Pinnoitus jatkaa kuorma-auton renkaan elämää – Koskella pinnoitetaan yli 9000 rengasta vuodessa

0
"Kaikki renkaat ovat mustia ja pyöreitä". Kuorma-autoihin on kymmeniä erilaisia renkaita eri käyttötarkoituksiin. Kuvassa Henri Uotila KA-Renkaasta. Kuvat: SSS/Minna Määttänen

Entisen sahan hallissa Koskella on syyskylmälläkin lämmin, ja nenään pistää ovella kumin tuoksu.

Lämpö ja tuoksu tulevat KA-Rengas Oy:n vulkanointiuuneista, joita käytetään kuorma-autojen ja työkoneiden renkaiden pinnoituksessa.

Henkilöautoissa rengaskierros vaihtuu loppuun ajettuna uuteen, mutta raskaassa liikenteessä pinnoitus on tärkeä keino jatkaa renkaiden elämää.

Kuorma-autoissa renkaita voi olla kolmekymmentä, ja kilometrejä kertyy nopeaan tahtiin. Rengastus on kuljetusyrittäjille iso menoerä.

– Henkilöauton rengassarja maksaa 400–700 euroa. Kuorma-autoissa uusi vetorengas voi maksaa 600 euroa kappaleelta. Pinnoitus maksaa 200–300 euroa, joten ero on merkittävä. Pinnoitus on myös ekologista, sillä sama rengasrunko voidaan pinnoittaa useampaan kertaan, KA-Renkaan Salon toimipisteen päällikkö Henri Uotila vertaa.

Pinnoitettavasta renkaasta tutkitaan ensin runko suurjännitekoneella. Kuvassa työn touhussa Niko Rajala.

Kuorma-auton renkaalla ajetaan yleensä 50 000–150 000 kilometriä ennen pinnoitusta. Pinnoituksen jälkeen renkaalla on toinen mokoma kilometrejä edessään.

Kilometrimäärät vaihtelevat huomattavasti käytön mukaan. Erilaisia käyttötarkoituksia on kymmeniä riippuen esimerkiksi siitä, onko rengas asvalttiteitä kulkevassa jakeluautossa, sorarekassa vai puutavara-autossa.

Pinnoittamolla renkaan runko tutkitaan ensin suurjännitekoneella. Kone paljastaa, jos rungossa on jotain ylimääräistä kuten naula tai ruuvi.

Tarkastuksen jälkeen renkaasta rouhitaan vanha kulutuspinta pois koneella. Sen jälkeen kumista kaivetaan vielä käsin pois iskemät ja epäpuhtaudet.

Kulutuspinnan rouhinnan jälkeen renkaasta poistetaan iskemät ja muu ylimääräinen. Puhdistustöissä on Oatsadawut Roeksawang.

Kolot täytetään kumimassalla ja työkalulla, joka muistuttaa ulko-näöltään suurta kolvia ja toimiikin samalla periaatteella.

Renkaaseen levitetään ensimmäinen liimakerros ja välikumikerros. Samalla siihen lisätään merkit, joista käy ilmi muun muassa tuotteen valmistusnumero, -päivä ja tyyppihyväksyntä.

Henri Uotila esittelee välikumikerrosta, joka kiinnitetään renkaan pintaan. Sen päälle tulee varsinainen pintamatto.

Renkaan pintaa, jossa on lopullinen kulutuspinta, valmistetaan Suomessa, Euroopassa ja Meksikossa. Se tulee pinnoittamoon rullissa metritavarana, ja siitä leikataan sopiva matto renkaaseen.

Matto sivellään liimalla, ja pinta kiinnitetään koneellisesti renkaan runkoon. Sitä ennen runkoon on jo puristettu kiinni välipinnoite liimoineen.

Lopullisesti rengas ”paistetaan” uunissa, jossa on kuusi baria painetta ja 120 asteen lämpötila. Renkaat ovat uunissa kolme tuntia.

– Meillä on kaksi uunia, joista toiseen mahtuu 24 ja toiseen 12 rengasta kerralla, toimitusjohtaja Kalle Ojala kertoo.

Pekka Kytömaa sutii liimaa uuteen renkaan pintaan, joka kiinnitetään vanhaan runkoon. Pinta tulee pinnoittamoon metritavarana, ja siitä leikataan sopiva pätkä renkaaseen.

Ennen uuniin päätymistä rengas lopitetaan, eli sen sisälle asennetaan sisärengas ja ulkopuolelle toinen alipaineella toimiva. Niiden tarkoituksena on pitää rengas muodossaan ja varmistaa, ettei vääriin paikkoihin jää ilmaa.

Uunin jälkeen rengas jäähtyy ja siirtyy sitten maalaamon kautta varastoon tai asiakkaalle. Maalauksessa renkaat kyljet maalataan uuden näköisiksi.

