Salon seudun Finfami-yhdistys fuusioituu maakunnalliseksi

0
Toiminnanjohtaja Maria Virkki Salon seudun Finfamista pitää fuusiota maakunnalliseksi yhdistykseksi järkevänä. Hän siirtyy itse samalla kehittämistehtäviin.

Finfami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. on päättänyt purkaa yhdistyksensä ja fuusioida toimintansa Varsinais-Suomen Finfamin kanssa.

Yhdistys ennakoi yhdistymisellä tulevaa sote-uudistusta, mutta pääsyy muutokseen on hyvin käytännönläheinen.

– Pienellä yhdistyksellä menee hirveästi voimavaroja hallinnon pyörittämiseen. Esimerkiksi omasta työajastani menee iso osa hallintoon, toiminnanjohtaja Maria Virkki Salon seudun Finfamista sanoo.

– Teemme molemmissa yhdistyksissä hommia samalla toimintaperiaatteella ja teemme jo nyt paljon yhteistyötä Varsinais-Suomen kanssa esimerkiksi ammattilaisten koulutuksessa. Emme supista fuusiossa mitään, mutta pyrimme saamaan tällä tavalla enemmän resursseja kentälle, Virkki jatkaa.

Fuusion toinen syy liittyy tulevaan sote-uudistukseen ja kuntien sosiaali- ja terveystoimen siirtymiseen maakunnalliselle hyvinvointialueelle.

Finfami saa valtaosan rahoituksestaan sosiaali- ja terveysministeriön jakamista Veikkauksen rahoista. Lisäksi toimintaa tukee Salon kaupunki.

Veikkauksen tuotot ovat pienentyneet, ja jaettavaa rahaa on yhä vähemmän. Yhdistyksessä mietityttää myös, miten maakunnallinen hyvinvointialue rahoittaa sen toimintaa vuoden 2023 jälkeen.

– Olemme saaneet pienen rahoituksen Salon kaupungilta, ja varmasti rahoitus tulee jatkossa hyvinvointialueelta. Silloin on vaarana, että pienet yhdistykset voivat jäädä jalkoihin. Uskomme, että on etua, kun voimme osallistua neuvotteluihin koko maakunnan kokoisena yhdistyksenä, Maria Virkki perustelee.

Virkin mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea on rohkaissut yhdistyksiä tekemään fuusioita sekä tiivistämään yhteistyötä yhdistysten ja julkisten toimijoiden kesken.

Finfamilla on Salossa nyt kolme vakituista työntekijää ja yksi määräaikainen. Kansalaisjärjestössä tärkeässä osassa ovat vapaaehtoiset, ja heitä Salossa toimii noin kaksikymmentä.

Salon seudun yhdistys kattaa alueena Salon lisäksi Someron, Marttilan, Kosken, Sauvon ja Paimion. Varsinais-Suomen yhdistys yltää Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin asti.

Fuusion jälkeen Maria Virkki siirtyy kehittämistehtäviin ja jatkaa kehittämispäällikkönä Salon toimipisteellä. Toiminta Salon seudulla jatkuu nykyisellään.

– Koronan aikana on siirrytty pitkälle etätyöskentelyyn. Se on osoittanut, ettei ole merkitystä, missä töitä tehdään. Siksikään ei ole tarvetta keskittää toimintaa, Virkki toteaa.

 

Miten käy kuntien maksamien avustusten?

Salo avustaa tänä vuonna yli 200 000 eurolla sote-yhdistyksiä, joiden toiminta tukee kaupungin omaa työtä.

Vuoden 2023 alussa kuntien sosiaali- ja terveystoimi siirtyy maakunnallisen hyvinvointialueen vastuulle. Miten käy kuntien maksamille avustuksille, jotka ovat monelle yhdistykselle elämän ja kuoleman kysymys?

– Tätä ei varmasti missään lainsäädännössä suoraan lue, ja tilanne on hankala järjestöille, jotka tekevät työtä välipinnassa, Salon vt. sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Anneli Pahta myöntää.

