Puoluesihteeri Pirkkalainen: Keskusta vaatii hallituskumppaneitaan sitoutumaan talouskuriin

2
– Keskusta on laittanut paljon poliittista pääomaa kiinni sote-uudistuksen läpiviemiseen, sanoo puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Valtiovarainministeripuolue keskusta haluaa varmistaa, että kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet sopeuttamaan valtion menoja niin kuin viime keväänä sovittiin.

– Toistaiseksi ei ole yhteisiä näyttöjä, että siihen pystyttäisiin, sanoo keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen Salon Seudun Sanomille.

Hän viittaa syksyn veikkauskohuun, jossa päätetyt leikkaukset peruttiin.

Hallitus sopi lokakuussa, ettäkulttuurialan leikkaukset perutaansiten, että Veikkauksen edunsaajille korvataan ensi vuonna valtion kassasta Veikkauksen tuottojen aleneminen. Kulttuurialan lisäksi rahaa olivat menettämässä sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä nuorisotyö ja liikunta.

– Talouspolitiikassa keskusta on tosissaan, Pirkkalainen vakuuttaa.

– Julkisessa keskustelussa hallituspuolueiden kesken eniten epävarmuutta on siitä, mitä eri puolueet ajattelevat talouspolitiikan linjasta ja valtiontalouden kehyksestä. Mikä on menotaso, johon kaikki sitoutuvat?

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko väläytti viime viikonloppuna puoluevaltuuston kokouksessa hallituksesta lähtöä, jos kehys ei pidä. Hänen mukaansa keskusta ei ole mukana hallituksessa, ”jossa keimaillaan talousryhdin hylkäämisen kanssa”.

Riikka Pirkkalainen vieraili perjantaina muun muassa Salossa ja Somerolla tapaamassa puolueväkeä ja aluevaaliehdokkaita.

Aluevaalit ovat tärkeät sellaisenaan, mutta Pirkkalaisen mukaan ne ovat myös lähtölaukaus vuoden 2023 eduskuntavaaleihin.

– Vaalipiirit ovat samat kuin eduskuntavaaleissa, ja ne, jotka haluavat menestyä eduskuntavaaleissa, asettuvat ehdolle myös aluevaaleissa. Henkilögallerian näkökulmasta käydään eduskuntavaalien esitaistelu.

Ennestään politiikasta tuttujen nimien lisäksi listoilta löytyy sote- ja pelastusalan ammattilaisia sekä esimerkiksi potilas- ja eläkeläisjärjestöjen aktiiveja.

– Aluevaalien kautta saadaan kasvolliset päättäjät tärkeille sosiaali- ja terveyspalveluille, sanoo Pirkkalainen.

Hän on varma siitä, että hyvinvointialueiden kärkinimistä tulee valtakunnallisesti näkyvä päättäjäjoukko, ”uusi yhteiskunnallisen keskustelun taso”.

Itsehallinnolliset hyvinvointialueet ovat olleet keskustan tavoite sote-uudistuksessa, ja se on toteutunut.

Tammikuussa järjestettävissä vaaleissa valitaan hyvinvointialueille valtuutetut. Varsinais-Suomessa heitä valitaan 79. Vaalipiirinä on koko maakunta.

– Keskusta on laittanut paljon poliittista pääomaa kiinni sote-uudistuksen läpiviemiseen – ihan sitä myöten, että pääministeri Juha Sipilä kaatoi hallituksensa loppumetreillä siksi, että uudistus ei mennyt maaliin.

Pirkkalaisen mukaan keskustan tavoite on olla aluevaaleissa valtakunnallisesti ykköspuolue. Mahdollisuuksia parantaa, että vaaleja ei käydä Helsingissä. Se ei ole uudistuksen mukainen hyvinvointialue.

Varsinais-Suomessa keskusta sai tämän vuoden kuntavaaleissa 12 prosenttia äänistä ja vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 10,8 prosenttia. Valtakunnallisesti keskustan ääniosuus oli kuntavaaleissa 14,9 prosenttia.

Vuoden 2023 alussa voimaan tuleva sote-uudistus on keskustan kaavailuissa vasta ensimmäinen askel.

– Seuraavien hallitusten on siirrettävä aluehallinnolle aluekehittäminen nykyisiltä maakuntien liitoilta. Kansanvaltaiselle maakunnalliselle hallinnolle pitää purkaa myös ely-keskusten tehtävät.

Sote-uudistuksessa hyvinvointialueille siirtyvät nykyään kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä pelastustoimi.

Pirkkalaisen mukaan sote-palvelut ovat ”keskustalaisen aatteen ytimessä”.

– Vastakkain ovat palvelujen hajauttaminen ja keskittäminen. Maakunnallinen palveluiden järjestäminen mahdollistaa lähipalvelut ja ennaltaehkäisevät palvelut, joilla estetään palvelutarpeen kumuloitumista. Kokoomus on lukkiutunut nykyjärjestelmään, joka johtaa palveluiden keskittämiseen.

2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Keijo K
10 kuukautta sitten

Vaikuttaa jossain mielessä omituiselta tuo talouskurin vaatiminen, ottaen huomioon tuon hallintohimmelin ajamisen. Nuo ”keskustan aatteen ytimessä” ja ”uusi yhteiskunnallinen keskustelun taso”, miten ne ovat kytköksissä tuohon peräämäänsä talouskuriin? Itse olen tuon talouskurin suhteen hieman, enkä niin vähänkään epäilevä. Tämä maakunta- ja toisaalta useimmat vihreidenkin ja vasemmistoliiton ajamat, turvapaikka- ja ilmastovouhotus vievät maan vielä perikatoon!

Pertti
10 kuukautta sitten
Reply to  Keijo K

Aivan samaa mieltä. Näin huonoa talouspolitiikkaa ei ole koskaan ennen hoidettu hallituksessa. Keskustan puhe lienee pelkästään tarkoitettu äänestäjille, jotta näyttäytyisivät sellaisina mitä eivät ole olleet eivätkä ole.