Pinnoittamolla on töissä kahdeksasta kymmeneen miestä vuodenajasta riippuen. Määrä on suurimmillaan syksyllä, koska KA-Renkaan päätuote on raskaan liikenteen talvirengas.

– Jätkät tekevät töitä kymmenen tuntia päivässä neljänä päivinä viikossa. Uunin sykli on neljä tuntia, ja näin ehdimme tehdä kaksi sykliä päivässä, Kalle Ojala perustelee.

Jouko Sainio puristaa koneella kiinni renkaan uuden pinnan. Lopullisesti se kiinnittyy uunissa.

Kuorma-auton pyörä painaa noin 80 kiloa. Raavas mies nostaa sellaisen tarvittaessa, mutta rikkoo itsensä, jos tekee sitä jatkuvasti. Siksi apuna on erilaisia koneita ja nostureita, joilla kiekot siirtyvät sujuvasti työvaiheesta toiseen.

KA-Renkaassa pinnoitettiin viime vuonna runsaat 9 000 rengasta. Vastaavia pinnoittamoita Suomessa on 10–20, mutta koskelaispinnoittamo on suurin yksityinen merkkiriippumaton pinnoittaja.

Omien renkaiden lisäksi yritys pinnoittaa asiakkaan rengasrunkoja. Tarvittaessa renkaat haetaan asiakkaan pihasta ja palautetaan takaisin pinnoitettuna.

80 prosenttia tuotteista myydään Salon, Turun, Vantaan ja Kosken myyntipisteiden kautta. Lisäksi yrityksellä on muutamia kumppaneita, jotka myyvät heidän renkaitaan.

Pinnoittamalla on mahdollista tehdä talvirenkaita myös työkoneisiin, kuten trukkeihin.

– Olemme tehneet renkaat esimerkiksi Zamboni-jäänhoitokoneeseen, johon autojen talvirenkaissa oli liikaa nastoja, Henri Uotila kertoo.

Renkaan pintaan tulee tarkat tiedot, joista selviää muun muassa tuotteen valmistusnumero, -päivä ja tyyppihyväksyntä.

KA-Rengas kehittää dieseliä säästävää rengasta

KA-Rengas Oy pyrkii erottumaan markkinoilla kehittämällä myös kokonaan omia tuotteitaan.

Se on kehittänyt yhdessä pintavalmistajien kanssa erilaisia kumiseoksia, joilla voidaan vaikuttaa renkaan vierintävastukseen ja sitä kautta auton polttoaineenkuljetukseen.

Raskas yhdistelmä voi kuluttaa 40 litraa dieseliä sadalla kilometrillä. Polttoaine maksaa paljon, ja pienikin kulutuksen lasku näkyy heti yrittäjän kustannuksissa.

– Me olemme saaneet 4–7 prosenttia säästöä polttoainekustannuksissa omalla renkaallamme. Renkaamme tutkittiin Saksassa laboratoriossa, ja se sai paremman arvosanan polttoainetaloudellisuudessa kuin osa täysin uusista renkaista, Henri Uotila kertoo.

KA-Rengas on kehittänyt omaa KA-S1 -rengasta, jonka kumiseos säästää polttoainetta. Polttoainetaloudellisuudesta saatiin myös todistus saksalaiselta laboratoriolta.

Uusi rengastyyppi julkistettiin vuosi sitten elokuussa. KA-Rengas on kysellyt renkaasta palautetta sitä käyttäneiltä kuljetusyrittäjiltä, ja tavoitteena on kehittää rengasta edelleen.

– Euroopan unioni ei vielä vaadi pinnoitetulta renkaalta polttoainetaloudellisuusluokkaa, mutta me halusimme todistuksen myös laboratoriosta voidaksemme osoittaa, että rengas toimii. Ensimmäinen evoluutioversio osoittautui hyväksi, ja jatkossa pyrimme kehittämään sitä vielä paremmaksi, Kalle Ojala kertoo.

Yhdet renkaat asennettiin myös Salon kaupungin kunnossapidon kuorma-auton vetorenkaiksi.

Talvirengas on KA-Renkaan päätuote, ja siksi pinnoittamo halusi valmistaa myös erityisen pitävän renkaan. Sopivaa kumiseosta haettiin yhteistyössä pinnoitevalmistajan kanssa, ja uusi rengas julkistettiin viime joulukuussa.

– Meillä kävi tuuri. Saimme renkaan myyntiin joulukuussa, ja lumi tuli tammikuussa. Rengasta päästiin lyömään autojen alle heti, ja se oli menestys. Rengas kuluu ehkä enemmän, mutta kuskien mukaan se pitää, Ojala sanoo.

Ilmaston muuttuminen on vaikuttanut myös raskaan liikenteen ajo-olosuhteisiin Suomessa. Lunta on harvemmin, mutta vaihtelevia kelejä loskasta jäähän huomattavasti useammin.

– Olosuhteet muuttavat markkinaa, ja renkaalta vaaditaan aiempaa enemmän.

 

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments