Salon kaupunki pyrkii vähentämään sairauspoissaolojaan kokonaan uudesta näkökulmasta.
Sairauspoissaolojen sijasta tavoitteena on kehittää työelämän laatua koko organisaatiossa.
Avuksi on otettu Lapin yliopistossa kehitetty QWL-mittausmenetelmä (Quality of Working Life), joka laskee henkilöstölle ja esimiehille tehtävien kyselyiden perusteella kaupungille työelämän laadun indeksin.
Menetelmä kertoo, missä asiat ovat hyvin ja missä on kehitettävää. Muutoksia voidaan tehdä tiedon pohjalta, ja kaksi kertaa vuodessa uusittava kysely kertoo nopeasti, olivatko liikkeet oikeita.
– Työhyvinvoinnin parantuminen vaikuttaa aikaa myöten myös sairauspoissaoloihin. Koukkaamme ikään kuin sairauslomien selustaan sen sijaan, että yritämme vaikuttaa pelkästään niihin, työhyvinvointikoordinaattori Iida Varemäki vertaa.
Salon henkilöstöjohtaja Christina Söderlund sanoo kuulleensa QWL-menetelmästä ensimmäistä kertaa kymmenisen vuotta sitten, kun tutkimusjohtaja Marko Kesti Lapin yliopistosta esitteli sitä Kuntatalolla.
– Unelmani on ollut, että Salossa otettaisiin tämä käyttöön, ja nyt se unelma on toteutunut, hän iloitsee.
Salossa on puhuttu sairauslomien vähentämisestä vuosia. Kaupungin henkilöstöllä oli esimerkiksi vuonna 2018 yli 65 000 sairauslomapäivää, mikä tarkoittaa yli 19 päivää henkilötyövuotta kohti. Normaalitaso on ollut 17–18 päivää vuodessa.
Luku on suuri. Esimerkiksi Suomen kymmenen suurimman kaupungin luku on ollut 16–17 päivän välillä. Erot voivat vaikuttaa pieniltä, mutta suurissa organisaatioissa ne tarkoittavat selvää rahaa.
– Salossa sairauspoissaolojen aiheuttamat suorat kulut ovat noin viisi miljoonaa euroa vuosittain. Välillisiä kuluja tulee paljon lisää esimerkiksi siitä, että esimiehet kalastavat poissa olevien tilalle sijaisia. Se on esimerkiksi sote-alalla todella työlästä, Christina Söderlund muistuttaa.
Jos Salo saisi vähennettyä sairauspoissaolojaan ”kymppikuntien” tasolle, säästö olisi noin miljoona euroa vuodessa.
– Sairauspoissaolot eivät vähene sillä, että tavoite on kirjattu strategiaan. Työnantajan pitää myös panostaa siihen, ja tämä on erinomainen keino, Söderlund summaa.
Salossa on tehty aiemmin työhyvinvointikysely kolmen vuoden välein, eli nykytiedolla aivan liian harvoin.
Nyt kysely tehdään henkilöstölle puolen vuoden välein. Lisäksi esimiehet arvioivat kerran vuodessa omaa osaamistaan henkilöstöjohtamisen käytännöistä.
Tuloksia hyödynnetään koko kaupungin tasolla sekä erikseen toimialoilla, palvelualueilla ja työyhteisöissä. Esimiehet saavat sen pohjalta suosituksia liittyen esimerkiksi kehityskeskusteluihin, koulutukseen ja työroolien kehittämiseen.
Osa muutoksista on tehtävissä heti, osa ajan kanssa. Yksiköt tekevät omat kehittymissuunnitelmansa, joita päivitetään aina uuden mittauksen jälkeen.
Esimiesten arvioinnissa tunnistetaan tuki- ja koulutustarpeet ja parannetaan johtamista. Tarjolla on myös erilaisia klinikoita, joilla kehitetään osaamista.
– Ei haeta valtavaa kertaparannusta, vaan jatkuvia pieniä parannuksia, Christina Söderlund sanoo.
Perustavoite on tehdä Salosta paikka, jossa on hyvä tehdä töitä. Samalla kaupungin toiminta kehittyy sujuvammaksi ja palvelut paranevat. Perimmäisenä tavoitteena on hyvinvoiva kuntalainen.
QWL-kysely tehtiin Salossa ensi kertaa viime vuoden syksynä. Tänä vuonna kierros on tehty kahdesti. Syyskuun kyselyyn otti osaa jo yli 2 100 työntekijää eli 62 prosenttia henkilöstöstä.
– On selvästi ymmärretty, että kyselystä on hyötyä, JHL:n pääluottamusmies Tanja Heikurinen huomauttaa.
Syksyn kyselyn perusteella Salo saa hyviä arvosanoja esimerkiksi työyhteisön ilmapiiriä, me-henkeä ja ammatillista osaamista koskevissa kohdissa. Myös työn perustehtävä on kirkkaana mielessä, ja henkilöstöllä on vaikutusmahdollisuuksia omassa työssään.
Selvästi huonompia arvosanoja saivat organisaation johtamistapa ja johtamisen avoimuus. Se tarkoittaa, että Salon kaupungin johdossa on henkilöstön mielestä parannettavaa.
– Toivon, että tulos käydään läpi kaupunginjohtajan ja toimialojen johtoryhmässä ja myös kaupunginhallituksessa. Mikä toiminnassamme voi aiheuttaa tällaista ajatusta, Christina Söderlund sanoo.
Työelämän laatu on tarkoitus ajaa sisälle kaupungin normaaliin toimintaan, ja esimerkiksi QWL-indeksin numerotavoitteet otetaan mukaan kaupunginhallituksen tuloskortteihin.
– Viime syksynä asetimme tavoitteet varovaisesti keskimääräisen suomalaisen työyhteisön lukujen perusteella. Olemme ensimmäisten kyselyjen perusteella selvästi sitä paremmalla tasolla, joten tavoitteita on varaa nostaa, Christina Söderlund sanoo.
Työhyvinvointikoordinaattori Iida Varemäki jalkautuu avuksi yksiköihin, joiden tuloksissa on kehitettävää.
– Menetelmä on ollut vasta vuoden verran käytössä, ja olemme saaneet jo hyviä tuloksia. Henkilöstöltä on tullut palautetta, että asiayhteyksiä ja syy-seuraussuhteita ymmärretään aiempaa paremmin. Me olemme itse innoissamme tästä, ja toivottavasti into tarttuu, hän hehkuttaa.
Ensi vuoden aikana Salossa aiotaan ottaa käyttöön uusi HCROI-laskentatapa (Human Capital Return of Investment), jonka tarkoitus on osoittaa, paljonko työelämän laadun parantaminen tuottaa euroina työyhteisölle ja koko organisaatiolle.
