushan on välttää sairastuminen, eikö niin?

Salon tiedotus saisi olla avoimempaa
7 kuukautta sitten
Reply to  Yksi täti

Salon kaupunki itse unohtaa koronan. Koulujen koronatapauksista ei kerrota kuin altistuneille, eli voi olla, että edes opettaja ei tiedä, että oppilaalla on ollut korona ja altistanut luokkakavereitaan.

En ymmärrä, miksi tämä asia lakaistaan maton alle. Tautia on Salossa, ja toivoisin listaa paikoista, missä on voinut altistua. Miten rokotettu osaa flunssassa mennä testiin, jos ei tiedä altistumisesta?

Ihmiset luulevat, ettei tautia Salossa ole, vaikka monessa koulussa on ollut tautitapauksia.

Pertti
7 kuukautta sitten

Tässä tiedottamisessa on pieni ongelma. Terveysviranomaiset eivät saa kertoa, jos joku sairastaa. Ollaan kokonaan tai hyvin pitkälle sairastajan oman kertomuksen varassa.

Käsittääkseni tämä salassapitovelvollisuus on Suomessa liian pitkällä. Eivät edes omat vanhemmat saa tietää, jollei lapsi kerro.