– Pienella paikkakunnalla kunnan avustus voi mahdollistaa esimerkiksi maakunnallisen yhdistyksen jalkautumisen ja yhden ihmisen palkkaamisen. On ihan olennainen kysymys, miten esimerkiksi yhdistysten toimitila-avustukset tulevat jatkumaan kuntatasolla ja miten maakuntatasolla, erityisasiantuntija Ari Mattila sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Steasta sanoo.

Pahta muistuttaa, että sote-uudistuksen yksi tavoite on ollut siirtää painopistettä sairaanhoidosta ennaltaehkäisevän työn suuntaan.

– Sitä työtä ei tee kunta yksin, vaan yhteistyössä yhdistysten ja järjestöjen kanssa, hän sanoo.

Kunnalla on jatkossakin velvoite huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista. Siihen kuntia patistetaan hyte-kertoimella eli hyvinvointiin ja terveyteen liittyvällä kannustimella, joka vaikuttaa valtionosuuteen.

– Hyte tulee olemaan niin suuressa roolissa, että jos kunnat eivät vielä sitä ymmärrä, ne tulevat sen muutaman vuoden päästä ymmärtämään. Olisi muutenkin kovin lyhytnäköistä ajattelua lähteä säästämään yhdistysten toiminnasta, joka tukee kaupungin omaa työtä, Pahta toteaa.

Stean Ari Mattila sanoo järjestönsä suhtautuvan myönteisesti Finfamin yhdistysten kaltaisiin fuusioihin. Hänen mielestään yhdistysten avustusten käsittelykin helpottuu, kun toimijoita on yksi maakunnassa.

– Finfami on jo muuttunut monin paikoin maakunnalliseksi. Laajempi tekijä on siinäkin mielessä hyvä, että niiden on helpompi saada yhdistysten hallitukseen jäseniä.

Mattilan mukaan olennaista yhdistymisissä on, ettei palvelu asiakkaan näkökulmasta heikkene. Salossa tämä toteutuu, koska toiminta jatkuu ennallaan ja toimipistekin pysyy.

Anneli Pahta pitää järjestöjen fuusioita hyvänä siinä mielessä, että kasvava koko voi lisätä myös toiminnan ammattimaisuutta.

– Osalla voi olla hyväksi fuusioitua suuremmaksi, koska yhdistyksillä on rajapintaa sekä kunnan että hyvinvointialueen suuntaan. Se ei silti ole automaattisesti hyvä ratkaisu kaikille.

 

Järjestöillä on puolustajansa sote-valmistelussa

Erityisasiantuntija Heikki Vaisto sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Steasta sanoo, että järjestöt otetaan huomioon uusien hyvinvointialueiden valmistelussa.

Sote-uudistuksen yhteydessä on sovittu sote-muutostuesta, joka mahdollistaa viiden alueellisen järjestöasiantuntijan palkkaamisen eri puolille maata. Työtä koordinoi järjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö Soste ry.

– Soste koordinoi ja kerää tietoa. Se tulee tekemään muun muassa järjestöille annetuista avustuksista kyselyn kunnille, jotta saadaan parempi kuva kokonaisuudesta.

Heikki Vaiston mukaan järjestöjen avustukset ovat hyvin monimutkainen kokonaisuus. Osa saa avustusta esimerkiksi Stealta ja kunnilta, osa vain kunnilta. Kunnan tuki voi olla rahan lisäksi ilmainen toimitila tai tuettu työntekijä.

– Osa yhdistyksistä myy palveluja kunnalla, joku voi saada lisäksi tukea säätiöiltä… Kokonaisuus vaatii paljon suunnittelua, hän muistuttaa.

Vaisto kannustaa järjestöjä olemaan myös oma-aloitteisesti yhteydessä alueellisiin järjestöasiantuntijoihin.

– Jos järjestöissä koetaan epätietoisuutta, on mahdollista ottaa yhteyttä ja viedä huoltaan eteenpäin.